keskiviikko 31. joulukuuta 2008

Uuteen vuoteen....

Hyvästi vanha vuosi. Perinteisesti kuljetaan uuteen vuoteen Verdin musiikin tahdissa. Tanssille ja musiikille ei talousnäkymien mukaan olisi aihetta, mutta optimismi on säilytettävä. On uskottava siihen, että taantumaa seuraa nousu. Maailmanlaajuinen taantuma, lama, luonnonkatastrofit ja sodat sävyttävät uuden vuoden alkua. Olisiko paras vain toivoa, että konfilktit maailmalla saadaan neuvottelujen kautta sovittua ja taantumasta lähdetään nousuun. Toivo olisi paras tavoite uudelle vuodelle.

Tänä vuoden viimeisenä aamuna taivaalla purjehtivat kultaiset pilvet. Ne vaelsivat pitkin taivaan kantta toinen toistaan kauneimpina. Halusin uskoa, että ne ovat hyvä ennuste tulevaan vuoteen. Kultaisten pilvien alta kiittäen kuluneesta vuodesta toivotan teille kaikille

Hyvää ja menestyksellistä Uutta Vuotta 2009

maanantai 29. joulukuuta 2008

Lupauksiako......

Tätä vuotta on enää kaksi päivää. Uudenvuoden lupauksia en tietääkseni tee, ellen sitten aattoillan viimeisinä tunteina innostu asettamaan yhden vuoden pituista tavoitetta tai lupausta. Pitää aloittaa kuluneen vuoden inventaario ja samalla aukenevat lupauksien aiheet uudelle vuodelle.
Laihdutus on iänikuinen tavoite ja lupaus, mutta sitä en nyt tee. Sen sijaan päätän pysyä siinä ruokaohjelmassa, jonka mieheni kanssa aloitimme jokunen aika sitten. Syö usein, mutta vähän. Laske kalorit, se on muuten ihan helppoa. Syö kasviksia ja hedelmiä reippaasti, mutta vältä makeita leivonnaisia, sokeria ja valkoista jauhoa sisältäviä tuotteita. Täytyy myöntää, että syö usein on minulle ollut vaikeinta. Se voisi olla lupaus vuodelle 2009.

Muistan totetumattomia lupauksiani. Yksi niistä oli, järjestä vanhat valokuvat albumeihin, erikoisesti ulkomaanmatkakuvat. Tämä on aika iso homma. Kuvat eivät ole missään tietokoneen muistissa olevia, vaan oikeita paperivalokuvia. Taitaa olla kulunut jo viisi vuotta, kun tein tämän lupauksen. Kuvat ovat edelleen laatikoissa eikä sievästi albumeissa. Albumitkin on aikoinaan ostettu ja ovat edelleen tyhjiä. Pitää jo pinnistellä muistia, että muistaisi missä maassa ja milloin on tullut käytyä, kun kuvia katselee.
Mitä lupauksia sinä aiot tehdä uudelle vuodelle ?

Otin eilen kuvan terassin lasiin liimautuneesta jääkukasta. Kyllä sitä pakkasta nyt on ollut, vaikka maa on edelleen kohmeisen lumeton. Vai onkohan tuo pieni enkeli siivet levällään.

sunnuntai 28. joulukuuta 2008

Ostamattomat lahjat

Aamulla paistoi aurinko kutsuvasti suoraan makuuhuoneen ikkunasta vuoteeseen. Oli aika mukava loikoilla kiireettömästi sängyllä. Nauttia aamupuurosta ja kahvista. Odottelin Jamie Oliveria, herkullisten ruokien kokkaajaa. Avasin teeveen Nelosen ja taas siellä Ostoskanavalla oltiin tehokkaita ja nopeita. Tobi silittää, poistaa rypyt, nypyt ja karvat vaatteista. Kaiken viisi kertaa nopeammin kuin tavallinen höyryrauta ja silityslauta. Näyttipä se silittäminen helpolta. Eikä tässä vielä kaikki, yhden hinnalla kaksi Tobia ja lisäksi ne kaikki lisäkamat.
Nyt käsi pystyyn tai näppäimistölle. Onko sinulla jo Tobi ? Mitä pidät ? Onko se todella tehokas ? Tämän kyselyn jälkeen, voisin ratkaista kannattaako tämä ostamaton ihmelahja hankkia.

