tiistai 7. kesäkuuta 2011

Tiistai on toivoa täynnä


Tänään puuhasteltiin tekniikan puolella. Aamulla pirahti puhelin.  Päivää DNA:sta, tarkistamme liittymäänne. Onko tarkoitus laskea hintaa, kysyn. Kyllä sitäkin, sanoo herra DNA.  Nyt piti kaivaa laskut esille, kertoa summat ja vertailla. Olipas kallista. Olen ostanut liittymän ja puhelinkoneen, sekö siinä maksaa se puhelinkone. Nyt on otettava yhteys Asiakaspalveluun, sanoo herra DNA  Otin yhteyttä, enhän enää muista mitä kaikkea puhelinkoneeni tarjoaa. Asiakaspalvelu vastasi nopean ystävällisesti, ei siis sitä parjattua odotusta.
Naishenkilön kanssa tutkittiin, mistä kaikesta maksan. Minulla oli puhelimessa nettiyhteys, joka maksaa 10 €/kk. En ollut muistanut koko asiaa, se poistettiin heti. Kuljetan aina kannettavaa mukana se riittää. Puhelinkone maksaa vain 2 €/kk  ja tulee maksetuksi 31.8.2012, se saa olla.
Teillä on nyt Inno-liittymä, jos vaihdetaan Onni-liittymään alenee kuukausimaksu 0,90 eurosta 0,60 euroon, sanoo neiti Asiakaspalvelu. Okei mielelläni Onnin otan.  Kaikki vaihtuu siinä silmänräpäyksessä ja rahapussini pullistuu. Olipas hyvää palvelua tällaiselle tumpelolle, joka ei osaa omia etujaan valvoa, kiitän ja naurahdamme molemmat.

Kun avasin sähköpostin, oli siellä viesti. Tulen tänään klo 15.00 asentamaan uudet levyt tietokoneen kiintoasemaan, luen postista ja vastaan, sopii. Kolme tuntia on asennettu ja uusi Windows tuli samalla. Kone olikin jo aika hidas, mutta ei ole enää. Nyt aukeaa siinä silmänräpäyksessä.  Teksti näyttää ajureista johtuen isolta ja se on hyvä asia. Toivon, että teillä se näyttää entiseltä eikä täytä koko ruutua.
Perjantaina hoidan itseäni ja menen kampaajalle. Kaikki näyttää olevan sitten taas kunnossa. Tietokone onkin arveluttanut minua jo jonkin aikaa.  Samoin hiukseni ovat käsittelyn tarpeessa.

Sunnuntaina huomasin, että isot haahkat olivat lennähtäneet Aurajokeen uiskentelemaan. Kun kohotin katseeni kohti puiden latvoja, purjehtivat unelmat  puiden latvuksissa. Turku Euroopan kulttuuripääkaupunki elää nyt taiteen keskellä ja me kaupunkilaiset siinä mukana.

Turun Myllysiltaa rakennetaan kovaa vauhtia sortuneen tilalle. Toissa yönä sinne on kuljetettu jo kansirakenteita. Silta valmistunee syyskuun alussa. Tämä riippusilta ei ole Myllysilta, eikä tätä siltaa ole rakennettu kuukausia. Jokunen aika sitten huomasin, että se oli vain ilmestynyt  tuohon Kauppiaskadun päähän. Siltaa pitkin voivat hätäisimmät oikaista, jos arvelevat pysyvänsä sillalla. Olisin sunnuntaina mielelläni oikaissut. Jätin väliin, kun tasapainoni olisi kuitenkin pettänyt keskellä Aurajokea.

