Tyynypussien kirjonta eli merkkaus on tuottanut tulosta. Valmiina on jo kuusi ja seitsemäs melkein valmis. Jokainen malli syntyy siinä vaiheessa, kun otan tyynypäällisen ja langat esille. Etsin ensin lankojen värit, jotka sopivat päällisen sävyyn. Sitten mietin kuviot. Esimerkiksi tämän tyynyn kuvio alkoi kolmioista, jotka piirsin liidulla ja viivaimella kankaan pintaan. Seuraavaksi jaoin kolmiot edelleen pienemmiksi. Kirjoin ääriviivat jokaiseen kolmioon. Sen jälkeen täytin kolmiot. Viimeisenä olen kirjonnut mielivaltaisesti kiemurapolun.
Kuvassa näkyvät palmikkotyynyn ja ristipistotyynyn kudoin ja kirjoin viime talvena.
Tämä tummansiniselle tyynypohjalle kirjottu tyyny valmistui edellisen jälkeen. Värimaailma on sama, mutta kuviot muuttuivat. Kolmiot ovat nyt rajatulla alueella, ylhäällä on tähtirivi, seuraavan puunrungot, kolmioiden alla vettä ja alimpana veneet. Kuvionimet syntyivät kirjonnan edetessä.
Harmaa tyyny taustalla on virkkaamani ja sekin valmistui muutama viikko sitten.
Kirjontalankana on käytetty molemmissa tyynyissä Puro-lankaa sekä yksiväristä bambu-lankaa..
Tyynyt ovat kokoa 50x50.
Tämän tyynypussin voimakas pinkkiväri asetti rajoituksia lankojen väreille. Suunnittelin tyynyn peittävän geometrisen kuvion. Tyynyn koon 40x40 mukaan mittasin viivaimella symmetrisen viivoituksen ja taas piirsin liidulla. Täytyy myöntää, että jotain millien heittoja tuli, koska tyynypussi ei ole ihan millintarkka. Mutta en ole itsekään pikkutarkka, joten eipä haittaa. Käsityönjälki pitää näkyä. Valitsin ääriviiva langaksi kirjavan Puro-langan pinkki/valkoisen ja täytin vinoneliöt valkoisella.
Tämän tyynypussin nappikiinnitys on vähän haastava ja se katkaisee kuvioinnin. Tässä suunnittelin viivakuviot ja vähän keskelle laineilua. Lankana Nalle, paitsi keltainen se on jämälankaa. Yksiväriset langat ovat kaikki jämälankoja eli ylijääneitä aikaisemmista töistäni.
Ruokapöydällä oleva paperinarulangasta kutomani kaitaliina valmistui tammikuussa, aloitin sen jo ennen joulua. Kuudes valmis tyynypussi jää seuraaviin postauksiin. Lisää on siis vielä tulossa ja kaikki ovat vähän erilaisia. Eihän tähän hommaan voi kyllästyä.
perjantai 31. tammikuuta 2014
torstai 30. tammikuuta 2014
Umpikujassa
Tavaralabyrintti pyörryttää,
huimaa, päätä sekoittaa.
Värien kirjo kieppuu palloina,
nollina päässä pomppien.
Unohdan mitä tarvitsen,
tarvitsen kaiken, enemmän ja enemmän.
Eksyn, kuljen umpikujassa.
Eteenpäin ja sivulle eikä loppua näy.
Ojennan kortin, se vapauttaa
kassakoneen kilahdukseen.
****
Kuva Heidi R
keskiviikko 29. tammikuuta 2014
Silloin vihastun
Vihaan ryynipakettien avaamista. Tämä on vielä avaamaton ohraryynipaketti.
Huomaatteko katkoviivan, sitä pitää painaa niin kaatoreikä aukeaa.
Kun kaadan mittamukiin ryynejä, ne roiskuvat joka puolelle.
