Sisustuksien selailua

Tuomet ovat jo lopettelemassa kukintaansa. Vielä leijuu kuitenkin ihana tuomen tuoksu pihapiirissä ja sisällä olohuoneessa. Oksia en malta olla ottamatta maljakkoon niin kauniita tuomenkukat ovat.

Sivupalkissani on hollantilaisen designerin Marcel Wandersin linkkiosoite. Päätin kurkistaa tämän idearikkaan miehen sivuille. Sieltä löytyi uutta ja vanhaa. Hän on sisustanut vuokrattavia hotellisviittejä Amstedamiin matkaajille. Rohkean isokuviollista tyyliä. Valaisimet näyttävät tutuilta. Moooi:lle suunnitellut Random light-kattovalaisimet ja Set up shades-jalkavalaisimet ovat luonnollisesti mukana.

Tässä sviitissä makuuhuone on huipulla. Tyylikästä ullakkotunnelmaa. Kylpyhuoneen mosaiikkiseinälle on luontevasti muotoiltu näyttävä kukkakuvio.

Kivi naisen/tytön paras ystävä. Tässä tarkoitetaan jalokiveä. Kartellille suunniteltu Stone-jakkara näyttää jalokiveltä sprektiensä ansiosta. Tämä kivi on jokaisen naisen saavutettavissa ja väreissä on valinnanvaraa punaisen lisäksi.

Kirjotun liinan tarina

Tämä kauniisti kirjottu pöytäliina on ostettu Unkarin matkalta.
Budapestin liikkeessä valikoimaa oli kiitettävästi.
Valinta tuotti jopa vaikeuksia runsaan tarjonnan takia.
Joka kulmassa on tämä sama kirjottu kuvio.

Liinaan kuuluu kahdeksan servettiä. Niissä ei ole kirjailua,
ainoastaan käsin virkattu pitsi reunoissa.

Liinan keskiö on koristeltu reikäompeleella ja kirjotuin kukkakuvioin.

Liinan pitikille sivuille on kirjottu tämä kuvio kaksi kertaa.

Arvostan tämän liinan käsityötaitoa.
Matkamuistona liina tuo mieleen mukavat Unkarin muistot.

Kirjotut kukat juhlaliinassa

Tänään juhlitaan monissa kodeissa,
ylioppilaita, valmistuneita,
koulunsa päättäneitä.
Pöydille levitetään juhlaliinat,
katetaan juhla-astiat,
suolaiset ja makeat.
Kohotetaan maljat kaikille juhliville.
Onnea ja menestystä.

Yykaakoo4- Numerokuvat 31. haaste numero 13.

Uskollinen pihavieras

Joka ilta siinä kahdeksan aikaan lennähtää pihalle tuttu kasvo. Se aloitti vierailut jo viikkoja sitten. Näin sen hyvin, lehtiä ei ollut silloin vielä puissa, vasta silmut. Ensimmäisellä kerralla hätkähdin, kun se oli niin iso. En ollut tottunut sen kokoisiin. Muut ovat paljon pienempiä. Tänään se piipahti päivällä ihan nopeasti vain. Istahti pihalle. Kun käänsin pääni ja otin askeleen, se lähti.

Sillä on nimikkopuut, joihin se lentää. Se tulee raskaasti lentäen eteläsuunnasta. Kolmessa puussa se käy istumassa. Viimeisen puun näen työhuoneen ikkunasta. Siinä se istuu hetken. Nostaa siipensä ja lehahtaa pohjoiseen päin.

Lukuisia kertoja olen yrittänyt kuvata sitä. Aina olen ollut liian myöhässä. Erään kerran onnistuin näppäämään suttuiset kuvat. Anteeksi kuvien taso.
Myös harakka aloitti samaa kierrosta muutama viikko sitten. Sillä oli aina sama puu, johon se lensi illalla viivähti hetken ja jatkoi matkaansa. Nyt näyttää, että se on luovuttanut ja jättänyt iltalenkin yksin tälle vakituiselle vierailijalle.

