perjantai 6. toukokuuta 2011

Tässä


























Tässä

Seison
Ovat kasvaneet sembramännyt, kaupunki - minä.
Muistan
Siesta-baari, tiiliaita, vihreä talo.
Kuulen
Puistopolun hiekka narskuu jalan alla.
Näen
Patsaan Chydenius katsoo etelään.
Tunnen
Katupölyn, autojen ja vaaleanpunaisten ruusujen tuoksut.
Ajattelen
Entisestä on jäljellä vain rippeet.

*****************
Valokuvatorstai-Runotorstai 206. haaste = Tässä

10 kommenttia:

  1. Tyhjentävästi sanottu.
    Näin se nykyään tahtoo olla, entisestä on vain rippeet jäjellä.

    VastaaPoista
  2. Entinen katoaa ja mikäli ei katoa, kutistuvat pieneksi niin kuin lapsuuden korkeat mäet.

    VastaaPoista
  3. Merenrantakaupungista? Siesta-baari, tutulta kuulostaa ja herättää jotain huvittunutta muistikuvaa...?
    Runo kuvineen olisi mainio paikalliseen lehteen!

    VastaaPoista
  4. Jos tuo näkymä on hävinnyt/muuttunut, niin kuvan merkitys vain kasvaa. Ja runo toimii hienosti sen kanssa.

    VastaaPoista
  5. Suamalaiset osaa antaa puitten kasvaa ihan lähellä.

    VastaaPoista
  6. Hippokampustaja,
    Lyhyestä hetki paras.

    Unelma
    Kaikki hiipuu vähitellen

    SusuPetal,
    Mäet kutistuvat, mutta kiipeäminen huipulle on päivä päivältä raskaampaa

    Rita,
    Muistikuvat muovautuvat ajan saatossa mukaviksi ja niihin haluaa palata uudelleen ja uudelleen

    runopasanen,
    Lienee ajan kysymys milloin kirves on sembramännyn juurella

    Hannele,
    Puisto ilman puita on kuollut

    Tuulentukka,
    Kuva säilyy senkin jälkeen kun sanat ovat kadonneet

    VastaaPoista
  7. Noin se juuri on, tämä hetki tässä, mennyt rapisee pois vähitellen, nostalgisen kaunis kuvaus. Ja ne mäet, tosiaan, ne pienenee mutta ei samaa tahtia fyysisen kunnon kanssa.

    VastaaPoista
  8. Sirokko,
    Vuosi vuodelta elämme enemmän tässä hetkessä nyt. Mennyt takana ja tulevaisuus tässä.

    VastaaPoista