Vielä pahempi tapaus on riisipaketti, josta pitää vetää kaatonokka esiin. Arvatkaa lentävätkö riisit kaaressa ja osa pöydälle.
Vihaan peltipurkkien vetosokkaa. Vaikka yritän vetää taitavasti ja hitaasti, sokka katkeaa joka kerta.Seuraavaksi on otettava esille purkinavaaja ja nytkytettävä purkki auki. Aina osa sisällöstä pursuaa kannelle.
Vihaan purkinavaajaa ja erikoisesti sitä vanhinta partiolaisen piikkiä. Kertaakaan en onnistu niin,
että sisältöä ei tursua purkin kannelle.
Vihaan tiiviisti vakuumiin pakattuja esineitä. Tässä on esimerkkinä lyijykynäpakkaus. Käytän saksia ja yritän saada vakuumin auki. Lopputuloksena on roskaläjä. Tavarat ovat ehjät, mutta koko pakkaus on revittynä moneen osaan.
X
MakroTex 132. haaste = Viha
tiistai 28. tammikuuta 2014
Astioista asiaa
Nyt näitäkin saa ostaa designastioita myyvistä liikkeistä ja Huutonetistä.
Pöydällä olevan kaitaliinan kudoin paperinarulangasta pyöröpuikoilla. Liina on noin 180 senttiä pitkä ja 50 senttiä leveä. Kutominen oli aika hidasta, paperinarulanka on jäykän kovaa. Kudoin oikein molemmin puolin. Pidän liinan rouheasta pinnasta sekä pellavan sävystä.
Laakea tarjoiluvati. Tulee aurinko mieleen.
Solaris-kulhoista on tarjottu salaattia, marjapuuroa, kiisseliä, rahkaa....
Tapio Wirkkalan Seita-tuhkakuppi myös 1970-luvulta.
Meillä se on käytössä kynttiläastiana.
maanantai 27. tammikuuta 2014
Talvimaisemia
Talvimaisemia kiitävän junan ikkunasta otettuna.
''''''
Risto Rasa: Tuhat purjetta
Talviyö.
Männyissä mahla
matkalla
ylös Neulasiin.
-
Puut, runkojen rauha.
Sille on puukiipijä perustanut
elämänsä
-
Potkuttelen viittatietä,
lumi narskuu jalasten välissä.
Kun olen tarpeeksi kaukana,
istun kelkkaan, suljen silmät,
annan valoliikkeen viedä.
-
Lumipuista kauneimmat ovat omenapuut.
Sateista hiljaisin on lumisade.
Luistavin, loistavin ura on latu.
Huudoista turhin huudetaan hankien takaa.
-
sunnuntai 26. tammikuuta 2014
Joulun tähteet
Joulun jälkeen jääneet joulumuistot.
Sammalvati ilman joulukukkia, kynttiläruukut ilman kynttilöitä,
kukkinut joulukaktus, amarylliksen sipulit,
tuikkukynttilät maljakossa.
Palmu joutaa nyt luonnonmukaiseen kiertoon.
Talvista huurremetsää. Loppukesän juolukat.
Riisutut tähtiketjut.
Männyn vihreys pysyy aina.
-
Kahvihetki kesken kollaasin.
*
lauantai 25. tammikuuta 2014
Helsinkiä tammikuun pakkasessa
Oli aika pureva viima ja matkalla jonnekin, otin kameran esiin vain muutaman kerran. Jostain syystä rakastan torneja ja ne pääsivät kuviin.
Olen varmaan kertonut jo useammankin kerran unelmastani, vesitornista, jonka saisin ostaa yhdellä eurolla. Ostohinta ei ole iso, mutta tyhjällä tornilla en tee mitään. Tarvitaan rahaa ennen kuin voin kulkea vesitornin rappuja ylös korkealla olevaan kotiini. Torni ei ole kuvien Helsingissä.