maanantai 6. kesäkuuta 2011

Näin on nyt kollaasi koottu























On taas viikko vierähtänyt ja on kollaasin aika. Väreistä tulee mieleen taas kukat. Nyt niitä löytyy, osa kukista on jo kukkinut jokin aika sitten.
Kävelin muutama päivä sitten Aurajoen rannalla ja huomasin, että vanhoiksi ehtineitä puita on kaadettu. Jalavan kanto näytti niin komealta, että kelpasi kuvattavaksi. Kannossa on haasteen vaatimukset täyttävää ruskeaa. Samoin enkelinsiiven alaosan ruskea sopii kollaasiin.
Amaryllis on kukkinut tumman oranssina jo jonkin aikaa. Oranssit unikot olivat maljakkokukkia viikko sitten.
Valkoinen atsalea vetelee viimeisiään. Se on ollut yllättävän pitkäikäinen.
Terassin oranssipinkki runkoruusu sekä kuivattuna säilyneet punaiset ruusut otin myös mukaan kollaasiin.

sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

Harrastuksia

Harrastan kirjoja, tarkemmin lukemista.
Kokkailua, joten muutama keittokirjakin löytyy.
En harrasta penkkiurheilua, 
vaikka jokunen urheiluun liittyvä kirja löytyykin.
Harrastan kauniiden maisemien ihailua,
luonnossa liikkumista.
Tämä kuva otettu tänään, 
aurinko on  laskemassa.
Säteet viistävät lammen pintaan.
*******

lauantai 4. kesäkuuta 2011

Kesä kauneimmillaan

Tuomi on jo kukkinut. Nyt kehittyvät marjat, joista linnut pitävät. 
Vihreä lehvästö on tuuhea ja läpinäkymätön.
Tämä vihreys kestää pitkälle syksyyn.
Vaahteran alla nurmikolla
on viileän varjoisaa  kesäkuumalla.
Ihastuttavat iirikset kukkivat parhaillaan terassin kulmalla.
Omenapuut ovat jo kukkineet. Muutama kukka tarraa vielä sinnikkäästi puussa. 
Huomenna niitä ei enää ole. Tuuli ne vie.
Omenapuiden takaa kurkistaa poutapilvi siniseltä taivaalta
Olohuoneessa tuoksuvat syreenien kukat.
Valkoiset pihasyreenit kukkivat nyt kauneimmillaan.

Kiitos Kevätkampa-haasteen ylläpitäjälle,
oli ilo olla mukana.
Kiitos tämän haasteen blogiystäville,
tavataan syksyhaasteessa taas.
Ja tietenkin tapaamme edelleen  pitkin kesää.
Nautitaan kesästä.
******

perjantai 3. kesäkuuta 2011

Raharenki


Tapanin puhelin  on pirissyt ja postilaatikko kolahtanut  monen monta kertaa. Vielä  hän ei ole ollut suosiollinen ja innokas ottamaan tarjottuja palveluksia käyttöönsä. Kunnes eräänä päivänä pirahti taas puhelin.

- Jokos se rengin paikka on täytetty ? Onko osakesalkkunne hoito osaavissa käsissä ? Kyseli ystävällinen mieshenkilö maireana.
- Kiitos, mutta ihan itse olen salkun hoitanut, Tapani vastasi torjuvasti.
- Sijoitusasiat ovat ammattilaisen hommaa. On osattava oikealla hetkellä ostaa ja myydä. Me osaamme etsiä parhaat sijoituskohteet,  maksimoida voitot ja muhkeat osingot sijoittajille. Tulkaa  salkkunne kanssa käymään luonamme, niin kerromme lisää.
- En tiedä minulla on jo aika hyvin mennyt, salkun arvo on noussut mukavasti, Tapani empii.
- Käynti ei velvoita vielä mihinkään. Varataanko aika,  salkunhoitaja  pyytää.
- En oikein tiedä.  No, voisinhan minä katsoa, mitä teillä olisi tarjottavana.
- Se on hyvä ratkaisu, salkunhoitaja hykertelee.  Huomenna  olisi vielä yksi aika vapaana.
- Kyllä se käy, sanoo Tapani ja  melkein näkee salkunhoitajan hykertelevän käsiään.