Tänään vieraamme on vähän myöhässä. Se ei ole suhahtanut pihan läpi raskain siipien lehahduksin. Vieraamme on naaras fasaani. Toivottavasti se ei ole joutunut kenenkään ruokapataan.

Kukkivaa kevättä

Aurajoen rannalla kukkivat juuri nyt.

Jalava

Jalokiurunkannus

Keltamo

Litulaukka

Rentukka

Ahaa,, kaunotar iirispenkissä

Ahaa, kaunotar

Iirispenkissä kitkien
huomaan nokkosen

Poltinkarvat puuttuvat
ei ole nokkonen

Kukat liljamaisen valkoiset
ei ole lilja kuitenkaan

On aivan tuoksuton
mintuksikaan sovi ei

Iiristen joukkoon jäädä saa
kaunottarena kukoistaa
valkopeippi

Valokuvatorstai ja Runotorstai 133. haaste - Ahaa

Omenapuiden alla

Kukkivien omenapuiden alle
lennähti rastas aamiaiselle
Pihanurmelta löytyvät
madot mehevät

Jänis kesäturkissaan
kipaisi ohi rastaan
kepeästi jonkun matkaa
aikoen jatkaa

Hypähteli tanssien
rastaan luokse viilettäen
leikkiin pyytäen

Jäi jänis huomiotta
mutta tästä lannistumatta
kiisi loikkien ja iloisesti tanssien
rastaan luokse kutsun toistaen

Monta kertaa kutsu toistui
jäi jänis leikkikaveritta vaan
pihamaalta poistui
- rastas jatkoi ruokailuaan

Jänis kisaillen ja rastas ruokaillen
kukkivien omenapuiden alla
näin sattuu joskus kaikkialla
- kukkivien omenapuiden alla

Erittäin salainen salaliitto

Elokuinen päivä oli jo hämärtymässä iltaan. Aurinko punersi metsänreunan takaa. Einari ajoi Pohjanmaan tasaisessa peltomaisemassa. Tie oli yksitoikkoisen suora ja molemmin puolin levittäytyivät tuleentuvat viljapellot. Raskas päivä väsytti. Einarin silmät olivat lupsahtamassa umpeen.

Yhtäkkiä Einari havahtui ja terästi katsettaan. Metsäreunan takaa nousi valaistu ovaali esine. Einarista se näytti lautaselta. Se liikkui matalalla taivaankantta pitkin. Einari näki aivan selvästi, että lautanen hohti himmeää valoa ja sen perässä kulki kirkas valovana.

Einari ajoi tienpientareelle. Pysäköi autonsa. Hän katsoi lumoutuneena kuinka valoisa taivaankappale eteni alemmas ja alemmas. Hän näki selvästi, että se laskeutui viljapellon takaa siintävän metsän reunaan.

Einari ei epäröinyt hetkeäkään, vaan lähti ylittämään ripeästi peltojen läpi olettamaansa laskeutumispaikkaan. Saavuttuaan metsän reunaan hän harhaili jonkin aikaa. Kunnes siinä se oli - laskeutumispaikka. Ohrapelto oli lakoontunut muutaman aarin kokoiselta alueelta maahan saakka. Einari kyykistyi maata kohti, kulki kumarassa etsien lisää merkkejä. Häntä harmitti, että kamera ei ollut mukana, jolla hän olisi voinut ikuistaa kaiken näkemänsä. Pian hän löysi neljä pyöreää painautumaa lakoontuneelta alueelta. Tähän oli laskeutunut äskettäin jokin lentävä alus, ajatteli Einari.

Kotia kohti ajaessaan Einaria ei enää nukuttanut. Aivot toimivat kristallin kirkkaina. Hän oli pari päivää sitten lukenut Pohjois-Korean ohjuskokeiluista. Koko maailma tuomitsi ne. Einarista oli täysin selvää. Pohjois-Korea on kehitellyt vakoilu/tiedustelusatelliitin, joka liikkuu avaruudessa. Siitä lähetetään tarkoin harkitusti ja huomaamattomasti tiedustelukomponentteja maapallolle.
Niiden tarkoituksena on vakoilla eri maiden puollustusjärjestelmiä ja sotateollisuutta.
Nyt oli vakoilukosketus Pohjoismaihin, Suomesta matka jatkuisi Ruotsiin ja lopulta USA:han.

