Lupaamatta parempi

 Vuoden viimeinen päivä on käsillä.

Kuluvalle vuodelle en luvannut

laihduttaa, 

auttaa köyhien maiden lapsia,

järjestää komerot, kierrättää tarpeettomat tavarat,

pitää enemmän yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin,

harrastaa, 

käydä joka päivä tarpeeksi pitkällä lenkillä,

olla pitkämielisempi.

Katson taakse päättyvään vuoteen.
Laihduttamatta laihduin - tosin vain vähän.
Olin itsekäs - en auttanut puutteessa olevia.

Komerot järjestin kertaheitolla, 

kierrätykseen meni monta auton peräkontillista tarpeetonta.

Tulihan siinä autetuksi samalla Pelastusarmeijaa ja Punaista Ristiä.
Kaikki toteutui ikäänkuin ennalta arvaamatta muuton takia.

Yhteydenpito ystäviin ja sukulaisiin  kasvoi lähes päivittäiseksi - muutolle kiitos.

Harrastukset lisääntyivät hiukan, nyt niille on aikaa.

Lenkit eivät pidentyneet.
Pitkämielisyys - mikäs sen kärsimättömän luonteen yht´äkkiä muuttaisi.

Tätä hain, mitä sain ?

Tulevalle vuodelle lupaan.

Ehkä en lupaa mitään. Toimin toteuttaen, se riittää.

******

Pakinaperjantai 266. haaste = Tätä hain, mitä sain ?

 

Lumesta vedeksi

 

 

 Ensin se oli lunta,

lähestyessään maata vesiräntää

ja lopuksi maassa vesipisaroita.

Pullon vankina on hanasta solissut vesi.

********
Makroviikot 40. viikko = Vesi

Olohuoneen näkymiä

 

Tänään oli kalseaa ja tuulista ulkona. Tosin aurinko pilkahti keskipäivällä mukavasti. Se innosti kuvailemaan vaikka ei auringonvaloa riittävästi kuvaamiseen ollut. Tein pienen siivouksen ja sytyttelin takkaan kynttilöitä palamaan. Eilen illalla paloivat takassa koivuhalot ja takkatulen tuoksu leijaili vieläkin olkkarissa.
Joulupukin lahjakontista löytyi myös kaksi villakankaista tyynypussia, Zoffanyn kauniit raitakukalliset. Väritys juuri oikea entisten rinnalle. Missonit ovat mukana edelleen ja vihreät villatyynyt vaihdoin nyt talveksi.
Deko-lehdessä kerrottiin sisustustrendeistä 2012.
Nostalgian lumoissa. Romantiikka palaa, mutta kodikkaasti, aidosti ja vanhaa ihaillen. Rottinki, viherkasvit, aidot matot ja messinki tuovat muistumia Villa Maireasta. Herkkyyttä tyyliin lisäävät Liberty-henkiset pikkukukat ja pitsit (viitataan tapetteihin ja kankaisiin). Kaiva kätköistäsi vanhat kukkatelineet ja rustiikit ruukut, nosta viherkasvit ikkunoille ja anna uuden romantiikan puhjeta kukkaan.

Olohuoneen sohvalta on suora näkymä eteishalliin. Oikealla on takka, joka rajaa eteishallin. Lattialle sovittelin mustan sisalmaton, sama kuin edellisessä asunnossa. Nero-spottivalaisimet antavat tehokkaasti valoa. 

Muuramen Mup-kaapistoa ostin keittiöön astiakaapin alaosaksi ja yläosana ovat vanhat Nepparikaapit. Kaappiin uppoavat hyvin lasit, kulhot, kahvikupit.

Amaryllikset kukkivat viimeisiään, leikkasin ne jo maljakkoon.

Myrsky jylläsi joulukuusen

 

Raatihuoneen edessä on nyt autiota. Joulukuusi on poissa. Kun tulin kävelylenkiltä kotiini, huomasin aukiota reunustavat Pelastuslaitoksen varoitusnauhat. Melkein samanaikaisesti aukiolle ajoi paloauto miehistöineen ja alkoi kuusenkaato-operaatio. Myrsky heilutteli uhkaavasti korkeaa kuusta. Eipä muuta keinoa ollut kuin kaataa kuusi ja kuljettaa se hyötyjäteasemalle.

