lauantai 30. maaliskuuta 2013

Kelloa soittava koneenkäyttäjä

Kalajoen kirkko tapuleineen
Aika ja tavat muuttuvat, mikään ei ole enää niinkuin ennen. Ammattinimikkeet muuttuvat vuosien edetessä.
Automatiikan vallatessa alaa koneenkäyttäjän työkenttä on muuttunut. Koneenkäyttäjä-nimikkeet ovat jäämässä lopullisesti historiaan. Nappuloiden kääntäminen ja vääntäminen on mennyttä, on alkanut hipaisujen aikakausi. Hipaisijat koskettavat kevyesti ohjainpöytiä ja sekunnin murto-osassa kääntyvät systeemit haluttuun suuntaan. Koneenkäyttäjistä on tullut hipaisijoita ehkäpä vain tarkkailijoita  Paperitehtaan koneenkäyttäjä on nyt ohjainhipaisija tai -tarkkailija. Kuulostaa kevyeltä hommalta. 
Tästäpä juolahti mieleen, että kuntosaleja on noussut tiheään tahtiin ympäri Suomea. Hipaisijat tarvitsevat fyysisen kunnon ylläpitämiseen liikuntaa ja rasitusta.  Saleilla hiki pukkaa otsalle ja kiertoteitse toteutuu vanha sanonta. Otsa hiessä sinun on leipäsi ansaitseman..   

Katselin kirkkoa tapuleineen. Kuka soittaa kirkonkelloja, ajattelin.  Harvassa ovat ne kirkot, joiden tapuliin nousee kellonsoittaja. Turun Tuomiokirkon kellot soivat joka viidestoista minuutti.  Kullakin neljänneksellä on oma lyöntimääränsä.
Kellojen lyönneissä on kaksi osaa: tarkempi ajankulku ilmoitetaan yksittäislyönnein neljänneskellolla siten, että vartin yli tasatunnin tulee yksi lyönti, puolelta kaksi lyöntiä ja neljännestä vaille tasatuntia kolme lyöntiä. Tasatunnilla lyödään ensin neljä lyöntiä neljänneskellolla ja vasta niiden jälkeen varsinainen tasatunnin aikalyönti tuntikellolla muhkeina kaksoislyönteinä. Lainaus Wikipedia.
Tuomiokirkon tapuliin ei nouse kellonsoittaja, vaan soitot on ohjelmoitu automatiikkaan. Sieltä lähtevät kellon tarkkuudella  käskyt soitoille. Kellonsoittajasta on tullut koneenkäyttäjä tai  -tarkkailija, joka huolehtii automatiikan pysymisestä ajassa ja ajan tasalla.
Sama tapa on monessa kellotapulissa, jumalanpalveluksien kutsusoitot alkavat automatiikan käskystä.

Katselen juuri näppäimistöä, olen tietokoneenkäyttäjä.  Näpyttelen näppäimistöä, mutta sekin lienee pian harvinaisempaa. Näppäimistöt joutavat arkistoitaviksi tai maatumattomina kierrätyskeskusten ongelmajätteisiin. Tietokoneenkäyttäjä siirtyy hipaisijaksi. Välivaiheessa ollaan ensin tökkijöitä, sillä kevyt hipaisu on  vaikea omaksua näpyttelyn jälkeen. Tökkijä ihmettelee useasti, miksei mikään liiku ja  tökkii tökkimistään. Hipaisijoita olemme pian kaikki, poissa on kotoinen näpyttelyn monotoninen ääni. On vain hiiren hiljaista, kun hiirikin on tarpeeton.

**************
Pakinaperjantai  329. haaste = Koneenkäyttäjä

9 kommenttia:

  1. Ihanat tarinat koneidenkäyttäjistä:)
    Monet vanhat ammatit ovat nykyään katoavaa luonnonvaraa.
    Mukavaa pääsiäistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ammatit muuttuvat tekniikan myötä ja vanhat ammattinimikkeet eivät enää vastaa nykyisyyttä.

      Poista
  2. Koneet kiehtovat meitä. Olivatpa ne vanhan ajan koneita tai sitten hipaisemalla tai automaattisesti toimivia. Niissä on aina mystiikkaa.
    Kaunis kuva kirkosta. Hyvää pääsiäistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koneet ohjaavat ohjattavina tai automatiikalla.
      Mukavaa pyhien jatkoa.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Niin, sanotaan, että kelloilla on oma sointunsa.

      Poista
  4. Hieno pakina taas:)Kaikki on niin automaattista nykyään...
    Kaunis tuo Kalajoen kirkko!
    Iloista Pääsiäistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.
      Sisällä en ole kirkossa käynyt, mutta ilta-auringossa näytti sopusuhtaisen kauniilta sekä tapuli että punatiilinen kirkko.

      Poista
  5. Koneet muuttavat meitä ja maailmaa

    VastaaPoista