tiistai 31. tammikuuta 2012

Työhuoneessa

Olen hetkeksi poistunut työpöydän äärestä. Tarkoitus on kertoa työhuoneesta ja kuvahan  kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.  Olen siis kuvaamassa juuri  tätä näkymää. Työpöytänä on entinen keittiöpöytämme. Pöytä on sopivan leveä (90cm), joten tavaraa mahtuu  kuten kuvasta näkyy. On skanneri, joululahjaksi saamani kaiuttimet, tietysti näppäimistö ja näyttö, hiiri ja hiirimatto. Ja sälää, kirjoja, lehtiöitä, kyniä. Kohdevalaisimen palanut poltin odottaa kai ongelmajätteisiin pääsyä. Metsälehden kalenteri lepää aivan silmieni alla, sen avulla pysyn ajan tasalla päivien suhteen. Skannerin luukku on jäänyt auki, painoin sen juuri alas.

Levyasema on pöydän alla. Eihän se sopisikaan  enää pöydälle. Pöydän alla on muutakin. Siellä risteilee johtoviidakko. Minä vihaan noita johtoja. Ne ovat kaikki tarpeellisia eikä niitä sovi poistaa yhtäkään. Ensin on kaksi kamerajohtoa (digin ja järkkärin), kaiuttimien kaksi johtoa, skannerin, näyttöpäätteen , näppäimistön, hiiren, levyaseman, internetin, pöytävalaisimen, sähkön jatkojohto... ainakin tusinan verran johtoja. 
Kysymys kuuluu. Miten te olette järjestelleet johtoviidakon ?  Langaton järjestelmä olisi yksi ratkaisu, mutta ei siinäkään tätä arsenaalia aivan ilman johtoja saa toimimaan.
Seuraava tehtäväni on järjestää työpöydän alusta siistiksi. Katsotaan milloin se on valmis. Ilmoitan asiasta kuvien kera täällä.

Työtuolistani muutama sana. Se on Kartellin Spoon Chair ja ostin sen tähän työhuoneeseeni joulukuussa.  Tuolissa on hyvä istuinmukavuus ja pyörillä on helppo liukua pöydän ääressä.
Matto on valkoinen räsymatto mustin raidoin,  eilen ostettu.  Vanha Billy-kirjahylly pursuaa kirjoja. Kirjahyllyn ja päätyseinän väliin jäi sopiva kolo. Siihen sijoitin valkoruskean Palaset laatikoston, Ristomatti Ratian joskus kauan sitten suunnittelema. Arvaatte varmaan, että laatikostoon on sujautettu pientä sälää, varapolttimoita, sulakkeita ja kaikkea muuta tarvittavaa, joka saa olla piilossa käden ulottuvilla. Alimmilla hyllyillä on tarpeellista säilytettävää paperipostia.
Kirjahyllyssä on  Artemiden Tolomeo klipsivalaisin ja samaa sarjaa on myös työpöytävalaisin.

Huoneen tummanharmaa vuodesohva vilahtaa myös kuvissa. Tämä Ikean Karlstad sohva on myös vierasvuode. Yövieraiden myötä huoneesta tulee vierashuone.
Minulla on vielä jonkin verran viimeisteltävää tässä työhuoneessa. Ensimmäinen asia on johtoviidakon piilottaminen. Sohvatyynytkin vaihtuvat ja kirjahyllyä järjestellään edelleen. Otan mielelläni vastaan sisustusvinkkejä työhuoneen loppusilaukseen. Erikoisesti johtojen piilottamisvinkit kiinnostaa. 

maanantai 30. tammikuuta 2012

Oven takana

 Narisevan vanhan oven takaa löytyy aarteita. Messinki ja tina kiiltää pölynkin alta. Kirjahyllystä voit löytää jopa satavuotiaan kirjan.

*************************


sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Meret

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Teika
Rannaton meri !
Taivas ja vesi yhtä
eikä missään puun
latvaa, ei vuorenharjaa
hohtaa ilta-auringon
Tuntematon
Akashin lahden
aamusumuun sumeten
kaipuuni seuraa
laivaa joka katoaa
kaukaisen saaren taakse.

Fukayabu
Meren syksyssä
aalto aallolta nousee,
vaipuu, vuorollaan
huuhtoo kuun kuvajaista
sen siitä kirkastumatta.

