Palloja keittiössä

Tein pienen hankinnan keittiöön. Vanha jo kauan palvellut sisalmatto sai väistyä. Olihan siihen roiskahdellut jo tarpeeksi kaikenlaista taikinaa, rasvaa, jauhoja, mehua. Olen nopea ruuanlaittotouhuissa, vähän tyyliin rapatessa roiskuu. Nyt ei ole enää huolta vaikka roiskuukin. Muovimatto on helppo pyyhkäistä puhtaaksi. Värejä en paljon miettinyt, mustavalkoinen on juuri oikea keittiössä. Pallokuviot pehmentävät sopivasti ilmettä.
Yllätin totaalisesti mieheni matolla tai matto yllätti. Nähdessään ensimmäistä kertaa maton lattialla hän hätkähti. Onko nyt katettu ruoka jo lattialle.
Kyllähän matossa erehdyttävästi valkoiset lautaset näyttävät olevan. Pitää joskus todella yllättää odottamattomalla tavalla.

Matossa on hauska yllätys vaihtelunhaluiselle, kuten minulle. Kiepauttamalla matto toisinpäin se
näyttää taas uudelta. Lisätietoja matoista löydät Pappelinalta.

Mehikasveja ja kaktuksia

Minulla on paha tapa heittää kukkien nimilaput roskiin heti istuttamisen jälkeen. Sitten pohdiskelen, mikähän tuon kasvin tai kukan nimi olikaan. Näin ne jäävät tuntemattomiksi.
Niin kävi taas. Kultapalmut istutin isoon yhteiseen ruukkuun ja vapautuneisiin ruukkuihin piti saada taas elämää. Nimien puuttuessa keskustelen nyt vain mehikasvien ja kaktuksien kanssa.
Olen iloinen, jos joku tunnistaa kasvit nimeltä ja kertoo sen minulle.


Ikeasta ostin tässä valkoisessa ruukussa olevan aloelta näyttävän kaktuksen ja paksulehtinen mehikasvi on Plantagenista.

Tässä rakukeramiikkaruukussa on korallikaktuksien sukuun kuuluva kaktus ja sen seurassa mehikasvi, joka on vähän erilainen kuin edellisessä kuvassa.

Kauniita pastellinvärisiä ruusuja sain tunnustuksen mukana Harakan sivut-blogin Harakalta.
Kiitos tunnustuksesta, oli ilo saada se. Tunnustuksen annan teille kaikille, jotka vierailette blogissani.

Pihalla tuoksuu jasmike

Tapasin tänään Rahimin
Iranista Suomeen muuttaneen kurdin.
Oletko käynyt vanhassa kotimaassasi ?
En voi mennä sinne. Kaksikymmentä vuotta on kulunut,
kun lähdin sieltä kaksikymmenvuotiaana.

Keskustelimme tämänhetkisestä Iranin tilanteesta.
Vaalivilpistä. Hizbollah-järjestöstä. Palkka-armeijasta. Sotilasvallasta.
Mielipide- ja uskonvainoista.

Miltä tuntuisivat rajoitukset ja määräykset,
kun henkesi uhalla et saa
kertoa mielipiteitäsi, puhua vapaasti,
liikkua vapaasti,
kun henkesi uhalla sinun pitää
pukeutua vallanpitäjien määräysten mukaan,
naisena toteuttaa täysin miehen tahto.

Voisitko suvaita uskonnon,
joka sallii terroristien toiminnan ja itsemurhaiskut.
joka palkitsee marttyyrikuolemat
elämällä paratiisissa.
joka pyhittää viattomien hengen terrori-iskussa
ikuisella elämällä paratiisissa.

Pihalla tuoksuivat kukkivat valkoiset jasmikkeet.
Kun kuljin niiden ohi kotiin,
ajattelin iranilaisia äitejä.

Olohuoneessa

Sade ja tuuli on piiskannut lujin käsin kukkapenkeissä. Palava rakkaus on saanut kokea kovia ja on taipunut tuulen ja sateen alle. Keräsin niitä kimpuksi olohuoneen pöydälle. Sähäkkää punaista, mutta piristävän kaunista.

Tuuli pyyhkäisi myös ruusupenkissä. Korkea nupullinen taittunut oksa on nyt maljakossa. Olen optimisti ja odotan, että saan sisällä ruusunkukat puhkeamaan. Saa nähdä kuinka käy. Sohville
uusin äskettäin tyynyt. Punakukikasta Kenzoa on tällä sohvalla. Turkoosit yksiväriset ovat vanhoja Kenzon tyynyjä.

Samaa näkymää ikkunan suuntaan.