Kauniin punatiilisen vesitornin suunnitteli arkkitehti Selim Lindqvist v 1914, rakentaminen alkoi samana vuonna. Se keskeytyi sodan ja materiaalien saatavuuden takia . Valmistuminen pitkittyi ja vesitorni oli valmis v. 1921. Jos joku kiinnostui tornista, voi saada yhteystiedot vaikkapa minulta.
Kuljin Helsingissä tämän patsaan ohi. Minulle on jäänyt epäselväksi patsaan tarina. Yritin tutkailla mikä otus irvistelee naisen jalkojen alla. Jos sinulla on tietoja patsaasta, kerro siitä.
torstai 23. tammikuuta 2014
Vielä on aikaa
Aika on rajallinen
jokaisella on aikansa
mittaamaton
määränpää on salattu
Ficuksen päämäärä on
kasvaa yhä ylöspäin
isoksi ja korkeaksi
Kliivian tahto on
täyttää ruukku
kohtalona tukehtuminen
Koivu kasvaa vuosikymmenet
hitaasti edeten kuluttaen aikaa
elämänsä loppuun
***********************
keskiviikko 22. tammikuuta 2014
tiistai 21. tammikuuta 2014
Galleriakierros Helsingissä
Helsingin Taidehallissa on meneillään valokuvaaja Esko Männikön näyttely. Koskettava ja upea näyttely. Näyttely pysäytti, mykisti ja vetosi tunteisiin. Ihastelin myös ripustusta. Se ei ollut perinteinen galleriaripustus. Koska väkeä oli sankoin joukoin, en voinut ottaa kuvia. Poistuessamme sain napattua yhden kuvan ihmisjoukon välistä ilman näyttelyvieraita. Kuvasta saatte esimakua näyttelystä sekä ripustuksesta.
Kiasman kierros oli myös antoisa. Esillä on Kiasma Hits, kokoelmien suosituimpia teoksia. Yläpuolella on kolme kuvaa niistä kokoelmista. Ylimpään teokseen voi astua sisään ja kulkea teoksen läpi.Seuraavan kuvan abstraktit pienet teokset muodostavat hyvän kokonaisuuden.
Alinna on teroitetuista lyijykynistä koottu taidokkaat pienoisveistokset.
Esillä on myös Mika Taanilan ja Erkki Kureniemen teoksia
Galleria Forsblomin näyttelyssä on amerikkalaisen Peter Halley akryylimaalauksia, abstraktia nykytaidetta ja suomalaisen HC Bergin akryyli ja muovi materiaalille toteutettuja teoksia. Yllä oleva teoskokoelma on juuri HC Bergin.
Postaamiset vähän takkuavat vielä. Tietokoneisiini on vaihdettu uudet Windows-ohjelmat. Entiset vanhenevat parin kuukauden päästä ja ennakoin tulevan jo nyt. Kuvien siirto on vielä hiukan hankalaa, mutta vähitellen totuttelen uuteen ohjelmaan. Entinen levyasemani oli jo aika täynnä ja sekin hidasti käyttöä. Nyt mennään nopeammalla tempolla kunhan alkukankeudesta päästään.
Kiasman kierros oli myös antoisa. Esillä on Kiasma Hits, kokoelmien suosituimpia teoksia. Yläpuolella on kolme kuvaa niistä kokoelmista. Ylimpään teokseen voi astua sisään ja kulkea teoksen läpi.Seuraavan kuvan abstraktit pienet teokset muodostavat hyvän kokonaisuuden.
Alinna on teroitetuista lyijykynistä koottu taidokkaat pienoisveistokset.
Esillä on myös Mika Taanilan ja Erkki Kureniemen teoksia
Galleria Forsblomin näyttelyssä on amerikkalaisen Peter Halley akryylimaalauksia, abstraktia nykytaidetta ja suomalaisen HC Bergin akryyli ja muovi materiaalille toteutettuja teoksia. Yllä oleva teoskokoelma on juuri HC Bergin.
