Joulukuu

 Joulukuu - kukkivat amaryllikset

 Joulukuu - tunnelman tuo valaistu joulukuusi

 Joulukuu - piparkakkujen tuoksu

 Joulukuu - luumuiset joulutähdet

Joulukuu - hyasinttien vieno tuoksu

MakroTex / PieniLintu haaste = Joulukuu

Joulu on riisuttu

 Nyt on joulu ohi. Kuusi viety pois. Koristeet järjestetty laatikkoon.

Hallin 120-vuotias piironki on saanut kunnian pitää alimmassa laatikossaan

joulukoristeita. Sinne ne nytkin järjestin. Laatikon koristeista enemmistö on 

sellaista, joita en käytä enää. En vain raaski heittää niitä pois. Niissä on niin paljon muistoja.

Nuo hopeakiiltoiset kimalleketjut muistuttavat ensimmäisistä jouluista, jotka vietin

ensimmäisessä kodissani mieheni kanssa. Silloin meillä ei ollut vielä lapsiakaan.

Joululiina on myös samaa aikakautta ja kynttiläpidikkeet. Silloin meillä ei ollut  

sähkökynttilöitä kuusessa. Sähkökynttilät ostettiin, kun esikoinen syntyi.

 

 Tyhjensin laatikon ja imuroin puhtaaksi. Piironki on käsintehty.

 Laatikot on koottu leveistä laudoista. Piironki on aikoinaan tehty kapiopiirongiksi

mummolle, joka muutti lapsuudenkotiini miniäksi. Se on lähes koko elämänsä ajan ollut 

samassa talossa, samassa kamarissa, kunnes kuolema korjasi mummon, isän, äidin ja jäljelle

jäimme me lapset tästä sukuhaarasta. Silloin oli aika jakaa tavarat. Minä sain muistoksi tämän piirongin, joka on seurannut meitä jo monessa muutossa.  

Järjestän joulutavarat alimpaan laatikkoon. Suljen sen varovasti.

Avaan laatikon taas ensi jouluksi ja valitsen joulukoristeet.

Joulukuvia

Tästäkin joulusta otin kuvia. Ostin kolme amaryllistä noin kuuden euron kappalehintaan.

Ovat kasvaneet ja kukkineet kiitettävästi, lisää kukkavanoja on tulossa.

Valitsin ison joulutähden ja se sopii hyvin tuohon sohvapöydälle. 

On tarpeeksi iso. Levitin kapean joululiinan pöydälle. 

Liina on kangaspuissa kudottu Turun vuosinani.

Takan päälle kokosin ison kynttiläryhmän.

Kirpputorilöytöjä, Iittalan Festivoja kaksi ja Tamara Aladinin Carmen-kynttiläjalkoja 3 kpl.

Tässä joulutohinassa en ole ehtinyt olla kovinkaan paljon täällä.

Lupaan parantaa tapani. Tosin olen innostunut vähän liikaa Instagramista,

joten aikaa on vierähtänyt sielläkin. Innostukaa tekin sinne mukaan.

Metsässä

 Nyt meitä on hellitty valkoisella lumella. Metsät ovat kuvankauniita.

Kun aattona ajelimme haudoille kynttilöitä sytyttämään, oli aivan pakko ottaa muutama kuva.

Eikä kameran akku enempään olisi riittänytkään.

 Taivaskin oli kauniin kuulas sinivalkoisena.

 Metsää katsellessani puhdistui mieli ja tuli levollinen olo.

Tämä on sitä luonnon ilmaista terapiaa. Mennään metsään useammin,

se ei maksa mitään.

 Lumi oli koristellut joka sopukan ojanpientareita myöten.

Viimeinen kuva vielä auton ikkunasta. Se näyttää kuin taiteilijan siveltimestä vetäistyltä.

Ja huomenna jatketaan taas pyhienviettoa. On tämä leppoisaa aikaa.