Einari päätti selvittää muut samaan aikaan tiellä liikkuneet. Kysellä muiden havaintoja. Hän ei tavoittanut ketään. Lähipiirilleen hän kertoi havainnoistaan ja sai osakseen myötäileviä vastauksia. Muut olivat samaa mieltä, kyseessä on vieraan maan salaliitto. Salaliittoteoriaansa uskoen Einarilla on aina matkoillaan mukana kaukoputkella varustettu kamera dokumentointia varten.

Tänään Einari sai tiedotusvälineistä kuulla, että Pohjois-Korea on tehnyt maanalaisen ydinkokeen ja laukaissut kolme lyhyen kantaman ohjusta. YK:n turvallisuusneuvosto on kokoontunut hätäkokoukseen. Etelä-Korean hallitus ja maat ympäri maailmaa ovat erittäin huolissaan. Huolissaan on myös Einari. Vakoilualuksen kohtaamisen jälkeen hän tiesi odottaa ydinkokeita. Seuraavaksi ovat vuorossa ydinkärkiohjukset.

Pakinaperjantai 130. haaste - Salaliittoteoria

Viininpunainen kollaasi

Kollaasiväri viininpunainen on talviteloilla,
nyt ovat kodissa esillä heleämmät värit.
Jotain sain kasaan kumminkin.

Kollaasisekoitus viininpunaisesta.

Lisää kollaaseja Inkivääriltä.

Kirsikan kukinta on kohta ohi

Kirsikka kurkistaa kukkivana ikkunasta sisään,
valkoisia terälehtiä on varissut nurmikolle.
Kohta kukat ovat menneet,
alkaa kulku punaisten marjojen aikaan.

Maljakon raikkaassa vedessä vielä hetken
viihtyvät lumenvalkoisten kukkien oksat

Kirsikankukat
sayonara ensi vuoteen.

Asetelma

Asetelma v 1945
Sam Vanni 1908-1992

Maalauksen aiheena ovat esineet,
joilla on taiteilijalle tärkeää symboliarvoa.
Taiteilija Sam Vanni on kuvannut usein teoksessa esiintyvää
keramiikkaruukkua, jonka hän on itse värein koristellut.
Hän kuvaa sitä 1940-luvun aikana milloin värikkäiden huivien,
milloin kirjojen ja muun rekvisiitan osana.

Lähde: Kirja Sam Vanni vuodet 1926-1959

Yykaakoo4 - Numerokuvat 30. haaste 45

Vihdoin oma kirjasto

Annin haave on toteutunut. Amerikkalaista tyyliä myötäilevä oma talo on valmis. Jo pitkään Anni oli haaveillut kirjastosta ja nyt se on totta.

Olohuoneesta aukeavat lasiruutuiset pariovet kirjastoon. Kirjaston seinät on tapetoitu hopeanhohtoisella pystyraitatapetilla. Lattialaudat on käsitelty tummanruskeaksi. Ikkunan edessä on pähkinänsävyinen vanha työpöytä, joka löytyi antiikkiliikkeestä. Sen kannen kulunut vihreä verka on vaihdettu uuteen. Pitkät tummanpunaiset samettiverhot laahaavat melkein lattiaa, jolla on itämainen matto samaa verhojen tummanpunaista sävyä. Oikeanpuoleisen seinän vierustalle on sijoitettu tummanruskea muhkea nahkasohva ja sen edessä on paksujalkainen pähkinäpöytä. Sohvan takaseinälle Anni haluaa ison maalauksen, jossa on massiiviset kultakoukeroiset kehykset. Sellaista ei ole vielä löytynyt tiiviistä etsinnästä huolimatta.