- Katsotaanpa mitä teillä on.  Kuulkaa, nuo osakkeet kannattaa nyt myydä, voittoa kertyy jo sen verran, että  myyntivero kannattaa maksaa. Sijoitamme paperit vielä paremmin ja salkkunne pullistuu mukavasti.
Tapani empii ja kuuntelee, mitä salkunhoitaja aikoisi ostaa hänen rahoillaan.
- Nyt kannattaa kansainvälistyä. Rahastot ovat varmoja. Ne ovat niin hyvin hajautettuja, että riski on lähes olematon..
Tapani  katselee fläppitaululle  piirrettyjä pörssikäyriä, osinkoprosentteja ja  rahastojen tunnuslukuja. Päässä pyörivät ja kieppuvat summat, jotka kasvaisivat vuosi vuodelta.
- No jos nyt myytäisiin koko salkku ja laitetaan rahat pyörimään suurempiin kuvioihin, Tapani suostuu pitkän ja asiantuntevan esitelmän jälkeen.
- Ette tule katumaan. Tämä on meille tuttua hommaa. Vaikka renkinä tässä ollaan, kun hoidetaan muiden omaisuuksia. Muiden rahan renkinä. Salkunhoitajan  tyytyväisyys on ylitsevuotavaa.

Tapanin osakesalkku myytiin. Rahat pyörähtivät tilillä muutaman tunnin. Salkunhoitaja kuittasi rahat valtakirjallaan ja osti tilalle kansainvälisten rahastojen papereita.  Verovuosi vaihtui ja verottajalta tuli Tapanille kirje tilillepanolomakkeineen. Myyntivoittovero oli laskettu Tapanin maksettavaksi kahdessa erässä.  Tapani  maksoi verot asianmukaisesti pankkitililtään ja jäi odottelemaan  pörssisalkkunsa raportteja.
Neljännesvuosittain ilmestyivät raharengiltä raportit,  käyrät sojottivat alaspäin.
Kun Tapani kyseli miten tämä nyt näin menee,  syy oli suhdanteiden. Nyt on tällainen aika, mutta laskun jälkeen alkaa nousu. Aikaa kului ja joka kerta sama vastaus.  Salkun arvo oli hurahtanut jo puoleen. Tapani hermostui.  Puolikas ja siihen päälle myyntivoittoverot,  salkussa oli enää rippeet jäljellä.
Eräänä päivänä  Tapani  meni tapaamaan renkiään, joka ei ollutkaan enää firmassa. Uusi henkilö hoiti nyt hänen salkkuaan.
- Nyt myydään kaikki pois ja rahat saa jättää tililleni, Tapani komensi.
Rahat tulivat pankkitilille, jonne ne saivat jäädä. Sen Tapani päätti. Niitä ei enää pyöritellä.
Puhelin pirisi ja postilaatikko kolahteli taas entiseen malliin. Lopulta Tapani kyllästyi ja kielsi  kaikki raharenkien yhteydenotot. Pyyntöä on noudatettu, puhelin ei pirise ja rahat ovat tallessa.

*****************
Pakinaperjantai  236. haaste = Raharenki

torstai 2. kesäkuuta 2011

Jo joutui armas aika

Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme voi tulla,
olkaamme siis suomalaisia,
lausui Adolf  Ivar Arwidsson 1800-luvun alussa
autonomisessa Suomessa.
Hän halusi kansallistunnetta herättää
ja maata kohti itsenäisyyttä kehittää.
-
Raskaiden kivipaasien takaa valo kajastaa
Suomi on itsenäinen ja vapaa.
Kivipaasien välissä kasvaa uusi elämä.
Siellä on linnulla pesä.
Viereisen kirkon portailta kajahtaa suvivirsi.
Nyt on kesä.

*****************
A.I Arwidssonin muistomerkki,  Harry Kivijärvi  1970
Tuomiokirkonpuisto Turku

keskiviikko 1. kesäkuuta 2011

Iirikset

























Iirikset kukkivat.
Katsoin sisälle kukkaan.  Siellä on tungosta, kovin monta osaa tarvitaan kukkaan.


Kun katson sivulta kukan sisus näkyy vain osittain.
Pölyttäjiä on liikkunut ahkerasti kukassa ja
jalkoja on pyyhitty uutterasti terälehteen.

***********
ulkoa kukka tai kukan osa