Postaamiset vähän takkuavat vielä. Tietokoneisiini on vaihdettu uudet Windows-ohjelmat. Entiset vanhenevat parin kuukauden päästä ja ennakoin tulevan jo nyt. Kuvien siirto on vielä hiukan hankalaa, mutta vähitellen totuttelen uuteen ohjelmaan. Entinen levyasemani oli jo aika täynnä ja sekin hidasti käyttöä. Nyt mennään nopeammalla tempolla kunhan alkukankeudesta päästään.
maanantai 20. tammikuuta 2014
Matkakuvia kollaasina
Terveisiä Helsingistä jääkukkien kera. Hotelli Radisson oli hyvä valinta. Tilava kylpyhuone marmorilaatoituksella.ja vuoteet kuin kotona, täsmälleen sopivat. Kylpyhuone ja vuode ovat ne tärkeimmät, seuraavana viihtyisä ja siisti sisustus. Aamiainen oli runsas, se perinteinen hotelliaamiainen.
Ihailin hotellihuoneen uloimman ikkunaruudun jääkukkia. Kuvasin ne ja tallensin tähän kollaasiin.
Alimmat kuvat ovat jo täältä kotoa. Sisäänkäyntimme lasikatolle on kinostanut lunta ja pensaat ovat saaneet valkoisen talvipeitteen.
Sunnuntaina kiersimme Helsingin keskustan gallerioita ja museoita. Paras kohde oli Esko Männikön valokuvanäyttely Taidehallissa. Kerron siitä ja muista myöhemmin. Tiedoksi vain, että kannattaa todellakin käydä katsomassa.
Tässä kollaasissa kaksi ylintä ovat täältä puistosta.
Matkalla, Seinäjoen rautatieasemalta, kuvasin raidejohtojen päällä pakkasessa värjöttelevät kyyhkyset.
Matkalla Taidehalliin eteeni osui valkoinen kivitalo ja junasta kuvattuna Tampereen aseman liepeillä rakenteilla oleva komea kerrostalo.
Ihailin hotellihuoneen uloimman ikkunaruudun jääkukkia. Kuvasin ne ja tallensin tähän kollaasiin.
Alimmat kuvat ovat jo täältä kotoa. Sisäänkäyntimme lasikatolle on kinostanut lunta ja pensaat ovat saaneet valkoisen talvipeitteen.
Sunnuntaina kiersimme Helsingin keskustan gallerioita ja museoita. Paras kohde oli Esko Männikön valokuvanäyttely Taidehallissa. Kerron siitä ja muista myöhemmin. Tiedoksi vain, että kannattaa todellakin käydä katsomassa.
Tässä kollaasissa kaksi ylintä ovat täältä puistosta.
Matkalla, Seinäjoen rautatieasemalta, kuvasin raidejohtojen päällä pakkasessa värjöttelevät kyyhkyset.
Matkalla Taidehalliin eteeni osui valkoinen kivitalo ja junasta kuvattuna Tampereen aseman liepeillä rakenteilla oleva komea kerrostalo.
*
perjantai 17. tammikuuta 2014
Talven lumoa
Lunta on kaikkialla tomusokerin lailla,
se on maalannut makeiksi maisemat.
Tammikuun talvi kimaltaa auringossa keskipäivän.
Sitten kuu valloittaa taivaan kannen,
pitää seuraa tähdille aamuun saakka.
Suuren maalarin työ on valmis.
***************************
Valokuvatorstai-Runotorstai 310. haaste = Talven taidetta
keskiviikko 15. tammikuuta 2014
Pehmeän kaunis
Yllättynyt. Kuvataanko minua ?
Mietteliäs - kuvatkaa vaan
Utelias - kurkistan vähän....
Turhautunut - väsyttää, lopeta jo.
*******
Makrotex 130. haaste = Korea/kaunis
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)