Toinen ihmekapistus on H2O Vac Turbo+Filter, puhdistaa myös huoneilman samalla kun imuroi kaiken lian ja pölyn pois. Sohvatkin saa puhtaan raikkaiksi tällä Turbolla. Mites on Turbon laita, oletko jo puhdistanut sillä kotisi lattiasta kattoon ?
Lisätietoa näistä löytyy Tvinsin sivuilta.

Nyt ilmestyi Jamie kuvaruutuun. Voi miten herkullista lammasruokaa syntyikään. Jamien yrttitarha oli vielä tammikuussa vehreä ja sieltä napsittiin timjamit lampaalle.
Olenhan minäkin kiikutanut rungollisen laakeripuun terassille talvehtimaan toivoen, että se keväällä jatkaa kasvuaan.

Jamien jälkeen lähdin kiertelemään plantaasiani raikkaaseen terassi-ilmaan. Nappailin kameralla kuvia, jotka näette nyt tässä. Hieman minua jäi askarruttamaan, että voisikohan olla mahdollista kasvattaa ruukuissa sammaleen tilalla yrttejä läpi talven. Nyt kun on niin leuotoa, tosin tänään oli ulkona jo -4-astetta.










Valkoiset pelargoniat kukkivat urhoollisesti ja skimmiatkin olivat jäkälän keskellä vetreän näköisiä tänä joulukuisena päivänä.

lauantai 27. joulukuuta 2008

Joulupukki joka viikko

Minua ovat askarruttaneet Joulupukin monimutkaiset sukujuuret. Jouluhan on Jeesuksen syntymäjuhla. Betlehemin tallissa ei näkynyt joulupukkia, siellä vierailivat Itämaan tietäjät tuoden lahjoja. Samalla tavalla kuin meillä nykyään punapukuinen ja valkopartainen joulupukki tonttuineen kulkee talosta taloon jakaen kaikille lahjoja. Nyt aivan kaikki ovat ansioituneet lahjojen saajiksi, vai ovatko.

Luin Wikipediasta joulupukin historiasta ja pakanallinen taustahan joulupukilla on. Myöhemmin eli 1931 joulupukki valjastettiin Coca Colan markkinointimieheksi. Kukapa siihen joulupukin on suunnitellut. Tietenkin ruotsalaista ja hieman ahvenanmaalaista syntyperää oleva Haddon Sundblom. Siis melkein kuin suomalainen, isä ahvenamaalainen ja äiti ruotsalainen.
Joulupukki punanuttuisena ja valkopartaisena oli niin hellyttävän lempeä ja antelias, että meidän Nuuttipukkimme, jotka olivat pukeutuneet harmaaseen turkkiin ja olkiin, näyttivät kerjäläisiltä. Sitähän ne alunperin olivatkin. Oitis Nuuttipukki vaihtui tähän Coca Cola-mainoksen pukkiin. Nyt hän kiertelee jakelemassa lahjoja jouluaattona kaikille. Onneksi tämä lempeä pukki asuu vielä Suomen Korvatunturilla, muorinsa ja lukuisten tonttujensa kanssa.

Joskus olen miettinyt, kuka uskaltaisi ehdottaa, että joulupukkia ei enää tarvita. Lahjoja, hyvää tahtoa ja onnellisuutta voisi jakaa viikoittain kerran vuodessa vietettävän aaton asemasta. Kulutus olisi kautta vuoden tasaista, se kasvattaisi pitkällä aikavälillä muhkeat liikevaihdot kaupoille ja verotuloja yhteiskunnalle. Tappiollisia alennusmyyntejä ei tarvittaisi. Lahjaruuhkat olisivat tipotiessään samoin jouluahdistus. Olisimme onnellisia ja iloisia. Joka viikolle keksittäisiin oma teemansa, se auttaisi niitä joiden mielikuvitus ei riittäisi lahjojen, ruokien, kukkien ja koristeluiden keksimiseen.

