Eriarvoisuus - lisääntynytkö

Syksyn merkit näkyvät jo

Yle Uutiset teki kyselyn eriarvoisuuden lisääntymisestä Suomessa. Otsikko, Köyhät kurjistuneet, rikkaat menestyneet, pitää paikkansa, mikään uusi ilmiö se ei ole. Alhaalta on vaikea ponnistaa omin voimin ylöspäin. Siihen tarvitaan apua. Yhteiskunnassamme harjoitetaan hyvää sosiaalipolitiikkaa verrattuna moneen muuhun länsimaahan. Apua pitäisi löytyä niille, jotka sitä tarvitsevat. Ei tarvitse kuin katsoa USA:n sosiaalipolitiikkaa niin eron huomaa selvästi.

Kohdentuuko apu oikein sitä tarvitseville. Eikö vahvempien tule huolehtia heikoimmista. Sosiaalietuuksien kohdentamisella ja sijoittamalla niitä juuri sinne missä apua tarvitaan, kohtaa apu tarvitsijan. Verotus on yksi keino kaventaa juopaa heikkojen ja vahvojen välillä.
Lapsiin ja nuoriin satsaus on kannattavaa. Siellä on tulevaisuutemme. Verotuksen eriarvoisuutta voitaisiin tasoittaa porrastamalla tulojen mukaan lapsilisät, päivähoitomaksut ja koulutusmenot. Porrastusten perusteena olisivat yhteenlasketut pääoma- ja ansiotulot. Kaikkein korkeimmalta tasolta leikkautuisivat nämä yhteiskunnan tukimuodot kokonaan pois.

Valkoisissa syysastereissa on hiven pinkkiä

Peruspalvelut ovat keskittyneet isoihin asutuskeskuksiin. Palvelujen ja hoitojen saanti on hidasta ja kustannukset nousseet. Eikö näidenkin palvelujen kohdalla sopisi tasoittaa eriarvoisuutta verotuksen keinoin. Maksatukset porrastettaisiin tulojen mukaan. Kaikkein alimmissa tulokertymissä palvelut olisivat ilmaisia. Hoitojonot lyhenisivät, kun ylimmissä tuloluokissa olevat siirtyisivät entistä enemmän yksityiselle puolelle.

Onko meistä jokainen oman onnensa seppä ? Uskon vielä, että Suomessa on mahdollista menestyä työtä tekemällä. Mutta eriarvoisuus nakertaa työpaikoilla. Toimitaan vahvempien ehdoilla ja itsekkäästi, hiljaisemmat ja heikommat unohtaen. Kilpailukyvyn rinnalle pitäisi nostaa yrityksen tärkein voimavara, työntekijät. Terve työpaikkahenki ja tasapuolisuus eivät maksa, päinvastoin ne säästävät yrityksille ja parantavat kilpailukykyä. Työpaikkapahoinvoinnin vähentyminen säästää yhteiskunnan verovaroin ylläpidettäviä terveydenhoitokustannuksia.

Pinkki syysasteri parhaimmillaan

Maaseutu vastaan kaupunki. Kun puhutaan syrjäseutujen eriarvoisuudesta, voisivatko kaupunkilaiset puhua syrjäseutujen etuoikeuksista. Niitä ovat luonto, sosiaalisesti rikas elämä, pienkoulut, stressittömyys, ruuhkaton liikenne, puhdas ilma, ruuan raaka-aineiden lähituotanto.
Pääasia on kuitenkin, että ihminen voisi olla täysin tyytyväinen ja onnellinen valitsemassaan asumismuodossa sekä kaupungissa että maaseudulla. Paremmasta haikaileminen on voimavarojen tuhlausta. Jokainen valitsee oman elämänsä puitteet.

Ajatteleeko näin vain ennakkoluuloton idealisti.

Makuuhuoneita

Luen silloin tällöin Metropolitan Home-sisustuslehtiä. Katselin makuuhuonesisustuksia. Olen suunnittelemassa jotain uutta piristystä makuuhuoneen värimaailmaan. Tällä hetkellä se on kokonaan ruskeasävyinen. Otsikkokuvassa iloitellaan väreillä. Limen/kellertävänvihreää, pinkkiä, vihreää ja turkoosia. Hyvin raikas kokonaisuus valkoiseen makuuhuoneeseen. Jo pelkät tyynyt tuovat uuden ilmeen. Turkoosin ja pinkin voisin siepata meillekin.

Tässä makuuhuoneessa on helmenharmaata ruudullisessa taftipeitossa. Sängynpääty on puuruutukehikko, jonka ruutuihin on pingotettu paksua kangasta.

Amerikkalaista hillityn rauhallista vihreää, hyvin levollista. Harmoninen kokonaisuus. Tämä makuuhuone on pohjaratkaisultaan aivan sama kuin meillä. Ikkunat, vuode, televisio ja yöpöydät kaikki samoilla paikoilla. Nurkkajakkaran tilalla meillä on kevyt nojatuoli.

