Jättiläiskukat ja silmänkääntäjä

 

Kukat ovat jo yltäneet puiden korkeuteen, kun maan matosen silmin katselee.
Jalavasta on tullut lehdenkääntäjä. Vai onko silmänkääntäjä.

******

Mustaa ja valkoista 77. haaste =

Kuvan kuvakulma totutusta poikkeava

Sattumia

Eräänä iltana olimme menossa syömään jokilaivalle. Se oli DBTL-tapahtuman takia mahdotonta. Niinpä pyörimme ensin tällä puolen jokea ja kävimme kääntymässä lähellä Vierassatamaa. Huomasin katetun toriaukion portailla komeat kukkaruukkuistutukset. Nappasin kuvat. Kukkia en tunnista. Jos tunnet, vinkkaa siitä kommenttilootassa. 

Pysäköimme tämän talon eteen. Kaunis rakennus, kannatti pysähtyä. Ravintolan ovella kolkuttelin, mutta kiinni pysyi ja nälkä yltyi. Ajelimme toiselle puolelle jokea ja johan löytyi tilaa Pippurimyllystä. Tosin saimme juuri vapautuneet kaksi viimmeistä paikkaa. Saatiin ruokaa pöytään ja olimme tyytyväisiä.

Jokin aika sitten kävin  WAM: ssa. Pysähdyin katsomaan  kuinka viime vuonna kiviportaille istutetut kivikkokukat jaksavat.  Portaiden rautareunat ovat ruostuneet hieman lisää. Taideteoksen kukat ovat elossa, eivät kovin rehevinä, mutta villeinä ja vapaina,  kuten muutkin kukka-alueet  museon päädyssä.

Maija Mehiläinen

Terassin alta, lämpimältä hiekkapatjaltaan pörrää Maija Mehiläinen lounaalle. Auringonpaiste lämmittää ja punahatuissa kimaltelee makea mesi. Raidallinen samettihame kiiltelee kauniisti pinkin kukan terälehdillä.
- Kukas kumma vartta pitkin kipuaa.
Vaivoin Maija erottaa varren vihreään naamioituneen ötökän.
- Eihän täällä yksin olla saa, tuumii.
Ja Maija lennähtää eteenpäin kukasta kukkaan.

Sininen kukka on reväyttänyt kellonsa auki ja helisee hiljaa tuulenvireessä. Maijasta se on kuin kutsu ja heti    istahtaa kellokukkaan.
- Aika kuivalta näyttää, tuumaa.
Imaisee pienen pisarallisen mettä ja ryntää pörinällä matkaan.

Hupsis, äkkipysähdys ja rysähdys kukkakeskiöön.
- Tuttu paikka, täällähän olen pyörinyt jo pari viikkoa.  Maija maiskuttelee. Tuttu maku, oikein hyvää, mutta mikäs tuolta pilkottaa.

-  Ovatpas nämä silkinpehmeitä. Taipuvat, vaan eivät rusahda poikki. Unikolta maistuu. Maku ihan huumaa. Tulen tänne uudelleen. Kierrän vielä. Täytyy vertailla  missä paras mesi on.

Nyt Maijaa harmittaa. Joku on jo ehtinyt punahatulle.
- Pörisen ja pörrään, ajan sen pois. Tämä on minun mesipaikkani. En halua, että muut täällä ahnehtii.
   Lennä pois, punahattuja kyllä riittää. 

**********
Pakinaperjantai  244. haaste = Elukkataulu

Rastaiden herkkuhetki

Istun terassilla, kirsikkapuusta kuuluu kahinaa ja pian lentää rastas matalalla pihamaan poikki. Nokassaan punainen kirsikka rastas pujahtaa ruusupensaan suojaan. On menossa rastaiden herkkuhetki. Ennätinpäs poimia osan kirsikoita ennen rastaita, ajattelen. Jäljelle jäivät rippeet, jotka aion poimia myöhemmin. Tai - jätänkin rastaille herkuteltavaksi loput kirsikat.