Joulu joka viikko, kaikilla hyvä tahto ja onnellisuus elämämme loppuun asti.
Joulurauhaa jatkuisi loputtomiin. Unelmat särkyivät juuri, kun kuulin uutiset. Israel on hyökännyt juuri Gasaan, satoja kuolleita, poliisivoimat tuhottu. Pommi räjähti taas Irakissa, kuolleiden joukossa naisia ja lapsia. Missä on joulurauha. Sehän on vain satua.

perjantai 26. joulukuuta 2008

Viimeiset joulunajan päivät

Jouluaatto ja sitä seuraavat päivät on vietetty muutaman asteen pakkasessa. Ulkona ei ole lumen hituistakaan. Vedet virtaavat jäästä vapaina. Mutta taivas näyttää ihanan jouluiselta, horisontin taustaväri on hennon vaalean punertava ja sen jälkeen pilkahtaa vähän talven kirpeän jään sinertävää. Kuulas Tapaninpäivä on meneillään.
Sisällä kukkivat joulukukat. Hyasintit avautuivat juuri jouluksi ja niiden tuoksu täyttää huoneet.

Punaiset joulutähdet ovat tietysti jouluiset valkoisten kynttilöiden seurassa.

Vieraiden lähdön jälkeen on olohuone trimmattu taas ojennukseen. Vihreät tyynyt antavat sopivasti uudenlaisen ripauksen sohvaryhmään.Vielä saadaan nauttia ihanasta joulunajasta.

tiistai 23. joulukuuta 2008

Nyt joulu on...

Nyt on Joulu. Kinkku paistuu uunissa, kohta se on kypsä. Joulun tuoksut täyttävät kodin. Pihkainen kuusen ja lempeä kynttilöiden tuoksu sekoittuu kinkun tuoksuun. Tuoksut kuuluvat jouluun samoinkuin salaperäinen paperien rapina ja lahjojen kasvava kasa kuusen alla.


Toivotan teille kaikille

Hyvää ja riemullista joulujuhlaa

Näin sydämeeni joulun teen ...

maanantai 22. joulukuuta 2008

Punaista joulupöytään

Luulen, että lukijoita saattaa jo kyllästyttää tämä kodin joulupukeutuminen. Puolustelen hiukan tätä teemaa, sehän on vain kerran vuodessa. Talletan vuoden 2008 kotini joulun yksityiskohtia muistoksi itselleni ja ehkä muillekin. Kalenterimaisesti kuvaan ne kohdat, jotka ovat ehkä vain tänä jouluna näin, ensi jouluna eri tavalla.
Ruokailutilan joululiinana on Borås Cottonin Rapid-kankaasta ommeltu, puna-valkoinen graafinen joululiina. Tuolihuput ovat valkoista verhoilupuuvillaa, useaan otteeseen pesty. Joutuvat pesuun myös tämänkin joulun jälkeen, jos vanhat merkit paikkansa pitävät. Somistin ne jouluisiksi punaisilla kangastähdillä, erikoispaikoilla ovat punaiset porot ja valkoiset tähdet.

Pyrstötähtien lailla tähtiä koristavat hopeankiiltävät ketjut.

Joulutähti on perinteisen punainen.

sunnuntai 21. joulukuuta 2008

Joulukukkia

Tänään kävin hakemassa Plantagenista joulukukkia, hyasintteja ja joulutähtiä. Hyvin moni muukin oli ajatellut aivan samoin. Väkeä oli tosi paljon. Mini joulutähtiä en enää saanut, joten hyasinttejä tuli nyt kaksi vadillista.
Olohuoneen sohvapöydällä hopeanvärisessä metallivadissa kukkivat jouluna vaaleanpunaiset ja siniset hyasintit.

Vadissa on hyasinttien seurana sammalta ja käpyjä.

Eteisen piirongin päällä olevaan tyhjään vihreään vatiin istutin vaaleanpunaiset hyasintit.
Alunperin olin ajatellut tähän minijoulutähtiä, mutta nyt on toisin.
Vadissa on mukana jäkälän peittämiä oksia ja käpyjä.