Otin vasta nyt illalla kuvia aukiolta. Raatihuoneen  ikkunoilla palavat kyntteliköt muistuttavat enää joulusta.
Kuusen paikalle palomiehet jättivät kuusesta sahaamansa latvan ja koristelivat sen välkkyvällä varoitusnauhalla.

Täällä on tosiaan selvitty vähäisillä vahingoilla. Kuusen kaatokin oli oikeaan osunut ennakoiva toimenpide, jolla vältyttiin vahingoilta. Uutiset ovat kertoneet mittavista vahingoista ja sähkökatkoista muualla Suomessa.
Toivottavasti myrsky laantuu. Lumi olisi nyt paikallaan vai onkohan vain totuteltava lumettomiin vesisadetalviin.

Joulukalenterissa

 

 

 

 

 

Joulu on hujahtanut leppoisissa merkeissä. Lunta vain ei ole näkynyt. Joulupukki piipahti lahjasäkki selässään. Kaikki lahjat olivat mieluisia ja tarpeellisia.  Tomas Tranströmerin  Kootut teokset on jo lukemisen alla. Jotenkin tunnen itseni kuin hengenheimolaiseksi, niin sieluuni virtaavia tekstit ovat.

Joulupäivänä kävelin vanhan kaupunginosan, Neristanin, joulukalenterissa. Mukavan tunnelmallista oli jokaisessa 24 luukussa. Poimin niistä kuvina muutaman teillekin. Tämä on kaupunginosan asukasyhdistyksen toteuttama ja jo traditioksi muodostunut tapahtuma. Ensi jouluna taas uudet luukut.
Alimmassa kuvassa ei olla enää joulukalenterissa, vaan jouluisessa pihapiirissä. Vaikka on hieman kesäistä, välittyy joulutunnelma kuitenkin katsojalle.

Nyt joulu on

 

 

Sataa vettä.

On joulu ja kiireet ohi.
Joulukinkku kypsyy uunissa.

  Kinkun mittarin näyttäessä kahdeksankymmentä,

tartun veitseen ja leikkaan muhkean viipaleen.

Seuraavana maistuu enkelisuklaa.
Huomenna kuljen haudoille.

Sytytän viisi kynttilää.

On vierähtänyt liian monta vuotta
etten ole sytyttänyt yhtäkäkään.

Nyt joulu on.

Kaikille blogissani vieraileville toivotan

Hyvää ja riemullista Joulua

 

Jo joutuu joulu...

 

 

 

 

Joulua odotellessa syttyvät kynttilät,

kukkivat joulutähdet.

****

Makroviikot 39. viikko = Joulu

Olohuoneessa

Olohuone, ruokailu ja keittiö ovat yhtä ja samaa tilaa. Kuvassa näkyvä saareke rajaa keittiön omaksi osiokseen jättäen tilaa ruokailutilalle.Kameran taakse jää oleskelutila, jossa keskellä on takka. Melkein valmista on jo, saarekkeen takaa puuttuu lattialista. Se vaatii hieman hommaa, koska  lieden sähkäjohto on upotettava osin lattiaan ja lattialistan alle.  
Joku kysyi edellisessä postauksessa, mistä kattovalaisin, Ingo Maurer Zettel´z, on hankittu. Ostin sen nettikauppa Ambientedirektistä, Suomesta sitä voi ostaa vain Funktiosta Helsingissä. Valaisimeni on isompi malli lev 150cm, pienempi on 60 cm.
Kiinnitin tänään virkattuja lumitähtiä himmelin seuraksi olohuoneen ikkunaan, monivuotinen perinne tämäkin, josta en ole luopunut.  Puusepän tekemä puinen lumihiutaletähti on myös pitkäaikaisen perinteeni mukaan taas ikkunassa jouluajan aina loppiaiseen saakka.
Kohta meillä on odotettu joulu, mukavaa joulunodotusta teille kaikille.  