Tummat pähkinäkalusteet, valkoiset tekstiilit, ripaus hentoa pastellinsinistä klassinen yhdistelmä. Pyöreät pallovalaisimet ovat erilainen ratkaisu tavallisesta yöpöytävalaisimesta.
Kokeilin omaan makuuhuoneeseen turkoosia. Peitto on luumunpunaista lähes tummaa ruskeaa samoin isot päätyyn nojaavat tyynyt, joissa luunvalkoiset hortensiankukat ja ripaus kultaa, ovat vanhaa ja jäävät entiselleen. Kokeilin vanhoilla tyynyillä turkoosin sävyjä. Vaaleaa pastelliturkoosia samettityynyissä ja voimakas turkoosi Kenzon kankaassa. Turkoosi sopii hyvin. Valitsen voimakasta turkoosia ja fucsianpinkkiä uusiin tyynyihin.

Vanhan nojatuolin turkoosiverhoilu jatkuu tyynyvalinnoista.

Elämän pituinen leikki

Ei vielä
leikki kesken on

Anna aikaa
etsin palat puuttuvat

Odota
vielä rakentamista on

Leikki jatkuu
-
kestää läpi elämän

Valokuvatorstain ja Runotorstain haaste - Keskeneräinen.

Torikierros

Torikierroksella tavallisena torstai-aamupäivänä oli hiljaista. Asiakkaita liikkui harvakseltaan. Monet olivat käyneet jo ennen yhdeksää. Läheisiltä työpaikoilta piipahdetaan torilla taas lounastauon aikana. Juuri ennen torin sulkeutumista vähän ennen kahta torimyyjät tyhjentävät myyntipöytiänsä alehinnoin. Silloin saa kilokaupalla hedelmiä, marjoja ja kasvkiksia muutamalla
eurolla. Tällä hetkellä on krysanteemitarjonta parhaimmillaan.

Salaatti- ja vihannespöydät notkuvat kasvisherkkuja ja mausteyrtit tuoksuvat.

Hedelmiä, marjoja, sieniä, juureksia. Tuoreet kasvisruoka-ainekset ovat tarjolla joka arkipäivä.

Näitä pitkiä "maalaisten" pöytärivejä on useita. Niistä saa taatusti suomalaista, pienpuutarhoissa kasvatettua syötävää. Kalatiskejäkään ei kannata ohittaa. Kalamestareilta saa ostoksien mukaan myös kalaruokavihjeet.
Torilla ovat tuotteet tuoreita ja rento ilmapiiri. Miksi jättäisin käyttämättä tämän vanhan kulttuuriperinteen. Tavataan torilla, kuten klisee kuuluu.

Festival - Torijuhlaa

At the Market - Torilla

Thursday Challenge - Torstaihaaste

Elokuussa terassilla

Kävin läpi netin kuvakokoelmaani. Eilen ottamissani terassikuvissa on valkoista ja vihreää. Tämän vuoden väriskaalaa. Valkoisia pelargonioita, valkoisia petunioita, valkoisia miljoonakelloja. Päivänsini kukkii valkoisena, mutta myös pinkin ja sinisen sävyissä. Päivisin se on kuitenkin vihreänä. Sen tapana on avata kukat öisin ja niitä voi ihailla vielä aamulla.

Viime vuoden 2007 terassikuvissa elokuun alussa näkyi paljon pinkkiä. Pelargonioita, petunioita ja värikästä värinokkosta. Ahkeraliisat olivat valkoiset ja pikkuorvokit sinisiä. Aivan erilainen värimaailma ja tunnelma. Värit vaikuttavat tunnelmaan ja jopa tyyliin.

Mikä väriskaala ensi vuodeksi. Olisiko se sekoitus valkoista ja pinkkiä. Köynnöksiä edelleenkin. Olen jo aloittanut päivänsinen siementen kuivaamisen. Pidän niiden vihreydestä, joka siivilöi valoa kauniisti.

Välähdyksittäin...

Useassa blogissa kiertää haaste. Ota kirja käteen. Avaa se, laita sormi sivulle ja katso mikä sana on sormen alla. Kirjoita siitä. Tämä oli muistinvaraisesti kirjoitettuna haasteen sanoma. Leijonainen oli jatkanut löytämästään sanasta eteenpäin runojen tiellä. Se inspiroi minuakin.

Otin runokirjahyllystä päällimmäisen kirjan. Se oli Caj Westerbergin Kirkas nimetön yö. Tuo nimi on jo pieni runo, nimetön yö. Eivätkö kaikki yöt ole nimettömiä. Yö, jolla on merkitystä, onko se vain nimenarvoinen.

Avasin kirjan. Luonnollista on, että runokirjan sivulla katse osuu ensimmäiseen sanaan. Se on - välähdyksittäin

Välähdyksittäin
rakentuu päivä
Villakoira vastavalossa
aseman katoksen alla.
Kyyhkyset läpsähtelevät junan katolta
ilmaan.

Aamu herää ja poistuu nimettömän yön jälkeen päivään. Junan tavoin etenee päivä uuteen yöhön. Runosta tuli mieleeni ajanvirta, väistämättömästi etenevä. Sanasta välähdyksittäin sain mieleeni muistumia.

Välähdyksittäin

mieleeni nousevat lapsuusmuistot
Keväällä
mullan, puhkeavien lehtien,
orastavan ruohon
tuoksut
Kesällä
auringonpaiste, sateen jälkeen sateenkaari,
uimarannan lämmin suolta tuoksuva vesi,
makeat mesimansikat
Syksyllä

keltaiset viljapellot, kahiseva pellonsänki,

muuttolintujen parvet,
koulukirjojen uudet sivut

Talvella

joulu, valkoinen ensilumi,
hiihtolatu, kimaltava lumihanki,

pakkasen pauke, jäiden lähtö