Joulukuusi odottelee terassilla olohuoneeseen pääsyä.
Aatonaattona se nostetaan sisälle.

lauantai 20. joulukuuta 2008

Makuuhuoneen joulujärjestys

Tänään oli lämmin päivä, ei vieläkään lunta. Ulkona on pimeää, keskipäivällä on hetken hieman valoisampaa, mutta sitten mennään hämärässä pimeää iltaa kohti.
Tänään tein vain makuuhuoneen siivouksen. Tuuletin verhot ja käänsin ne toisinpäin. Huoneeseen päin vaaleampi puoli, raidalliset kullan, beigen ja ruskean sävyt virkistävät vaihteeksi. Sängynpeitteen suhteen tein saman tempauksen, käänsin raitapuolen päälle.

Uusi hankinta on Ikeasta ostettu kaktuslajeihin kuuluva viherkasvi.

Tauluhyllyllä on joulusta muistuttava kranssi.

Kesämuistoina tuoksuvat kuivatut laventelitoksat ja punaiset kuivatut ruusunterälehdet.

torstai 18. joulukuuta 2008

Pienen pieni joulukuusi....

Joulun lähestyessä on hauska sujauttaa huoneisiin kaappien kätköistä jotain jouluista joulutunnelmaa tuomaan. Eteisen perintölipaston päälle nostin komerosta pienen joulukuusen.
Olen monta vuotta sitten saanut tämän kuusen joululahjaksi. Sen on tehty kankaasta ja täytetty vanulla. Tämä malli on perinteinen. Luulen, että lukijoista monet ovat joko itse tehneet näitä tai ainakin törmänneet vastaaviin. Pidän tästä kuusesta ja nostan sen esille joka joulu. Se on niitä ikuisesti kestäviä lahjoja. Hyvä design ja huolellinen työ takaavat sen.

Kuusi on koristeltu pienin kultakelloin ja kävyin, latvassa on punainen rusetti. Kangasvalinta sopii hyvin joulukuuseen.
Käsinvaletut kynttilät valuttavat jonkin verran talia, mutta se näyttää sopivan juuri tähän ympäristöön.
Nämä valkoiset pienet sydämet eivät ole marsipaania eikä valkuaisvaahtoa. Ne ovat styroksista muotoiltua pakkaustäytemateriaalia. Ne heitetään roskiin pakkauksia purettaessa. Otin talteen niitä pienen pussillisen. Mietin, mitä niistä tekisin.

keskiviikko 17. joulukuuta 2008

Kierrätystähtiä

Jos Joy-kynttelikköni maksoi kestävyydestään jonkunverran euroja, niin nämä tähtiketjut taas veivät vain hetken aikaani. Niihin ei uponnut rahaa ollenkaan, koska tähdet on leikelty jätteistä.
Jo viime vuonna ripustin tähtiketjut vierashuoneen ikkunaan. Ne olivat kierrätystähtiä, kuten nämäkin. Joulun mentyä tähtiketjut saa surutta heittää roskiin ja taas seuraavana jouluna on ilo askarrella uudet ketjut.

Tähdet on leikattu tapetista, kultapaperista, lahjapaperista ja punaiset ovat Kodin Kuvalehden sivuista. Kaikki materiaalit ovat jäännöksiä, tapettitähteitä, käärepaperia ja luettu lehti. Työkaluina ovat sakset ja liima, lisäksi tarvitaan tähteeksi jäänyttä lahjanauhaa. Käytin hopeanauhaa ja pätkän kultanauhaa.
Olen enemmän ideoiva kuin askarteleva tyyppi, joten näiden ketjujen tekeminen sopii minulle erinomaisesti. Kun idea on syntynyt, en jaksa näperellä pikkutarkasti pitkää aikaa. Kaiken pitää valmistua pian, haluan nähdä lopputuloksen samoin heti. Lopputuloksessa saa näkyä oman käden jälki, joka ei ole piirun tarkkaa, parasta on yleisvaikutelma.