Tuomas Anhavan tankasuomennokset  Oikukas tuuli 1970 Otava 1981

merimerimerimerimerimerimerimerimeri 


lauantai 28. tammikuuta 2012

Tulppaanit

 
Ostin torstaina rautakaupasta tulppaanikimpun. Kotona huomasin, että aivan priimaa eivät ole.Tietysti hintakin oli edullinen. Piristävät aivan samalla tavalla kuin kalliimmatkin.
Napsin muutamia lehtiä pois, mutta vielä jäi kellertäväpäisiä lehtiä. Aniliininpunaiset tulppaanit  turkoosissa lasimaljakossa hehkuvat sisällä ja ulkona paukkuu hyytävä pakkanen.
Wikipedia kertoo tulppaanieni väristä lyhyesti seuraavaa.
Magenta (Aniliininpunainen) on eräs purppuran sävyistä, ja se on yksi neliväripainannan pääväreistä. Värin nimi on peräisin Magentan kaupungin lähellä käydystä Magentan taistelusta. Taistelun aikoihin kehitettiin synteettinen väriaine, joka sai nimen kaupungin mukaan. Alkuperäinen magenta poikkeaa jonkin verran nykyisin käytössä olevasta painoväristä.

Huomenna on aikomus käydä äänestämässä presidenttiä. Toivottavasti hänestä tulee presidentti.
Ellei pakkanen ylly aivan mahdottomiin lukemiin, ajelemme myös huomenna naapurikaupunkiin kyläreissulle.

Mukavaa viikonvaihdetta kaikille. 

perjantai 27. tammikuuta 2012

Jos minä saisin valita

Aikatherine antoi minulle haasteen. Otan sen kiitoksin vastaan. On aika miettiä ja merkitä tänne muistiin.

Jos minä saisin valita

Hoitaisin, järjestäisin ja rakennuttaisin

puhdasta vettä heille sitä ilman oleville,
puhdas saasteeton ilmasto kaikkialle, 
lämmin, ehjä koti kodittomille,
ravitsevaa, puhdasta ruokaa nälkää näkeville.

vaatteet ja kengät tarvitseville,
koulunkäynti mahdolliseksi jokaiselle,
kadotettu lapsuus takaisin lapsille,
työttömyyden tilalle työtä nuorille.

hiekkaerämaat viljavainioiksi, hedelmätarhoiksi
ja aseet auroiksi,
rakkautta ja rauhaa monikymmenkertaisesti.
Ihmisen ja ihmisyyden arvo tasapuolisena kaikkialle ja kaikille.

Jo loppuisivat sodat sotimatta.

Kuvat ovat Kaustisen Kansantaiteenkeskuksen pihapiiristä. Ylimmän kuvan puusta veistetty Toteemi, jonka tekijää en tiedä, viestii aitoa maasta kumpuavaa elämänviisautta. Mieleeni tulevat Robert Tatinin teokset.
Alimmassa kuvassa iso puinen veistos,  koti ja sen asukkaat, tekijää en tiedä. Kesällä käyn uudelleen paikalla ja selvitän tekijät.  Nyt oli jäätävä pakkanen eikä ollut kovin mieluisaa kahlata lumessa.


torstai 26. tammikuuta 2012

Kivet


























Muuriksi ladotut kivet
ottavat vastaan pysähtyneet,
kuuntelevat,
kätkevät salaisuudet,
lohduttavat.
Kosketa pintaa,
tunnet virtaavan voiman
pyyhkäisevän lävitsesi.

***********


keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Paperi, paperia ja paksua paperia

Paperista paperitähti.
 
Paperia kansien sisällä ja päällä,
lehtiöissä ja liuskoina.

paperi paperi paperi paperi papperi paperi paperi paperi 

tiistai 24. tammikuuta 2012

Keltaista ja mustaa

 
Katselin eteistä kameralinssin takaa. Keltainen rekkinaulakko näyttää aika pirteältä. Kuten kuvasta näkyy se on vierasnaulakko ja juuri nyt meillä ei ole vieraita. Kaikki mustat hengarit ovat tyhjillään.
Rekkinaulakko ja hengarit ovat tanskalaisen Hayn.   Musta toistuu sisalmatossa.

Keltainen jatkuu  takkaonkalon maljakossa ja piirongin tauluryhmässä sekä lasiesineissä. Keltaisen sävyjä on useita. En ole kovin tarkka sävyjen suhteen, yhdistelen saman värin eri sävyjä mieluusti. Löytyyhän kodistani myös lukuisa määrä valkoisen eri sävyjä eikä se haittaa ollenkaan päinvastoin.

