Siivo on ko kolome päivää ennen joulua. Äidilläni oli tapana sanoa näin, kun koti oli sekaisin ja siivouspäivä aluillaan.
Pari viikkoa ennen joulua aloitettiin mittava suursiivous. Siivous ulottui joka nurkkaan katosta lattiaan, komeroita unohtamatta. Silloin rapsuttiin, pestiin, pyyhittiin ja harjattiin, tuuletettiin, silitettiin ja ommeltiin. Joulu oli suuri juhla, kaiken piti olla putipuhdasta. Siivouksen jälkeen ei löytynyt mistään pölyhiukkastaan. Kaapit ja komerotkin pestiin ja järjestettiin.
Jos aiot viettää joulusi komerossa, siivoa se. Tätä Marttojen lohduttavaa kuolematonta lausahdusta ei silloin tunnettu. Nyt tämä Marttojen ohje rauhoittaa monen äidin omatunnon ennen joulua.
Suursiivous oli vain osa jouluvalmisteluista. Viikkoja ennen joulua aloitettiin leipominen. Ensin leivottiin piparkakkuja, kaneliässiä, hannatädinkakkuja, lusikkaleipiä, maustekakkuja. Lähempänä joulua kääretorttuja, täytekakkupohjia, vaaleita kakkuja ja aatonaattona pullaa. Leivän leipomisessa mentiin rutiinilla, leipää leivottiin kerran viikossa. Nyt leivottiin lisäksi makeaa joululimppua.
Lipeäkalan liotus aloitettiin marraskuussa. Livekalat sidottiin pussiin ja vietiin vapaana kuohuvaan koskeen. Siellä se huuhtoutui lipeästä sopivaksi livekalaksi. Nyt koski on jo valjastettu, joki levennetty ja virtaus vaimennut. Koski jäätyy joka vuosi.
Peruna-, lanttu- ja porkkanalaatikot paistuivat jouluviikolla isossa leivinuunissa. Aatonaattona sinne työnnettiin paistumaan taikinakuoreen kääritty kinkku.
Aatonaattona vaihdettiin joka ikkunaan puhtaat verhot ja lattialle levitettiin mäntysuovalta tuoksuvat matot. Ne oli pesty jo syksyn aikana odottamaan joulua, jolloin ne levitettiin lattialle.
Jouluaattona taivas oli tähtikirkas ja lumi peitti tienoot. Lumi narskui jalkojen alla, kun noustiin rannan savusaunasta jouluvalaistuun kotiin. Keskelle tupaa oli pystytetty kattoon saakka ulottuva joulukuusi. Sen ympärillä oli hauska juosta.
Jouluateria katettiin kolmimetriselle pöydälle, jossa ruoka sai olla joulupäivään saakka.
Jouluna saa yölläkin syödä. Tämä sanonta lienee tuttu vielä tänä päivänäkin.
********