Kokko-patsas

 Kokkolan keskustassa, Kaarlelankadun ja Pitkänsillankadun risteysalueella, on pieni viheralue.

Se on jäänyt vilkkaiden katujen keskiöön ikään kuin patsaan takia.

Keskellä viheraluetta seisoo Kokko-patsas. Pylvään päässä on uljas merikotka.

Patsas johdattaa kaupungin nimen syntyyn. Kokko tai vaakalintu on jättiläismäinen kotka kalevalaisessa runoudessa. Synonyymi myös sanalle kotka. Kokkola sijaitsi merenlahden rannalla,

jonka rannoilla merikotkat levähtivät. Kansan suussa merenlahti sai nimen Kokkolahti.

Niinpä Gamlakarleby-kaupunki sai suomenkielisen nimen Kokkola.

Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa II Aadolf perusti Gamlakarleby-nimisenä  Kokkolan vuonna 1620.

Nyt Kokkola on ruotsinkielisenä Karleby.

 Patsas kokonaisuudessaan.  Kesällä patsaan jalusta-alueella kukkivat kesäkukat.

 Patsas on Essi Renvallin suunnittelema.

 Patsaan joka sivulla kuvataan kaupungin teollisuutta. Tässä kuvassa parkitaan nahkaa.

Kokkola on ollut sekä terva- että nahkakaupunki. Tervaa valmistettiin ja sitä vietiin ulkomaille saakka. Nahkatuotteita, kuten käsineitä ja takkeja, valmistettiin kotimaan  tarpeeseen ja vientiin ulkomaille. Tänä päivänä tämä teollisuus on tyystin loppunut.

Jalustassa on kolme kivilaattaa. Vasemmalla on Keskipohjanmaan vaakuna, keskellä Kokkolan

vaakuna ja oikealla Suomen Kulttuurirahaston logo, sen alla H-kirjain, joka on Huhtamäki-

yhtymän logo. Ilmeisesti patsas on Kulttuurirahaston tukemana ja 

Huhtamäki-yhtymän rahoittamana toteutettu.

Istuin hetken patsaan ympärillä olevalla penkillä ja palauttelin mieleen kaupungin

historiaa. Kertasin sitä vielä Wikipedian sivuilta.

Vesi tyrskyää

Tyrsky, suihkukaivoveistos, on pystytetty Kokkolan Länsipuistoon 1973. Veistoksen on suunnitellut Karl G. Nylund ja se on omistettu kaupunginlääkäri Einar Cederbergin muistolle. Veistoksen kylkeen on taottu muistolause. Ihmisen suuruus ilmenee hänen tavastaan kohdella lähimmäistään.

******************
Mustaa ja valkoista  118. haaste = Vesi

Kaupunkilenkin varrelta

Tänään oli aurinkoinen päivä. Aurinko paistoi iltaan saakka eikä ole vieläkään kokonaan laskenut. Kajastaa edelleen taivaanrannan takaa. Kävelylenkkini suuntautui tutulle reitille. Oli lauantain tyyntä hiljaisuutta joka puolella. Pysähdyin Katariinanpuistossa Kaupunginteatterin edessä suihkulähteelle. Hylkeet näyttivät melkein eläviltä vesisuihkussa.
Hylkeet veistoksen on suunnitellut ja toteuttanut Karl G. Nylund. Se on pystytetty tälle paikalle Kokkolan kaupungin 350-vuotislahjana vuonna 1970. Veistoksen lahjoittivat kaupungille Outokumpu Oy ja Kemira Oy.   
 

Vastapäätä kadun toisella puolella on  Länsipuiston koulu, lienee nykyään myös Yhteislyseo. Sen edessä on kaksi veistosta. Olen katsellut niitä usein. Mielestäni ne tarvitsisivat kunnon pesun. ja pintahuollon. Etsiskelin näistä veistoksista tietoja, vaan en löytänyt mitään. Muistelen, että suunnittelija ja tekijä on kuvanveistäjä Pekka Jylhä, joka on syntynyt  ja viettänyt lapsuutensa ja osan nuoruuttaan täällä Keski-Pohjanmaalla Toholammilla. Olisi mukava kuulla, jos joku tietää näiden veistosten historiasta enemmän.

Olisi hienoa, jos  K. H. Renlundinmuseo - Maakuntamuseomme, saisi aikaiseksi luetteloida kaikki kaupungin ulkoveistokset ja patsaat. Samalla niistä tulisi dokumentoiduksi tarpeelliset taustatiedot kaupunkilaisille ja matkailijoille. Nettihän on oivallinen informaatioväline juuri tähän tarkoitukseen.