Vasemmalla seinällä on kuusiosainen kirjahylly. Se on pähkinänväriseksi petsattua koivua. Alaosa on kokonaan laatikostoa. Sinne on helppo sujauttaa lehdet ja muu epäesteettinen tavara näkymättömiin. Kun hyllyn baarikaapin klaffioven aukaisee, syttyvät kaappiin valot ja pullojen sisältö välkehtii kutsuvasti.
Jokainen hylly on varustettu lasiovin. Anni halusi, että kirjat ovat pölyltä suojassa. Alimmille hyllyille on sijoitettu viihdekirjallisuus. Kirjat jäävät siellä sopivasti katsojan katseen ulottumattomiin. Anni ei halua, että viihdekirjallisuus leimaisi hienon kirjaston ilmapiiriä.

Hyllymetrejä on paljon, niiden täyttämisessä oli paljon vaivaa. Anni löysi antikvariaatista muutamalla eurolla ruskeaselkäisiä kymmenosaisia tieto- ja historiakirjasarjoja. Kirjat täyttävät kauniisti katseen korkeudella kirjahyllyä. Antikvariaatissa Anni huomasi, että kirjaston värimaailmaan sopivat hienosti tummanpunaisin ja vihrein selkämyksin varustetut kirjat. Niistä Anni valitsi parhaiten säilyneet yksilöt. Kirjahylly näytti nyt melkein täyteen ahdetulta ja arvokkaalta. Ylimmälle hyllylle Anni asetteli numerojärjestyksessä House & Garden lehdet.
Kirjarivistöjä keventämään hän sijoitti vielä kristallimaljakkokokoelmansa.

Kirjahyllyn eteen sijoitettiin nahkanojatuoli lukutuoliksi ja sen viereen jalkavalaisin, jonka varsi on tumma kierrebarokkia ja hapsureunainen varjostin kullanhohtoista kangasta. Tähän tuoliin ei ole vielä istuuduttu lukemaan kirjoja. Sitten joskus, kun on aikaa, luen kirjoja Anni ajatteli.

Anni esitteli vierailleen ylpeänä kirjastoa. Vieraat ihalivat hienoa vanhanajan henkeä huokuvaa ja kultturellia ilmapiiriä. Iltaisin kirjastoon sytytetään valot isoon kristallikruunuun. Kruunussa on kaksitoista lamppua ja niiden valo välkehtii sateenkaarivärein hiotuissa kristalleissa.

Kuva ei ole Annin kirjastosta, vaan täältä.

Tarinamaanantai 65. aihe - Kirjasto

Olen valittu, yksi miljoonista

Sain haasteen Mamman maailma- blogin Unelmalta.

Sinut on poimittu "miljoonien" joukosta ! Tee siis näin.
Poista minun vastaukseni ja korvaa ne omillasi.

Haasta meemiin mukaan neljä blogiystävääsi.

Tässä tietoa työstäni, mielihaluistani ja haaveistani.

Neljä työtä, joita olen elämäni aikana tehnyt:

1. Työnteon olen opetellut jo lapsuusaikanani kotona ja enolassa. Siellä opin työnteon aakkoset ja arvostukset. Kesäisin siihen kuului kasvimaan hoito. Kasvimaat eivät olleet muutamia rivejä porkkanaa, vaan sarka kaikkea porkkanaa, punajuurta, kaalta, mansikkaa. Haravointia heinäpellolla ja lyhteiden sitomista elopellolla. Talvisin koulunkäynnin ohella kotona tiskattiin, siivottiin ja osallistuttiin ruuanlaittoon.
2. Opiskeluaikana olin kesätöissä kotipaikkakuntani pankissa.
3. Valmistuttuani työskentelin ensin lehtitalossa ja sitten sokerisessa työpaikassa.
4. Pisin työjaksoni käsitti yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen omaisuuksien hoitamista tunteella, intohimolla ja sydämmellä. Tätä jaksoa voisin kutsua elämäntyökseni. Ei en ollut pankissa, vaikka niin voisi kuvitella tekstistä. Nyt olen hypännyt tästä pyörästä ulos ja teen työtä kauniiden asioiden keskellä. Minun ei tarvitse aivan joka aamu lähteä kotoani tähän mukavaan työhön.

