Tänään ei satanutkaan lunta täällä. Oli tyyni ja raikas päivä. Lähdin kauppareissulle ja yhdistin siihen samalla kävelylenkkini. Hengitin syvään syksynraikasta ilmaa. Kylläpä se oli hyvää.
Ruokamarket on sen verran iso kauppa, että yhdistin kauppakiertelyn ulkoilulenkkiin. Harvemmin käyn juuri tässä marketissa ja vielä harvemmin käyn sen jälkeen, kun tämä Citymarket muuttaa valmistumassa olevaan isoon hehtaarihalliin. Se on aivan liian iso, saan siellä lieviä huimauskohtauksia. Kirkas loisteputkivalaistus ei sovi minulle. Ne ja valtava tavaramäärä huimaavat. Onkohan kukaan muu kokenut samaa ?
Kauppareissuilla sattuu aina kaikenlaista.
Kuljin hyllyviidakossa. Etsin pähkinöitä ja auringonkukansiemeniä. Pahvilaatikkoa kantava myyjä kulki ohi.
Missä pähkinät ja auringonkukansiemenet ovat ?
Lintujen ruuatko ? Missäs ne......... Myyjä oli epätietoisen näköinen.
Ihan itselleni ajattelin niitä. Toisiaan meillä syödään samaa ruokaa kuin linnut.
Nyt en voi auttaa, en ole ollenkaan myyjänä täällä. Nainen vastasi ystävällisesti.
No, ei se mitään, minulla on aikaa etsiä. Kaupassa kiertely kuuluu päivälenkkeilyyni.
Jatkoin lenkkeilyä. Siemenet ja pähkinät löytyivät. On näistä isoista marketeista se hyöty, että tulee lenkkeiltyä. Lenkin pituus kasvaa kauppalistan pituuden mukaan. On kierrettävä monen monta hyllyväliä ennen kuin kaikki ostokset ovat kärryssä.
Ruususuolaa etsin aikoinaan täältä kauan, tilasin sitä jopa Turusta asti. Nyt sitä saa, mutta ei juuri siitä kaupasta, jossa pääasiassa käymme. Ruususuolaa on lähdettävä hakemaan oikein autolla vähän kauempana olevasta Prismasta. Onneksi suola kestää kauan, niin bensaa säästyy. Hymyilyä.....
Kun keittiössä ollaan juuri nyt iltahämärissä, tarkastelen seuraavaa kauppalistaa varten tarvitsenko jotain kuvan raaka-aineista. Päivääkään en tulisi toimeen ilman oliiviöljyä, sipuleita, pippureita ja balsamicoa.
Asiasta toiseen, Paavo Lipponen on lopettanut mökötyksen. Avasi suunsa tänään ja sanoi hitaasti mutta kuuluvasti asiaa, josta olen ihan samaa mieltä.
Parempi on puhua vain silloin kun on asiaa. Sitä on joskus vaikea muistaa. Jotenkin asiaa vaan on niin paljon, että se on saatava sanotuksi ja mieluimmin heti.
tiistai 6. marraskuuta 2012
maanantai 5. marraskuuta 2012
Värikästä syksyä
Tänään keräsin syksykuvia kollaaseiksi.
Huomenna ennustusten mukaan sataa valkoista lunta ja värit peittyvät.
Nautitaan vielä hetki väreistä.
****************
sunnuntai 4. marraskuuta 2012
Tarpeellinen pieni kone
Tämä on erittäin tarpeellinen keittiössäni. Tänään viimeksi käytin kurpitsakeiton soseuttamiseen.
Vanha se on, mutta uskollisesti surraa edelleen.
*********************
Tein tänään tätä
Tänään kävelin Chydeniuksenpuiston läpi, jota myös Naakkapuistoksi kutsutaan. Kello oli reilu seitsemän minuuttia vaille 14.00. Naakkoja en nähnyt, sen sijaan puistossa oli muutama ruokaileva kyyhkynen. Kuvasin kyyhkysiä, puita ja kukkineita ruusuja. Aurinko pilkahti pilvien raosta. Nousin ylös loivaa mäkeä ja pysähdyin kuvassa näkyvän hieman kellastuneen lehtikuusen eteen. Lehtikuusi on hyvä kuvauskohde, joten näppäilin siitä kuvia.
Alin kuva on otettu lehtikuusesta kello 14.00.40.
*****************
Valokuvatorstai 262. haaste =
Valokuvatorstai 262. haaste =
digitaalista kuvapeittoa 04.11.2012 klo 14.00.40
lauantai 3. marraskuuta 2012
Tavallinen ilta
Polttelen kynttilöitä takassa. Kynttilöiden tuoksu leviää kodikkaasti ympärilleni.
On aivan tavallinen lauantai-ilta.
Ohjelmassa on television katselua muutaman minuutin kuluttua.
Ensin uutiset ja sitten YleLeaks ja Uutisvuoto.
Iltahämärässä kuvatuissa kuvissa ei valkotasapaino ole kohdallaan.
Kuvaan silti, enkä säädä vipua mihinkään suuntaan.
Makuuhuoneen korallikaktus on aloittanut kasvunsa.
Pitkään aikaan se ei ole kasvanut mihinkään suuntaan.
Ruukussa on muitakin kukanjuuria.
Neliapilakukka, jonka nimeä en nyt muista,
nostaa urheasti päätään.
Pitäisikö tämä kukka istuttaa omaan ruukkuunsa ?
perjantai 2. marraskuuta 2012
Timantit ja kultavitjat
Sataa, sataa ropisee..
Aherran työpöydän ääressä. Ikkunaan ropisee sade.
Katuvalojen valokiila kajastaa ikkunaan,
sadepisarat kimaltavat,
näyttävät köyhän timanteilta.
Kultaista sadetta virtaa,
pisara pisaralta muuttuvat noroiksi,
valuvat kultavitjoina.
Sade, pilvistä putoavaa vettä,
näyttää hetken ihmeeltä.
torstai 1. marraskuuta 2012
Meressä
Meriajokasniityt kuin rantakaislat
huojuvat virran mukana.
Tokot, simput, kampelat
näykkivät nälissään planktonia.
Liikenteessä on ruuhkaa,
nopeat syövät hitaat.
Meren metropoli hiljenee
taivaan sammuessa.
**********************
Runotorstai 262. haaste =
Kuva Wikimedia commons
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)