Eteisen sisustaminen on hieman kesken, metallilista parkettilattiassa jakaa eteisen ja juuri tuolla kulman takana on vielä tehtävää. Lista jakaa myös uuden ja vanhan parketin. Onneksi kaupoissa on taas tuota tammimosaiikkia, joten sain jatkettua samalla parketilla. Kaamea muovinen tammilaminaatti  revittiin pois ja aitoa puuta oleva parketti asennettiin tilalle.
Perintöpiironki   on taas eteisessä, kuten ennenkin.  Ja piirongin päällä suomalaista desinglasia sekä Yki Nummen Modern Art valaisin.                                                                              

maanantai 23. tammikuuta 2012

Tänään sen huomasin






























Tänään paistoi keskipäivällä aurinko.
Katselin ikkunoista kaunista taivasta.
Iltapäivällä aurinko oli poissa, hämärtyi.
Silloin huomasin puiden takaa  erottuvan tornin.
Toteutumaton unelma häämötti utuisena kattojen takaa.
Vesitorni kotina - siitä olen unelmoinnut vuosia ja vuosia.
Nyt se on lähellä vain unelma on liian kaukana. 

*******
Mustaa ja valkoista 101. haaste = Tua Forsström: Mutta kuvittelin että sydän ei tunne rajoja

Kattotuuletin kuulosti
vedestä lentoon nousevilta joutsenilta
Lariam-lääkkeen vaikutuksen
alaisena potilas puhuu moskiittoverkon alla
läpi yön, kysyy ja väittää vaikkapa
että maa on soikea kuin muna
Hän tietää sen todeksi
Eikä terassin puoleista seinää
voitu pitää pimeän tultua auki
,
eläinten vuoksi

sunnuntai 22. tammikuuta 2012

perjantai 20. tammikuuta 2012

Kotona

Vanhat tutut viherkasvit viihtyvät olohuoneessa hyvin. Kultapalmu kasvaa  talvellakin samoin ficus. Kliivian toivon aloittavan kukintansa keväällä.
Ostin muutama päivä sitten uuden kameran (järkkäri) ja nyt on pakko opetella kuvaamaan sillä. Minulla ei ole ollut aikaisemmin näin monimutkaista kameraa. Aloitin tietysti  helpommasta päästä eli  Auto ja Auto+ ovat olleet käytössä. Kyllä niissäkin on tekemistä, vaikka automatiikan pitäisi hoitaa hommat. Valoa on ollut vähänlaisesti, sillä yritin kuvata päivänvalossa.
Olen tuskastunut jo moneen kertaan. Jo kamerakantonauha tuotti ongelmia.  Nyt pitää olla vain sisukas ja puskea läpi vaikka tahdon voimalla. Aikaa menee, joten älkää yllättykö, jos kuvajälki on joskus ihmeellistä..
 
Jo jonkin aikaa on olohuoneen tasolaatikosto ollut paikoillaan. Yksi laatikosto hankittiin lisää, nyt sitä on koko seinustan pituudelta. Muuramen Modulin pituus on nyt 286 senttiä. Televisio, tuo olohuoneiden pakkokaluste, on saanut paikkansa vastapäätä sohvaryhmää.  TV:n valtausta pehmensin kirkkaalla ja valkoisella lasilla. Costanza-lattiavalaisin sai sopivan paikan ikkunan edessä. 
Ikkunpenkillä aaltoilee. Lasiesineet ovat haastavia kuvattavia.   

Varhain huomenaamulla lähdemme kohti Helsinkiä päivän visiitille. Jos aikaa jää käyn muutamassa galleriassa ja suuntaan Diana-puistoa kohti Designkortteliin.

torstai 19. tammikuuta 2012

Brittipoliisit

Gibraltarin kuninkaallinen poliisi valvoo sisäistä järjestystä.
Kuvassa brittipoliisit työnsä äärellä.
Lomamatkalla v 2002 poikkesin Gibraltarilla, josta Wikipedia kertoo näin..
Gibraltar [dʒɨˈbrɒltər] on Britannian hallinnassa oleva merentakainen alue. Se sijaitsee Iberian niemimaan eteläosassa Espanjan rannikolla Gibraltarinsalmessa. Sijainti on strategisesti tärkeä, koska Gibraltarinsalmi on Atlantin ja Välimeren välissä ja se erottaa toisistaan Euroopan ja Afrikan. 
Luultavasti istuin torin penkillä ja huomasin poliisit liian myöhään.
En viheltänyt perään, tyydyin kuvaamaan vain selkäpuolelta.