Neljä televisio-ohjelmaa, joita tykkään katsella:

1. Emmerdale, skotlantilaisen pikkukylän elämää on mukava seurata. Siellä paljastuu koko ihmiselämän kirjo hyvine ja pahoine puolineen.
2. Uutiset ja ajankohtaiset, ykköseltä ja kakkoselta, myös MTV3:lta, siis usein illassa.

3. Sisustus-, ruoka- ja nyt kesällä puutarhaohjelmat ajankäyttööni sopivassa suhteessa

4. Ajankohtainen kakkonen, Voimala ja A-studiot.

Neljä paikkaa, joissa olen ollut lomalla:

1. Ranskassa Nizza, Provencen seutu, Rhonen laakso ja Pariisi

2. Italiassa Rimini, Garda, Alassio, Sorrento, Capri

3. New York

4. Azorit

Neljä internet-sivua, joilla käyn melkein päivittäin:

1. Sähköpostit
2. Oma ja blogiystävien blogit. Satunnaisesti muissakin blogeissa.

3. Ulkolaiset sisustuslehdet

4. Ruokasivustot

Neljä lemppariruokaani ovat:

1. Salaatit, joissa pohjana ovat vihreät salaatit ja muu kokoonpano vaihtelee

2. Risotot ja pastat

3. Lohi uunissa tai pannulla hiillostettuna ja silakkapihvit

4. Itse marinoitu possunulkofilee uunissa hitaasti kypsennettynä hyvällä kastikkeella höystettynä.

Neljä paikkaa, joissa mieluummin olisin juuri nyt:

1. Niityllä ja metsässä linnun laulua kuunnellen ja luontoa ihaillen

2. Pihalla js terassilla

3. Pariisissa
4. Vuoteessa lukien kirjaa tai sisustuslehtiä, kädessä roseviinilasi ja vieressä mansikoita.

Heitän tämän haasteen ja toivottavasti otatte kopin - Yaelian, Kaanon, Sirokko ja SariW.

Sain tämän tunnustuksen Floralta jokin aika sitten. Kiitos, olen iloinen , että huomioit blogini näin kauniisti. Tämän tunnustuksen annan kaikille teille bloggaajille, jotka juuri nyt luette tätä blogia.

Villiviini, ollakko vai ei

Imukärhövilliviini on ryöstäytynyt sille kasvualustaksi rakennetulta ristikolta ylös seinille ja tunkeutunut sisälle terassille. Terassille se voisi levittäytyä hallitusti, mutta ei julkisivuseinille.
Nousin jakkaralle ja revin villiviinin alas. En ole ihan varma revinkö samalla terassille meneviä runkohaarojakin poikki. Näyttää kuin osa katossa kiemurtelevista oksien lehdistä olisi lakastumassa. Leikkasin alas revityistä vehreistä oksista osan terassin maljakkoon ja upotin ne veteen.

Terassilla villiviini on hallinnassa ja omasta mielestäni ihan sievän näköisenä, mutta hallituksemme toinen osapuoli on sitä mieltä, että se leikataan kokonaan kymmenen sentin tyngäksi. Jos villiviini vielä lähtee kasvuun, hillitään sen etenemistä leikkauksilla. Itse olisin säilyttämässä terassiosuuden. Katossa se kiemurtelee aika mukavasti.

Tässä ollaan menossa pitkin kattoa.

Kävin tänään täydentämässä tyhjiä ruukkuja Kukkatalossa. Ostin pientä petuniaa ja mehikasveja. Vaalean pinkin värisen jalokärhön ostin myös siltä varalta, että meillä ei enää röyhyä villiviini. Jalokärhö ei ainakaan leviä liiaksi. Saa nyt nähdä miten käy villiviinin. Ensi viikolla ratkeaa.

Orvokit ovat hyvässä kukkimisvauhdissa.

