torstai 8. lokakuuta 2009

Virta

solisee
pulppuaa
kivet kiertää
kuohuu
kohisee
karikoihin karahtaa
virtaa
lipuu
suvannossa tyyntyy
uupuu
rantaan - virta

Valokuvatorstai-Runotorstai 143. haaste Virta

keskiviikko 7. lokakuuta 2009

Syksyisiä näkymiä keskellä Turkua

Olen niin usein maininnut Tuomaansillan, joka vie Helsingintien Aurajoen yli. Tässä on silta kuvattuna rannan kävelytieltä viime sunnuntaina. Vihreää ja keltaista on vielä rehevissä rantapuissa. Sillan takana näkyy rautiesilta. Se onkin vanhempaa tekoa. Sitä jyryttävät Turku-Helsinki junat. Rantatielle kuuluvat Turun Tuomiokirkon kellonlyönnit joka viidestoista minuutti. Varsinkin viikonloppuisin kellojenkutsu iltakirkkoon on juhlallista kuultavaa. Kuulen menneen aikakauden havinaa kellojen lyönneissä.

Sorsaystäväni nauttivat syksystä rantavedessä. Niiden leppoisaa elämää on hauska seurata.

Emosorsa halusi näyttää minulle siipeään raottamalla, että on hänelläkin puvussaan sinistä väriä.

Kanukkapensaiden takaa aukesi syksyn syleilyyn Aurajoki rehevien rantapuiden reunustamana.

tiistai 6. lokakuuta 2009

Sateisena syksypäivänä

Tämä patsas on Turun puistojen nuorimpia. Se sijoittuu Aurajoen rantaan heti Richterinrantatörmän välittömään läheisyyteen. Joen rannan kävelytie jatkuu tältä patsaalta kohti Tuomaansiltaa. Patsaan tekijästä en löytänyt tietoa, en myöskään nimestä. Patsaan komea espanjalainen härkä kuopii maata ja kantaa selässään merenneitoa. Patsaasta huokuu voima, verevyys ja tulisuus.
Meille se on saanut nimekseen Torres viisi vuotiaan pojan ristimänä. Torres johtaa ajatukset espanjalaiseen tummaan punaviiniin, mutta sitä ei pikkupoika ole ajatellut nimeä antaessaan. Legoleikkien Torres-härkä on ollut tässä esikuvana. Torresta käydään aina katsomassa ja silittelemässä, kun ohi kuljetaan. Ihmetystä herättää härän selässä lepäävä nainen. Sen tarkoitusta ei pieni poika ymmärrä. Enkä ole ymmärtänyt minäkään.

Joenrannan kanukat ovat jo kukkineet. Nyt niissä kypsyvät valkoiset marjat.

Huomasin, että töhrityt rannan lyhtypylväät, roskakorit ja puistopenkit oli puhdistettu juuri ennen Valtioneuvoston vierailua ja joenrannan muistolaatan paljastusta. Mutta vain puoleen väliin rantatietä. Kun lähestytään Tuomaansiltaa, töhryt koristavat jokaista tasaista pintaa. En usko minkään pysyvän puhtaana, kohta kaikki on jälleen entisellään töhrittynä.

Herkulliset aronioiden marjatertut riippuivat raskaina syksysäässä. Linnuille on näistä herkuteltavaa talvella.

maanantai 5. lokakuuta 2009

Tuhkanharmaata

Tuhkanharmaata kuvasin syyskuussa, kun illat pimenivät,
kuu loisti ja maalasi puidenvarjot terassin pylväisiin.

Tänään aamulla kuvasin olohuoneesta tuhkanharmaa,
maljakoita, marmorikivi ja teknisten laitteiden harmaata.
Terassilta löytyi lisää, lyhdyt ja kiviä täynnä oleva kulunut metalliruukku.

Tuhkanharmaata on lisää Inkiväärillä.

sunnuntai 4. lokakuuta 2009

Historian havinaa

Suomen Valtioneuvosto täytti 2. lokakuuta 200 vuotta. Venäjän keisari Aleksanteri I avasi Porvoon Tuomiokirkossa 28.3.1809 Porvoon valtiopäivät. Tästä alkoi Suomen tie itsenäiseksi valtioksi. Haminan rauha solmittiin syyskuussa 1809. Autonominen Suurruhtinaskunta Suomi syntyi ja hallituskonselja kokoontui lokakuun 2. päivänä Turussa.

Valtioneuvosto kokoontui 2.10 juhlaistuntoonsa Turun Hovioikeuden juhlasaliin. Historiallisena vuosipäivänä paljastettiin ensimmäisen istuntopaikan muistolaatat sekä suomen- että ruotsinkielisinä. Muistolaatan tekstin voit lukea klikkaamalla kuvaa.

Nykyään tällä historiallisella paikalla on asuinkerrostalo, jonka seinässä oleva muistolaatta kuvineen kertoo paikalla sijainneen rakennuksen historiaa.

Historiallisen paikan maisema oli pukeutunut kauniiseen syysväritykseen.

Rantamaiseman saarnet avaavat lehtensä keväällä viimeisten joukossa. Syksyllä ne ovat
vihreinä pitkään. Jostain syystä saarnella on kuitenkin kiire pudottamaan lehtiään vielä vihreinä.

lauantai 3. lokakuuta 2009

Läpinäkyvä talo

Viimeaikoina on paljon puhuttu läpinäkyvyydestä.

Läpinäkyviä pitää olla
pankkien lainananto ja johdannaiset,
puolue- ja vaalirahoitus,
kuntatalous,
valtionyhtiöiden optiot.

Löysin läpinäkyvän punatiilisen talon.
Talon läpi näkyy kauempana horisontissa toinen talo.
Ikkunoiden läpi näkyy sinivalkoinen taivas.
Numerokyltin viereiset ikkunat näyttävät heijastaen
vastapäisen puistikon syksyasuun pukeutuneet puut.
Läpinäkyvä sen sijaan ei ole haasteen numero.

Yykaakoonee - Numerokuvat 44. haaste on 52

perjantai 2. lokakuuta 2009

Vähän ennen pakkasta

Syyskuun loppupäivinä omenapuiden marjaomenat ovat pulleita ja tummanpunaisia. Kukaan, siis linnut, ei ole käynyt niitä poimimassa. Tiukasti ne ovat puissa kiinni, pudokkaita ei ole.
Lehdissä näkyy aavistus syksyn punerrusta. Syksyn etenemistä on mielenkiintoista seurata näistä puista.

Ojanpientareilla kukkivat syksyn viimeiset kukkijat päivänkakkaroita muistuttavat peltosauniot, joita kansanomaisesti kutsutaan saunakukiksi.

Ohdakkeiden viimeinen voimannäyttö ennen lopullista kuolemaa on harmaannuttaa karheat fucsianpunaiset sutikukat pehmeiksi villapalloiksi.

Merenrannan kaislat huojuvat vielä ryhdikkään vihreinä viileän veden syleilyssä. Hetki vielä laineiden liplatusta. Kohta on aika jääriitteen.

Tunnustukset

Julkaisen saamani tunnustukset, jotka olen vastaanottanut syyskuun aikana.
Kiitokset teille blogiystäväni. Nämä lämmittävät mieltäni.