Tähtiketjut tuovat jouluntunnelmaa vierashuoneen ikkunassa. Ensi vuonna ideoidaan taas uusia tähtiä.

tiistai 16. joulukuuta 2008

Joy - ikkunakynttelikkö

En ole laskenut kuinka monta ikkunakynttelikköä olen ostanut. Lyhin kestoaika on ollut Ikean kyntteliköllä, joka kesti vain joulusta melkein toiseen jouluun. Siihen ei voinut vaihtaa mitään osia. Kun joku lampuista sammui, se oli sen kynttelikön loppu. Taisi olla ongelmajätettä ei siis tavallista kaatopaikalle vietävää. Samaa ongelmaa on ollut muidenkin kynttelikköjen kohdalla, lamppujen vaihtaminen hankalaa, joissakin katkesi polttimon jalusta ja alaosa juuttui kynttelikköön ja joihinkin ei voinut vaihtaa ollenkaan polttimoita.

Kun kohtasin Design Housen Joy-kynttelikön, halusin sen kotiini. Ensin viehätti ulkonäkö, selkeä ja moderni kotiini sopiva tyyli. Ruotsalainen Josefin Hagberg on suunnitellut tämän kynttelikön.
Tekninen toteutus vastaa myös tavoitteitani. Materiaali on valkoiseksi maalattua terästä, 0,8 W polttimot ovat vaihdettavissa, mukana on viisi varapoltinta ja palaneen tilalle voi vaihtaa yksittäin uuden. Käyttö vain sisätiloissa. Kynttelikkö on nyt olohuoneen ikkunalla.

maanantai 15. joulukuuta 2008

Jouluksi esille...

Tänään kieputin lasimaljakkoa, jossa oli kynttiläketju ja muutama joulukoriste, ympäri olohuonetta. Mihin sen nyt laittaisi. Lattialla sohvan vieressä se ei näyttänyt oikein miltään. Kyllä se pitää nostaa korkeammalle. Kuvassa vilahtaa villamatto, jonka olen vaihtanut jo lattialle. Se on syvän viinipunainen. Samaa väriä toistavat sohvatyynyt. Mutta nyt kaipaan niiden seuraksi vihreitä tyynyjä. Ostin smaragdin vihreää kangasta ja vien ompelijalle ommeltavaksi. Palaan tyynyasiaan myöhemmin.

Kuljetin maljakon tarjoiluvaunulle ja toistaiseksi se saa olla siinä. Joulu on jo hyvin lähellä. Nyt valtaa puristava tunne, kaikki on vielä tekemättä. Töissä kuluvat päivät kiireessä. Kotiin tultaessa on veto aivan poissa. Halua olisi tehdä vaikka mitä, mutta kädet eivät jaksa liikkua ajatuksien mukaan. Pitäisi, pitäisi toistuu mielessä.

Pikku-amaryllikseni ovat jo aika pitkällä.Ensimmäiset kukat aukeavat ennen joulua, mutta tulossa on vielä toinen kukkavana. Nämä ovat kahden kukkavanan amaryllikset. Joulupöytään ovat juuri sopivan mittaiset. Askartelin tähtiketjut, mutta en jaksanut niitä kuvata. Huomenna on uusi päivä.

sunnuntai 14. joulukuuta 2008

Joulun alla askarrellaan

Joskus marraskuun alussa siirsin anopinkielet ruukkuineen terassilta sisätiloihin. Olen istuttanut pari vuotta sitten nämä euron anopinkielet saviruukkuihin, niihin klassisiin ruskeisiin. Ne sopivat terassille oikein hyvin, mutta vierashuoneen valkeudessa tökkäsivät kovasti silmiini.

Suunnittelin, että kierrän narupunokset ruukkujen pintaan. Olin hakemassa naruja laatikoistani, kun löysin vanhoja tapettirullia. Keksin heti, että tapetoin ruukut. Valitsin kolmen rullan valikoimista hieman romanttisen G J Bakerin tapetin. Meillä oli purkillinen Kiilto Oy:n Valmisliisteri tapettilimiä, joten tapetoinnin aloitin heti.

Ruukuista tuli ihan tyydyttävät. Innostuin rentouttavasta askartelusta sen verran, että tapetista leikkasin tähtiä, samoin komerosta löytyneestä kultapaperista. Ripustan tähtiketjut samaisen huoneen ikkunaan. Tämä homma on vielä kesken, joten siitä myöhemmin.

perjantai 12. joulukuuta 2008

Valkoinen jouluko

Piti juuri kurkistaa ulos, että onko siellä enää lunta. Sitä lunta jota satoi kolme päivää sitten. Ei ollut, oli pimeää ja musta maa. Onneksi otin kuvan pihakuusesta lumisena. Jää lumimuistoksi, jos ei saada valkeaa joulua.