Voikukkien loistoa

Voikukka on hyljeksitty ja vihattu sitkeänä rikkaruohona, mutta nimensä mukaan se on kuitenkin kukka. Tänään ei tarvinnut voikukkia hakea, niihin törmäsin pihalla ja tienvierillä.
Yritin vetää niitä juurineen, mutta eihän se tyhjin käsin onnistu. Katkeavat ja siitä taas nousevat.
Luovutin ja päätin poimia kukkavanat pois pölyttämästä. Ainakin hieman vähemmän ovat leviämässä ensi vuonna. Olivat niin kauniin keltaisia, että en raskinut heittää roskiin. Asettelin ne maljakkoon olohuoneeseen kunniapaikalle. Kukat piristävät auringon lailla.

Voikukkia voisi tietysti käyttää juuri nyt ruuanlaitossa. HS:n Kuukausiliitteen Vivi-Ann Sjögren valmistaa aina kaunista ruokaa. Nyt hän käytti villivihreitä ja kertoi niistä.

Poimi syötäviä kasveja vain puhtaista paikoista ja huuhtele ne hyvin. Ryöppää lehtiä pari kolme minuuttia runsaassa, miedosti suolatussa vedessä. Valuta siivilässä, puserra nestettä pois, muotoile pötkyläksi ja pilko hienoksi silpuksi. Käytä persiljan tapaan.
Makaronilaatikko näytti hennon vihertävältä, siihen hän oli käyttänyt villivihreää, nokkosta, voikukkaa tai vuohenputkea. Koivun hiirenkorvalehtiä oli käytetty siskonmakkarakeittoon.
En ole vielä käyttänyt villivihreää ruuanlaitossa, mutta maitohorsmaa tekisi mieli kokeilla.
Oletko sinä käyttänyt villivihreää ruuanlaitossa ?

Voikukat näyttävät maljakossa piristäviltä. Olisivatko maljakossa parempia kuin syötävinä.

Pinkki kollaaseissa

Pinkkiä löytyy kotipiiristä vähän.
Jaloleinikki ja marketta kukkivat juuri nyt pinkkeinä.

Kun etsin komeroista, niin sieltä löytyivät
kirjottu vanha liina ja virkattu liina,
molempien kukissa häivähtävät pinkit sävyt.
Love Story-kirjan kannet ovat sisältöön sopivasti pinkit.
Voimakkaan pinkit lehtiökannet on kudottu niinestä.
Muovipunoksinen säilytyskori on nyt tyhjä.
Pinkki-valkoraitainen paitapusero on vaatekomerostani.

Lisää pinkkiä löydät Inkivääriltä.

Maailman rakkain lemmikki

Se oli helmikuun kymmenes päivä, kun meille haettiin mustanruskeankirjava kissa. Hän sai nimekseen Miuku. Perheenjäsenenä Miuku on nyt meille hän eikä se.
Aluksi Miukun ulkonäkö ei ollut kovinkaan kissamaisen suloinen. Värityksestä johtuen enemmänkin harvinaisen poikkeuksellinen. Totutteluajan jälkeen Miuku näytti maailman kauneimmalta kissalta.

Hän oli lempeän ystävällinen ja oppi nopeasti ymmärtämään puheen lyhyitä lauseita. Jos kissat osaisivat puhua, niin Miuku puhuisi, sanoin aina. Miuku puhui elekieltä. Ruokaa halutessaan hän hypähti syliin, nosti etutassut rinnalle ja katsoi vetoavasti suoraan silmiin. Haluatko syömistä, siihen Miuku vastasi hypähtäen iloisesti. Nosti hännän pystyyn ja kipitti keittiöön. Se oli kissan puhetta.

Miuku rakasti pihatöitä. Kun aloitin pihatyöt, Miuku juoksi iloisena mukaan. Kirmasi pihalla, kiipesi puihin ja tarkkaili olivatko kukkapenkit möyheät ja taimirivit suorat.
Talvisin, kun ulkolämpötila ylti pakkasasteisiin, Miukusta tuli sisäkissa. Ulkoelämää tarkkailtiin vain ikkunasta.

Illat vietettiin tiivisti yhdessä. Miuku makasi nojatuolissaan katsellen teeveetä. Varsinkin luonto-ohjelmat, jos niissä oli lintuja, olivat lempiohjelmia. Joskus piti sipaista tassulla televisioruudun lintua. Nuorempana hän pyydysti muutaman linnun, mutta vahemmiten vain pihapensaiden varjossa makoillen tarkkaili perhosten ja lintujen liitelyä.