Nyt kiitää paikalle jo toinen rastas punainen kirsikka suussa. Pudottaa kirsikan maahan. Toinen on jo päättänyt aterian ja häipyy omille teilleen.  Mihin se kaveri meni, näyttää rastas kakkonen tuumaavan ja ryhtyy syöntipuuhiin. Taas kuuluu kirsikkapuusta kahinaa ja pihan poikki suhahtaa rastas ja punainen kirsikka. 

Olen keittänyt kirsikoista hilloa. Meillä aloitetaan kirsikoiden herkuttelu talvella, kun valkoinen lumi peittää maan ja ulkona leijuu pakkasen huuruinen henkäys. Tunnen  tänä  helteisenä kesäiltana viileän henkäyksen kun vain ajattelenkin talvea ja pakkasta.

Makuja ulkona ja sisällä

Näissä omenoissa on maku. Se ei ole niin maistuva, että hilloksi kannattaa keittää tai puraista sellaisenaan. Kun maku ei houkuttele, on parasta jättää omenat koristamaan puuta. Niitä saa ihailla koko talven ajan.

Ruusujen kiulukat ovat kypsymässä, eivät punerra vielä. Kypsistä kiulukoista voisi keittää ruusunmarjasosetta.

 Mehiläinen tietää, että punahatusta saa makeaa mettä hunajan valmistamiseen.

 Pehmeän mehukkaat persikat maistuvat hellepäivänä raikkaalta.

Sesamöljy maistuu täyteläiseltä. Luomu oliiviöljyssä on terveellisiä rasvahappoja. Neitsytoliiviöljy kostuttaa salaatit mehukkaiksi. 

*********

Makroviikot  18. haaste = Maku - ulkoa ja sisältä

Uskomaton juttu

Eilen illalla soi puhelin, vastasin ja naisääni esitteli itsensä epäselvästi ja pyysi miestäni nimeltä puhelimeen. Annoin puhelimen hänelle. Otaksuin, että kyseessä on lehtien suoramyynti. Kuulin keskustelun etenemistä. Kyseessä ei ollut lehtimyyjä, vaan aivan jotain muuta.
Ovatko ihmiset todella niin rehellisiä, että palauttavat avaimet postilaatikkoon, mies kysyi.
Mielenkiintoni heräsi, vinkkasin kieltävästi.  
Meille ei tarvitse lähettää tuotetta, en usko tähän tarjoamaanne tuotteeseen. Ja puhelu päättyi.
Mitä tämä oli, kyselin hämmästyneenä. Puhelinkeskustelun sisältö oli lyhykäisyydessään seuraava.

Naishenkilö, joka esitteli itsensä ja edustamaansa firman hyvin epäselvästi, tarjosi koodilla varustettua avaimenperää. Sen avulla hukatut avaimet voidaan palauttaa takaisin oikeaan osoitteeseen. Hän, joka löytää avainnipun, pudottaa avaimet lähimpään postilaatikkoon ja Itella kuljettaa koodin perusteella avaimet oikeaan osoitteeseen. Tämä ei maksaisi mitään. Antaisimme vain osoitteemme, niin avaimenperä lähetetään meille. 

Hälytyskellot kilisivät jo alkuminuutilla, mutta mies halusi kuunnella koko tarinan  ennekuin kieltäytyi tarjouksesta. Pohdimme asiaa ja päätimme seuraavana päivänä ilmoittaa asiasta poliisille. Kun kodin lukitusjärjestelmästä on kysymys, siihen liittyvää ei myydä puhelimitse ilman tarkoitusperää.  Otaksuimme, että osoitetietojen antaminen ja koodillisen avaimenperän vastaanottaminen antaa rikollisille mahdollisuuden jäljittää  milloin koti on tyhjä.

Tänään yritin kahteen otteeseen saada puhelimitse yhteyttä poliisipäivystykseen, mutta en onnistunut siinä. Soitin poliisin paikalliseen vihjepuhelimeen ja kerroin tapahtuneen sekä epäilykseni. Soitosta tallentui puhelinnumero, jonka ilmoitin myös vihjepuhelimeen.
Tapahtunut jäi kaivelemaan mieltä. Turvallisuus ei ole enää taattua ja itsestään selvää. Rikolliset ovat kekseliäitä. Koskaan ei voi olla liian varovainen.

