torstai 21. lokakuuta 2010

en tiedä mitään

en tiedä mitään

tietämättömänä
muiden mukana virrassa
tuntosarvet koholla
päämäärään
yli vuorten

tietämättömänä
kohtaako tyhjyys
pudotus pohjattomaan
avaruuteen
taakse taivaan pilvien
tähtiin
tuntemattomaan

tietämättömänä
viimeisestä askeleesta
eteenpäin
elämää
***************************

34 kommenttia:

  1. Viimeisestä askeleesta emme tiedä mitään! Olin laittaa kuvan arkusta tai haudasta, mutta tein sitten toisin.

    VastaaPoista
  2. Viime askeleesta emme tiedä mitään kuten pappilan mummo totesi, mutta emmepä paljoa tiedä seuraavasta askeleestammekaan, onko se viimeinen vai tuleeko sen jälkeen lisää askeleita. Näin me mennään haparoiden tässä maailmassa.

    VastaaPoista
  3. Hieno kuva - samalta matkalta ? . ja runo kanssa. Tämän taidan jättää suosiolla väliin - en millään halua tietää etten tiedä mitään :)vaikka tiedänkin että aika vähän tiedän.

    VastaaPoista
  4. Koskettava kuvan ja runon vuoropuhelu. Vuorien takana on jotakin, josta emme tiedä mitään. Vähän niin kuin emme voi elämästäkään tietää - ainakaan siitä, mikä on edessä. Kaunis kuva!

    VastaaPoista
  5. Kuva ja runo täydentävät kivasti toisiaan.Kauniita.

    VastaaPoista
  6. Tuolle matkalle vuorten yli olisi taas mukava lähteä. Vuoret tietävät paljon, onneksi eivät puhu. Tuntosarvet ovat tulossa esiin ja voi tätä uteliaisuuden heräämistä. Vuorilla on hyvä olla.

    VastaaPoista
  7. Eipä sitä tiedä. Hienon runon olet rustannut.

    VastaaPoista
  8. Nuorena hirveän malttamattona halusi päästä kurkistamaan vuorten taakse, myöhemmin on oppinut nauttimaan joka askeleella avautuvista maisemista. Kukaan ei tiedä mitä seuraavalla askeleella löytyy, mitä huominen tuo, mitä on kaiken jälkeen..
    Kaunis runo, tykkäsin, ja vuoret sopi niin hyvin teemaan.

    VastaaPoista
  9. arleena, niin koskettavaa, vaikuttavaa sekä kuva että sanat!1
    ja se kaikki on sinussa..

    VastaaPoista
  10. Tietämisen tuskasta pois!
    Kaunis runo. Niin paljon tässä maailmassa on mistä emme todellakaan tiedän yhtään mitään....

    VastaaPoista
  11. pappilan mummo,
    Samoilla aatoksilla kuljimme. Uskon kuitenkin, että takana tähtien on jotain, vain en tiedä mitä.

    Sirkka,
    Eteenpäin emme tiedä paljoakaan, onneksi emme tiedä sitä viimeistä askelta. Kuljemme lujasti luottaen.

    Melita,
    On viime matkalta. Hullaannuin melkein tuohon vuoreen.

    Varjo,
    Onn eksi emme tiedä, vakaasti luottaen kuljemme ja nöyrästi otamme vastaan vastoinkäymiset ja onnistumiset.

    Unelma,
    Yaelian,
    Noora,
    Kiitos teille blogiystäväni.

    lepis,
    Vuoret koskemattomina ja tuntemattomina ovat vetovoimaisia.
    Joka päivä kuljemme kohti tuntematonta emme tiedä minne.

    tanssiva harmaa pantteri,
    Kiitoksia.

    Sirokko,
    Elämä eletään niin hyvin kuin taidamme, muuten se valuu hukkaan. Se on elämän tarkoitus, vaan emme tiedä viimeistä eikä seuraavaa askelta. Näemme taakse, eteenpäin vain luja luottamus.

    hanne,
    Kiitos kauniista sanoistasi.

    VastaaPoista
  12. kiirepakolainen,
    Tieto lisää tuskaa, sanotaan. Se voi olla totta.
    Maailma ei näytä tietä eteenpäin vain taakse voimme nähdä.

    VastaaPoista
  13. Näinhän se on. sen viimeisen askeleen jälkeen olemme paljon viisaampia.

    VastaaPoista
  14. Taas kerran saat kuvan ja sanat sopusointuisesti sanomaan, kertomaan paljon.

    VastaaPoista
  15. On niin paljon, mistä voi sanoa, en tiedä mitään. Kaikesta ei ole tarviskaan tietää, sillä tieto lisää tuskaa.

    VastaaPoista
  16. Kaunis runo ja kuva jotka laittaa miettimään elämän kulkua!

    VastaaPoista
  17. Eteenpäin elämää, sitähän tämä..
    Hieno kuva jota runo kauniisti komppasi!

    VastaaPoista
  18. Amalia,
    Niin se taitaa olla, mutta sitä emme enää ole kertomassa.

    Reija,
    Ari,
    Kiitos.
    En kuitenkaan kavunnut.

    aimarii,
    Niin se on, tieto tulevasta ei helpota elämää.

    Tapsu,
    Joskus on hyvä pysähtyä.

    Kaanon,
    Kiitoksia käynnistä ja kommentista.

    VastaaPoista
  19. Niin kaunista ja koskettavaa luettavaa, ja kuva niin jotenkin herkkä tähän aiheeseen juuri!

    VastaaPoista
  20. Vuorikiipeilijä sen tietää. :)

    VastaaPoista
  21. Liikettä muiden mukana, mutta omasta tahdosta, onhan tuntosarvet pystyssä. Tuntematon pelottaa, mutta samalla vetää puoleensa. Harmoninen tunnelma sekä runossa että kuvassa.

    VastaaPoista
  22. Harakka,
    Kiitos kauniista sanoistasi.

    helanes,
    vaan vuorikiipeiliöitä meistä on jokainen

    hilbert,
    Tuntemattomaan se kulku vie, kun emme tietää voi mikä odottaa

    VastaaPoista
  23. Vuoresi näkee kauas, se on nähnyt paljon, pilvesi nähneet vielä enemmän. Kysy, niin ne salaisuuksia varjellen vastaavat,
    en tiedä mitään.

    VastaaPoista
  24. Kissapelakuu,
    Mukava kommentti, kiitos.

    VastaaPoista
  25. Ehkä on hyvä, että aina ei tiedä kaikkea (tulevaa), mutta on hyvä jos voi luottaa. Elämä kantaa.

    VastaaPoista
  26. Aivan! Sinulla on tässä ihan yhtä suuri mysteeri -- loppunjälkeistä elämää ei kukaan voi tietää, onko sitä -- kuin elämän alkamisessakin.

    VastaaPoista
  27. ina,
    Niin se on - ei kannata miettiä sitä mistä ei tiedä. Kaikki hoituu.

    Kutuharju,
    Elämän loppumisen hetkeä emme tiedä, ja syntyminenkin on vain arvoitus.

    VastaaPoista
  28. Näin me kiipeämme vuorten yli, jotka alati peittävät horisontin. Ja näin on hyvä.

    VastaaPoista
  29. marjattah,
    Ollaan aikamoisia vuoristokiipeilijöitä - sitähän elämä on

    VastaaPoista
  30. Vaikuttava runo-kuvayhdistelmä!
    Joskus tietämättömyys on vain hyväksi, en ainakaan kaikkea haluaisi etukäteen tietääkkään.

    VastaaPoista
  31. Rauni,
    Tietämättömyys on lohdullista.

    VastaaPoista