Jouluista

Jouluiset amaryllikset ovat täydessä kukassa runsaan kerroksellisina. Ovat kai freesejä vielä joulunakin. Ellei on ostettava uudet, ovat edullisia tänä vuonna ainakin täällä länsirannikolla.  

 

Sunnuntai-aamuna kuvasin makuuhuoneesta eteiskaapin peilin kautta ohi keittiön näkymän ruokailutilaan. Saarekkeen päädyssä nojaava taulu on tänään napautettu seinälle eteisen lipaston yläpuolelle.

Sunnuntaina paistamani piparkakut ovat hyvässä tallessa lasipurkissa ja tarpeeksi korkealla. Niitä riittää joulunakin. Järjestelemistä on edelleen, työhuone on viimeisenä jo melkein valmis. Urakkaa oli ihan tarpeeksi. 

Rauhaa lahjan äärellä

Ulkona vihmoo sade.

On mukava sytyttää lamppu,

nauttia valon seesteisestä rauhasta.

*

Valaisin on myös lahja Turun aikajaksolta.

******

Mustaa ja valkoista 97. haaste = Lahja ja/tai Rauha

Posti pukin apuna

Siitä lienee jo kymmenisen vuotta, kun Eero muutti kotoaan kaupunkiin. Työn perässä tietenkin. Pienessä maalaispitäjässä ei nuorelle miehelle ole töitä tarjolla. Kaupungissa on paremmat senssit. Vanha äiti jäi yksin asumaan kotitaloon, kun peräkamari tyhjeni. Eerolla on nyt yksineläjälle sopivan kokoinen yksiö asuttavana. Jouluisin Eerolla on tapana muistaa äitiään. Ensimmäisinä vuosina hän matkusti linja-autolla tervehtimään. Viime vuosina ei matkanteko ole enää maittanut. Omassa yksiössä on mieluisampaa makoilla. Eero käyttää nyt postin palveluja joululahjan kuljettamiseen.

Pitkät jonot kiemurtelevat postin luukkujen edessä. Eero seisoo  jonossa puristaen kädessään joulukorttia ja makeispussia. Vähän ennen vuoroaan hän huomaa, että edellisellä jonottajalla on kätevä postipussi. Eero hakee itselleen pussin.
Vuorollaan hän kirjoittaa pussiin saajan nimen ja kotipaikkakunnan.
- Tästä puuttuu postinumero.
- Nyt en muista numeroa. Lappajärvi on niin pieni pitäjä, kyllä siellä nimellä tietävät oikeaan postilaatikkoon pudottaa, Eero on tietävinään.
Virkailija näpyttelee tietokonettaan.
- Postinumero tarvitaan jakelussa. Se on 66900, kirjoittakaa se nyt ennen paikkakuntaa.
- Siis 636.... , Eero ei enää muista numerosarjaa.
- 66900.
Eeron käsi tärisee, eikä numeroita synny kirjeeseen. Jonossa liikehditään hermostuneesti.
- No kirjoitan sen, sanoo virkailija ja yrittää ahtaa makeispussia postipussiin. Pienen pussin otit, olisi ollut isompikin.
- Eikö se sinne mene. Perille on lyhyt matka vajaa sata kilometriä. Kai se kulkee ehjänä, kunpa eivät Seinäjoen jakelukeskuksessa litistä sitä. Että semmoinen mutka pitääkin vielä tehdä.
Eero tuntuu olevan hyvin perillä makeispussin reitistä.
- Kyllä se taitaa mennä, laitan teipillä kiinni.
Virkailija vetää teippiä pussin ympärille.
Eeron kortti ja makeispussi on paketoitu. On maksun aika. Kolmella eurolla lähtee äidille lahjapaketti. Seuraavana jouluna sama juttu. Eerolla ei ole lahjapaniikkia, kaikki sujuu rutiinilla. Luultavasti postinumerokin on silloin muistissa.  