Ilmastomuutokset ovat todellisuutta. Lähivuosina talvi lyhenee eteläisessä Suomessa. Lumikausi eli talvikausi on vain yhden kuukauden mittainen. Onko meillä silloin italialainen joulu ja talvi.
Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa jäätiköiden sulamisen. On arvioitu, että valtamerien pinnat nousevat 10-90 cm vuoteen 2100 mennessä. Tällä on merkitystä alaville rannikkoalueille, koralliriutoille ja atolleille. Mieleeni nousee Euroopasta Hollanti ja Tanska, joissa tämä meren pinnan kohoaminen hävittänee osia maasta. Samoin saattanee tapahtua New Yorkissa. On arvioitu, että meren pintojen kohoaminen koskettaa välittömästi 10 miljoonan ihmisen asuinalueita. Euroopassa tapahtuu sateiden aiheuttamia muutoksia. Kuivuus pahenee etelässä ja idässä ja sateet lisääntyvät pohjoisessa. Lisää tietoa voit lukea Suomen Ympäristökeskuksen sivuilta.

Meillä täällä lounaisessa Suomessa voi valkoinen joulu olla tänä vuonna haave vain, mutta uskotaan ennusteisiin ja odotetaan valkeaa joulua.

torstai 11. joulukuuta 2008

Sanat


Sanat
veden solinana soljuvat
kivien kolinana kuiskaavat

Kuuntele veden solinaa
kivien kuisketta

Sanat
sotkettua muminaa
ymmärätkö
kirjoitin sinulle

Sanat
kivenkovat jo kuiskaavat
vesi kuivuu kuiluun
solina ehtyy

Sotketut sanat
jäävät ehdottomiksi tahroiksi

Valokuvatorstai ja Runotorstai 112. haaste

keskiviikko 10. joulukuuta 2008

Nobel-juhlaa ja juhlaa täälläkin

Nobel-rauhanpalkinto on tänään Oslossa luovutettu Martti Ahtisaarelle. Ahtisaaren juhlapuheen viimeinen lause kiteytti kaikkein tärkeimmän. Rauhassa on kysymys tahdosta. Hän valoi uskoa siihen, että konfliktit ovat ratkaistavissa. Kriisit ratkaistaan yhdessä. Juhla päättyy tänä iltana Tukholmassa viiden ruokalajin illalliseen.

Helsingin Sanomat kirjoitti, että 254 kunniavieraan juhlaillallinen käsittää viisi ruokalajia. Ruokalistaa ei paljastettu, mutta keittiössä oli kova työhyörinä. Illallisilla ruokaa annostellaan lautasille 200 kiloa. Tietoja tihkui toimittajalle jonkin verran. Kylmä alkupala, kalaruoka, sorbetti, pääruoka ja jälkiruoka. Jokaiselle lajille on oma viininsä ja alle otetaan aperitiivit. Suomalaissävyä ruokalistaan tuo tänä vuonna Koskenkorva, sitä käytetään sorbettiin. Italiasta oli keittiöön tullut tuoretta pinaattia. Käsittelyä ovat odottamassa palsternakat, riistalintufileet ja jättiravut. Huomenna torstaina saamme jo lukea, mitä juhlaillallisilla nautitiin.

Näiden juhlauutisten jälkeen kerron, että olen myös saanut vastaanottaa palkinnon Melukylän Krisulta joulukuun 2. päivänä. Tähän palkintoon tai tunnustukseen ei ole varsinaisesti sääntöjä. Vastaanottaja saa jakaa palkinnon haluamallaan tavalla eteenpäin.
Koska te kaikki blogiani lukevat luette myös tämän blogin, niin osoitan tämän tunnustuksen juuri sinulle. Ole hyvä.

Omat profiilikuvat ovat liikkuneet blogeissa. Ylläoleva kuva minusta on juuri äsken napattu työhuonneessamme. Nyt sitten tunnette minutkin.