Onko puhelinnumerot  muutettava salaisiksi ?  Miten suojata kodin yksityisyys ja turvallisuus ? 

Sininen - kollaasi 40/6

Sinisiä kukkia en löytänyt kollaasiin. Karpaattienkello on lilan sinistä ja poikkeaa haasteen sinisestä. Kirjahyllystä löytyi  sopivan sinistä.  Aamulla kello yhdeksän ja Garpin maailma pääsivät kollaasiin, lisäsin vielä mukaan sinisen Tamara Aladinin maljakon.     

Kollaasin esineet muodostavat myös yhden kuvan kollaasin. Nyt on kuuden värin kollaasit toteutettu.

*********
Värikollaasit 40. haaste osa 6 = Sininen

Elämää heinäkuun helteillä

 

Surffiniat kukkivat helteisellä terassilla. Tänään tuulee.

On yllätys, lämpömittarissa vain + 19.
Ei kovin helteistä.

Jalavat ja vaahterat ovat muodostaneet kuvion, sydämmen.
Katson sen läpi virtaavaa vettä.

Puut peilaavat veden pinnassa.

Hansaruusujen kauneus on hiipumassa,

piharuusujen  alkamassa
samoin punahattujen,

siitä nauttivat mehiläiset, kimalaiset ja perhoset 

Villiviini on nauttinut kesästä,
ja sen huomaa.

Kasvulle ei näy kattoa,
 syksyllä  se tulee vastaan.
Sitä ei villiviini osaa aavistaa.

Ruukkujen mehikasvit luikertavat alaspäin.
Kohta on niiden aika hidastaa vauhtia.
Nyt nautitaan kesästä.

Kesäkuvia

 Puutarhurille kiitos.

Kaikki niin kauniisti kukoistaa.

Lumottu värien loisto
hetkeksi hiljentää,

saa sanattomaksi. 

Kotimetsässä huojuvien puiden humina

on tyyntä sinfoniaa,
leppeää levollisuuta

ilman riitasointuja.

Siltojen vieressä ja alla

Muistatte varmaankin viime vuoden keväällä notkahtaneen Turun Myllysillan. Silta purettiin ja uuden ehomman ja toivottavasti pitkään kestävän sillan rakentaminen alkoi.  Malli näyttää olevan sama. Ehkä lujuuslaskelmat eivät nyt petä. Sanotaanhan sitä, että vahingosta viisastuu. Ja veronmaksajat jaksavat maksaa töppäilyt.
Nyt silta on jo saanut valetun  kannen. Toivottavasti betoni ei näillä helteillä kuivu liian nopeasti.
Syksyllä silta on jo käytössä ellei urakka viivästy. Sehän tietäisi taas lisää kustannuksia. Liian usein tuppaa niinkin käymään. Esimerkkejä on vaikkapa Olkiluodon ydinvoimala.

Turun Tuomiokirkkosilta rakennettiin puusillaksi 1899 ja muutettin rautarakenteiseksi ja levennettiin 1951-56. Silta on kestänyt nurkumatta ja notkahtamatta.
Kurkistin sillan alle, rakenteet näyttävät lujilta ja terästä on tarpeeksi. Sillan alle on ripustettu taideteos.
Renja  Leino on toteuttanut Merikrumeluurit- nimisen teoksen. Se on koottu tuhansista heijastimista. Valo-oliot, krumeluurit, välkkyvät sillan alla kilisten ja kiiltäen.  Krumeluurit muistuttavat meren läheisyydestä ja saariston ihanuudesta.
Kun ylitätte siltaa, pysähtykää kurkistamaan sillan alle.

Lomalla makroilua

Lomaa on katsella työssä ahertavaa mehiläistä.

Loistavan keltainen houkuttelee ahertajaa,

sopivasti sävy sävyyn mehiläisen keltainen toistaa kukkien loistoa. 

Lomalaiselle kypsyvät hehkuvan punaiset kirsikat.

Nyt kori käteen ja poimimaan.   

*********

Makroviikot 17. haaste = Lomalla