*******
Pakinaperjantai 264. haaste = Lahjapaniikki

Nyt on joulun aika

Kuulen rapinaa,

avaan laatikon.

 Keskellä kiilteen ja kimalluksen

tontuilla kovin ahdasta jo on.

Tontut  hiljaa hiipien

kuiskuttelevat

 keskeltä joulukoristeiden.

Hei, päästä ulos. 

Nyt on jo aika joulu aloittaa.

******

Valokuvatorstai-Runotorstai  229. haaste = Tontut hiipivät

Hyvää ja iloista joulua Valokuvatorstain ja Runotorstain ylläpitäjille ja haasteisiin osallistujille.

On ollut antoisaa katsella  haastekuvianne ja lukea hienoja runojanne.
Ensi vuonna tavataan.

Reippahasti käypi askeleet....

 Kengät on jo kiillotettu,

pian jo kuuluu kopinaa.

 Kop, kop, kop,
joulu jo ovella kolkuttaa.

 Nyt hetkeksi on aika levähtää

ja kengät nurkkaan lennättää

Kengät eivät ole kynttilöitä varten,

  siitä huolimatta sujautin sukat jalkaan

ja kynttilät kenkiin.

*
Ennenkuin huomaammekaan
Päättyy joulu, vaik ei kenkään sois,

joulukuusi viedään pois, pois.....

*****
Makroviikot  38 viikko = Kenkä

Makuuhuoneessa

 

 

Koko kodin muutto on iso ja raskas urakka. Tänään katselin ympärilleni ja totesin, että mikään huone ei ole vielä valmiina. Kuvasin makuuhuonetta, siellä näyttää aika valmiilta, vaatehuonekin on sisustettu. Se oli täysin tyhjä muuttaessamme, ei hyllyjä eikä tankoja.
Olen tyytyväinen isoon makuuhuoneeseen, Yksi asia vaatii muutosta. Kuten huomaatte sähkösuunnittelu ei ole ollut aivan ajan tasalla. Päädyn pistorasia on asennettu ylhäälle, sitä ei peitä edes sängynpääty. Joko sängynpääty on uusittava korkeammaksi ja leveämmäksi tai pistorasia siirrettävä. Kolmas vaihtoehto on tottua nykyiseen ja vaihtaa pistorasia mustaksi.
Ja yksi asia, josta olen aina haaveillut, on nyt toteutunut. Makuuhuoneeseen sopivat vuoteen päätypenkit. Vuoteen petaaminen on kevyempää, kun peiton saa laskostettua penkille.

Tord Boontjen Icarus-kattovalaisin on kuin enkelinsiipi, sopii tähänkin makuuhuoneeseen.
Tänään ripustimme tyhjälle seinälle tauluryhmän. Ripustus on vapaamuotoinen, pidän tuollaisesta oman silmän varaisesta ripustuksesta, ei liian suoraviivaista.

Molempiin ikkunoihin ripustin joulutähdet.  Ikkunasyvennykset mahdollistavat kukkien ja esineiden sijoittelun. Kliivia viihtyy oikein hyvin ikkunan viileydessä.  Ydinkeskustan mukavuudet ovat käden ulottuvilla. Haaveilen jo, että pistäydyn kenkä- ja vaatekaupassa kuin naapurissa ja kiikutan kengät ja vaatteet kotiin sovitettavaksi. Aika mukavaa peilailla rauhassa kotona ja harkita ostosta.

Jouluaskareita

 

Jouluaskareet on aloitettu. 

Ostin amarylliksia. Yksi on sijoitettu asetelmaan,

joka on vielä kesken. Kynttilät puuttuvat.

-

En aio viettää joulua komerossa,

vaikka tilaa näyttää vielä siellä olevan.

Mies askaroi vaatehuoneessa,

  rakensi  hyllyt ja kiinnitti vaatetangot.

Minulle jäi tehtäväksi täyttää hyllyt,

tangot ovat jo täynnä.

*****

Mustaa ja valkoista 96. haaste = Jouluaskareet