lauantai 12. heinäkuuta 2014

Kotikylääni

 Perhonjokimaisemaa. Joki polveilee läpi kylän. Siltoja on kolme, tämä näkymä on Rauman sillalta.
 Tyyni joki odottaa soutajaa.
 Ulpukat kukkivat. Näitä kerättiin lapsena. Varsista askarreltiin helminauhoja.
Lehdet olivat näkinkenkiä.
 Punainen savusauna joenrannassa. Sellainen oli aikoinaan lapsuudenkodissani.
 
 Mankkilankoski on sällynyt ruoppauksilta.
Joki on haarautunut ja keskellä on Mankkilansaari. Yksi kolmesta sillasta johtaa saareen. 
Onko taivas sinisin juuri tämän kylän kohdalla.

12 kommenttia:

  1. Kaunista! Ja minäkin olen tehnyt ulpukoista helminauhoja:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika kultaa muistot, mutta kaunis kylä se kyllä on.

      Poista
  2. Kaunista. Ja Raumalle minä lähden parin viikon kuluttua .. näen sitten livenä. Viimeksi ollut sen ekan kerran joskus 7-vuotiaana :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinä menet Raumalle siis Rauman kaupunkiin, mutta tämä on kotikyläni ja siellä on myös Rauman taloryhmä ja saman nimin en silta. Ollaan eri paikoissa, mutta minäkin menen Raumalle pitsiviikkojen aikaan. Voidaan ehkä törmätä toisiimme, jos satumme samana päivänä Raumalla olemaan

      Poista
    2. ai ... ajattelin tietenkin että Rauman sillan on oltava Raumalla...Mikä on sinun kotikyläsi?
      Jep, sinne kaupunkiin menen. Mutta 2 viikkoa liian aikaisin pitsiviikkoihin nähden (olen siellä 26-27.6). Muuten oltaisiin ihan takuulla törmäilty.

      Poista
  3. Arleena, palautit mieleeni maalaislapsuuteni. Noissa kuvissa näkyy suomalaisuuden ydin.

    VastaaPoista
  4. Niin rauhallisen oloista! Todellinen suomalainen kesäpäivä, melkein kuulen käen kukkuvan :)

    VastaaPoista
  5. Kaunista on. Eivät kuvat paljon sanoja kaipaa. Tuli itsellenikin kaihoisa tunne, pitäisi päästä siellä kotitanhuvilla käymään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen muuttanut takaisin lähelle lapsuuden kylääni. Nyt minulla on mahdollisuus käydä usein tuossa kylässä, joka on minulle kaunein kylä.

      Poista
  6. Viihtyisää, rauhallista maalaistunnelmaa. Lapsuuskylä on säilynyt minullakin rakkaana mielessäni ja piipahdankin siellä vielä kesän kuluessa.

    VastaaPoista