Aluksi Miuku halusi nukkua yksin omassa huoneessaan, mutta vanhemmaksi tultuaan meidän keskellä sängyssä oli paras paikka yöunille. Iltaisin kuullessaan kysymyksen lähdetäänkö nukkumaan, hän hypähti iloisesti ja juoksi makuuhuoneeseen.


Eräänä syyskesän päivänä Miuku oli tapansa mukaan pihatöissä. Kun hän ponnisti puuhun, takajalat lipesivät. Lääkärissä todettiin nivelpussien venähtäneen. Silloin selvittiin pistoksilla.
Ikä painoi jo Miukua, eivätkä jalkojen nivelet olleet enää entisensä. Ontumista ja aristusta alkoi ilmetä entistä enemmän. Jalkoja särki ja niitä lievitettiin särkylääkkeillä. Lääkäri ei ollut enää toiveikas Miukun elämän suhteen.
Toukokuussa tilanne paheni yllättäen. Miuku raahasi jalkojaan, aina ei päässyt edes ylös. Kunnes kesäkuun alkupäivinä oli se päivä, kun Miuku lähti lääkärin arvioitavaksi. Kuusitoista vuotta oli takana iloista kissan elämää. Lääkärin mielestä mitään ei ollut enää tehtävissä. Miukun elämä ei jatkuisi enää iloisesti kirmaten, jalat eivät kantaneet. Ratkaisu oli Miukulle helpotus, mutta meille surullisen raskas. Niin Miuku muutti kissojen taivaaseen.

Vieläkin kuulen tassujen sipsutuksen ja kaulakellon kilinän, kun tulen kotiin.
Vieläkin kuulen kevyen kehräyksen ennen nukahtamistani.
Vieläkin näen tutun hahmon nojatuolissa televisiota katselemassa.
Vieläkin kuulen kuivamuonan narskutuksen, kun Miuku on välipalalla.
Vieläkin kuulen rapinaa puunrungolta, kun puuhastelen pihalla.

Vain vuosi on kulunut Miukun lähdöstä, mutta hän on edelleen aina läsnä ja mielessä.
Miuku maailman rakkain lemmikki.

Pakinaperjantai 129. aihe - Lemmikki

Harmaa hirsiaitta

Kuljin lapsuuteni maisemassa.
Nousin mäen,
korkeammaksi muistin sen.
Säilyneet ovat vielä vaan
pihapiirin koivut satavuotiaat.
Harmaa tiilinavetta varastona paikallaan.
Taaempana harmaantunut puuhuone
hirsisenä kestänyt, hieman kallellaan.
Naapurista jäljellä
harmaa hirsiaitta viljapellon laidalla,
aittapolku ruohottuneena, kulkijoita vailla.
Tilkitsemätön, eristämätön vilja-aitta on,
tuulettuvana sitä aikoinaan
pitivät jyvät ja jauhot varastonaan.

Yykaakoo4-Numerokuvat 29. haaste 20
Kaksikymmentä hirsivarvia

Juuri nyt pihalla

Kirsikka oli puhjennut kukkaan melkein huomaamatta.

Kaikkein korkeimmalla latvassa pienet kukkatertut näyttävät
sinistä taivasta vasten puhtaan valkoisilta.

Lyhyt kukinta on paras tallettaa kuviin.

Omenapuun kukkasilmut ovat punertuneet. Ne aukeavat minä hetkenä tahansa.

Nämä keltapunaiset tulppaanit ovat täysin auki.
Kun niiden sisään kurkkaa näkyvät komeat punaiset raidat.

Pinkit tulppaanit ovat kääntyneet tuulen mukaan.
Tänään tuulee aika tavalla edelleen.

Vähän suojaisemmassa, iirispenkin reunassa, tulipunaiset tulppaanit
eivät kärsi tuulen pyörityksestä.
Muutama päivä vielä, niin tulppaanien kukinta on ohitse.

On uusien kukkien aika, sen aloittavat omenapuut.