*******


keskiviikko 18. tammikuuta 2012

Muoti tulee luonnosta

 
 
 
 
 
Luonto on muodin lähde, se antaa trendeille värit. Ranskassa ja Italiassa värit siirtyvät kankaisiin. Kankaista syntyvät vaatteet ja sisustustekstiilit. Muoti vaihtuu luonnon kierron mukaan. Nyt odotamme kevättä,  sitä seuraavat kesä, syksy ja talvi. Joka vuosi sama ympyrä vain värit muuttuvat. Ja niitä riittää, luonto pursuaa erilaisia sävyjä.
Pariisista, Milanosta, Lontoosta muoti aloittaa kiertokulkunsa eikä kukaan voi olla näkemättä sitä ympärillään. Vaikka et tahtoisikaan olet mukana ympyrässä ostamalla juuri sitä mitä on kulloinkin tarjolla.

*********

Vihreää ja muistoja menneestä

Enkelinsiipi oli  pitkä puolitoistametrinen, kunnes tuli eteen muutto. Muutossa se menetti lähes kaikki lehtensä. Ne vain putosivat yksi toisensa jälkeen. Kukka näytti ottavan muuton raskaasti. Luulin jo, että ei siitä mitään tule enää, heitän sen pois. Annoin kuitenkin olla ikkunalla, leikkasin varret tyngiksi. Nyt, vaikka ei ole vielä edes kevät ja kasvun aika, se on alkanut työntää uusia lehtiä. Lehdet ovat elinvoimaisia ja terveitä. Leikkasin muutaman oksahaaran pistokkaaksi ja kasvatan niihin juuria vedessä. Juuria on jo ilmestynyt ja kohta saan istuttaa ne multaan. Minulle on tulossa kaksi uutta enkelinsiipeä tämän emokasvin kumppaniksi.  

Kesällä terassillani kasvoi kivikkokasvina tunnettu mehikasvi ruukuissa.  Marraskuussa muuton aikaan ne olivat vielä kasvuvauhdissa, joten pakkasin ne muuttoautoon. Ihme kyllä ne selvisivät muutossa. Nostin mehikasvit makuuhuoneen ikkunalle ja siinä ne nyt vihertävät ja uutta kasvua pukkaa. Ne ovat muuttuneet nyt sisäkasveiksi.

Keräämäni tammenterhot, pinjamännyn kävyt, kastanjat, kuivuneet oliivit ja ruusunmarjat pakkasin myös muuttolaatikkoon. Ovathan ne  muistoja matkoilta ja Turusta. Ne lojuivat komeron nurkassa muovipussissa. Mietin heitänkö pois. Kun ne nyt on tänne raahattu, päätin ottaa ne esille. Siinä ne nyt ovat. Vielä sopii käpyjä maljakkoon. Luulen, että maljakko täyttyy ensi kesänä. Lapsuusmaisemien puista riittää kerättävää  muistoiksi. 

maanantai 16. tammikuuta 2012

Haave

 
 
Salainen, naamioitunut haave.
Se etenee, muuttuu kuningasajatukseksi.
Kasvaa, voimistuu.
Jo hohtaa kruunu.
Lopulta sen tunnistaa
nenänpäästä.
  *****************************************************************************
                                                Mustaa ja valkoista 100. haaste = Haave

sunnuntai 15. tammikuuta 2012

Espanjaa

Marbellan puiston veistokset ovat Salvador Dalin. Rannikolta sisämaahan määränpää on valkoisena hohtava Granada.
Härkätaistelijaa katselen mieluimmin kuvassa kuin areenalla.
Vuoret, pinjamännyt, oliivipuulehdot, vanhat kaupungit, meri ja palmut,  pienet kaupunkimaiset kylät, ne jäävät mieleen Espanjasta.
Klikkaa kuvat suuremmiksi.

********
Värikollaasit 65. haaste = Espanja

lauantai 14. tammikuuta 2012

Ulkona hytisten ja sisällä lämpimässä

 Joulun muistot jäässä
valkoiset hatut päässä.
 Lämpimässä venähtäneet tulppaanit.
 Palmun takaa kajastaa.
Tavallaan minä rakastan sinua
jossakin mielessä. Tykkään ainakin.
No, pidän joka tapauksessa
eräistä puolistasi.
En siis vihaakaan, tarkoitan
et ole ihan vastenmielinen.
No, et siis ainakaan ihan oksettava.

Tämä runo on kirjoitettu Zettel-valaisimen paperilapulle.
Onko se tyypillinen suomalainen rakkauden tunnustus ?
Lienee designerin näkemys suomalaisten tavasta ilmaista syvimpiä tunteitaan.