Kokko-patsas

 Kokkolan keskustassa, Kaarlelankadun ja Pitkänsillankadun risteysalueella, on pieni viheralue.

Se on jäänyt vilkkaiden katujen keskiöön ikään kuin patsaan takia.

Keskellä viheraluetta seisoo Kokko-patsas. Pylvään päässä on uljas merikotka.

Patsas johdattaa kaupungin nimen syntyyn. Kokko tai vaakalintu on jättiläismäinen kotka kalevalaisessa runoudessa. Synonyymi myös sanalle kotka. Kokkola sijaitsi merenlahden rannalla,

jonka rannoilla merikotkat levähtivät. Kansan suussa merenlahti sai nimen Kokkolahti.

Niinpä Gamlakarleby-kaupunki sai suomenkielisen nimen Kokkola.

Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa II Aadolf perusti Gamlakarleby-nimisenä  Kokkolan vuonna 1620.

Nyt Kokkola on ruotsinkielisenä Karleby.

 Patsas kokonaisuudessaan.  Kesällä patsaan jalusta-alueella kukkivat kesäkukat.

 Patsas on Essi Renvallin suunnittelema.

 Patsaan joka sivulla kuvataan kaupungin teollisuutta. Tässä kuvassa parkitaan nahkaa.

Kokkola on ollut sekä terva- että nahkakaupunki. Tervaa valmistettiin ja sitä vietiin ulkomaille saakka. Nahkatuotteita, kuten käsineitä ja takkeja, valmistettiin kotimaan  tarpeeseen ja vientiin ulkomaille. Tänä päivänä tämä teollisuus on tyystin loppunut.

Jalustassa on kolme kivilaattaa. Vasemmalla on Keskipohjanmaan vaakuna, keskellä Kokkolan

vaakuna ja oikealla Suomen Kulttuurirahaston logo, sen alla H-kirjain, joka on Huhtamäki-

yhtymän logo. Ilmeisesti patsas on Kulttuurirahaston tukemana ja 

Huhtamäki-yhtymän rahoittamana toteutettu.

Istuin hetken patsaan ympärillä olevalla penkillä ja palauttelin mieleen kaupungin

historiaa. Kertasin sitä vielä Wikipedian sivuilta.