Nyt on joulu

Joulu on ruokailutilassa....

 takan edustalla olohuoneessa....

 sohvaryhmässä......

 keittiössä......

ja myös makuuhuoneen ikkunasta näkyy iso joulukuusi.

Hyvää Joulua kaikille lukijoilleni ja blogiystävilleni

Talvisia näkymiä

 Tänään otin mukaani vanhan digikameran ja kiersin iltahämärällä

jouluvalaistussa kaupungissa. Oli tuulista ja kylmää. Märkä lumisade

eteni tuulen mukaan viistosti vihmoten. Kuvista näkee, että ilma on sateesta

sumea. Valot olivat joko liian kirkkaita tai kellertäviä valokuvaamiseen.

 Kävelin Isokatua, jolta kuvasin nämä kolme ensimmäistä näkymää.

 Tehtaankatua alas en kävellyt otin vain kuvan. Alhaalla näkyvä valkoinen kärki

ei ole lumikasa. Se on iso purje, jonka alle kokoonnutaan tapahtumissa kesällä.

Tässä näkymä Tehtaankatua toiseen suuntaan. Tuulli myllertää aikalailla.

Kirjaston joulukuusi on aika nätti iltavalaistuksessa.

Alimmassa kuvassa on viimainen lumisade osunut kuvaan Sataa viistosti.

Viimeisenä kaupungin iso ja kaunis joulukuusi. 

Kävelylenkki Neristaniin jäi toiseen kertaan.

Siellä on tuttuun tapaan joulukalenteriasetelmat jokaiselle päivälle

talojen ikkunoissa.

Neristanin joulukalenteri

.

Kiertelin sunnuntaina Neristanin joulukalenterissa.

Perinteiseen tapaan oli jälleen rakennettu 24 kalenteri-ikkunaa eri koteihin.

En löytänyt ihan kaikkia, kuvistani julkaisen nyt  yksitoista.    

 

 

 

Viimeisin on jouluaaton 24. luukku. 

Ehkäpä kiertelen katsomassa vielä jäljellä olevat kolmetoista luukkua.

*

Sain blogiystävältäni Krisseltä ihanan joulutervehdyksen tänään. 

Touhuan paljon keittiössä, joten pehmeä vohvelipyyhe on jo nyt keittiössäni esillä.

Kattinattin suloista mustavalkoista luutua sopii hyvin käyttää valkoisten kivitasojen pyyhkimiseen.

Toffeet on jo syöty. Mistä tiesitkin, että rakastan toffeeta.

Kesämökkikorttisi muistuttaa blogiystävästä työhuoneeni hyllyllä.

Kiitos Krisse tästä mukavasta paketista.  

Meidän joulupuu

Olen kertonutkin, että meillä joulukuusen virkaa joitaa kolme jättisuurta raitapensaan oksaa.
Kyllä tälläkin joulupuulla joulu menee.  Ripustin oksille olkienkelit, puutähdet, rautalankakukat ja jotain muutakin. Alinna oikealla pilkottaa kuivunut käkkyrämännyn oksa. Sitäkään en raskinut heittää pois.
Vasemmalla ylhäällä olevat punaiset amaryllikset aukeavat sopivasti uuden vuoden juhlaan.

Tähdet loistavat ikkunoilla ja ikkunan takaa tuikkii oikea joulukuusi. Nyt on iltakahvin aika. Mukavaa iltaa
sinne myös. Suklaatakin on jäljellä.

Joulu pian katoaa

Joulu ei ole vielä ohi,

se leijuu hyasinttien tuoksuissa.

Ulkona sataa vettä,

 lumi on kadoksissa,

Jännittävä aatto takana jo on,

lahjat avattu, riemuitu, 

laulettu, leikitty, syöty makeaa.

Kynttilöiden tuoksua, lämpöä liekkien,

perinteistä joulun tunnelmaa.

Nautitaan vielä hetki,

pian pitkä arki alkaa.