Puna- ja vihreäkukallisena toisella sohvalla. Fiikus taustalla on haarautunut melko tavalla ja on tarvinnut oksatuen.

Ja voihan tyynyjä yhdistellä näinkin. Turkoosia, pinkkiä, punaista ja vihreän eri sävyjä.

Retki karuun pohjolaan

Maamme Suomi on osa karua pohjolaa. Metsät suot, rämeet ja korvet kätkevät kuitenkin sisäänsä paljon luonnonrikkauksia.

Vihreää kultaa sisältävät metsät näyttävät täyttävän lähes koko maan. Tähän saakka hyvinvointimme perusta on ollut metsä. Nyt on uudelleen arvioinnin aika. Metsäteollisuus lopettaa tehtaitaan, puu on liian kallista täällä jalostettuna. Suomi on sellunkeittäjämaa ja paperille on riittänyt kysyntää, mutta nyt kysyntä on muuttunut. Puuta pitäisi jatkojalostaa muilla tavoin. Emme ole vielä keksineet, mikä meille sopisi nyt paperin tilalle.

Mitä metsistä löytyy

Karun pohjolan metsissä katse kannattaa laskea puiden latvoista alas maan pintaan. Siellä näyttää kasvavan jotain arvokasta. Juuri nyt kypsyvät tuoreissa kangasmetsissä ja lehdoissa tummansiniset mustikat. Mustikoiden vaikutuksesta ihmisen terveyteen on tehty tutkimuksia. Todettu on se, mitä ruohonjuuritasolla on tiedetty pitkään, mustikat vaikuttavat suotuisasti terveyteen ja hyvinvointiin.

Suomuuraimet, lakat tai nevamarjat, rakkaalla lapsella on monta nimeä, kypsyvät heti mustikoiden jälkeen. Lakka sisältää C-vitamiinia enemmän kuin appelsiini. Keltaista kultaa koko lakka.

Seuraavana on kangasmetsien herkku punainen puolukka. Se kypsyy syyskuulla. Puolukka sisältää yhdeksää eri vitamiinia, lisäksi valkuaisaineita ja lukuisan määrän hiven- ja kivennäisaineita. Luonnonmukainen terveystuote koko punainen marja.

Isokarpalon poiminta-aika on syksyllä ja vielä aikaisin keväällä. Karpalo on kirpeä marja, mutta sen terveydelliset vaikutukset munuais- ja rakkotulehduksiin sekä vatsan happohäiriöihin ovat tutkitun totta.

Joukkoon sopivat vielä: variksenmarja, mesimarja, juolukka, metsävadelma, tyrni, tuomenmarja, pihlajanmarja, koivunmahla. Listaa saisi jatkettua vielä pitkään.

Sadon seuranta

Marjojen kehitystä seurataan tiiviisti kevään kukinta-ajasta lähtien. Koko seurantakausi uutisoidaan kaikissa tiedotusvälineissä, joten marjastajien on helppo arvioida sadon kehittymistä etukäteen.

Ensin pelätään hallan purevan kukintaan ja sato kärsii. Kesällä mitataan, saadaanko sateita riittävästi marjojen kasvuun. Lakan kukinnan aikaan pelkäämme rankkasateita, jotka voivat viedä koko kukinnan mennessään. Kun nämä pelot on selvitetty seurataan tuholaisten etenemistä. Kuulostaa kuin vaalisimme marjojemme hyvinvointia suurella rakkaudella.

Pelotta eivät marjamme kypsy. Sensijaan ne kypsyvät ilman euronkaan sijoituksia. Parhainkaan pörssisijoitus ei ole marjojemme antaman tuoton veroinen. Jokaisen marjalitran poimiminen metsästä tuottaa voittoa litrasta saatujen eurojen verran. Liikevaihto on sama kuin saatu voitto.
Lisäksi tuotto on verotonta.

Tästä huolimatta emme retkeile tarpeeksi metsissä marjoja poimimassa. Yritykset lennättävät Suomeen poimijatkin kaukaa Thaimaasta saakka, kun meillä ei poimijoita omasta takaa ole.
Suurin osa marjasadosta mätänee metsiin satoseurannasta ja hyvästä tuotosta huolimatta.
Meillä on ilmeisesti varaa tähän.

Huolimatta siitä, että lukija on jo kyllästyneenä lopettanut lukemisensa, jatkan vielä hetken.
Karun pohjoisen maamme metsissä kasvaa kulinaristinen herkku, jota pidetään tryffelin veroisena jopa parempanakin. Tuoksuvalmuska (tricholoma matsutake) on muutamia vuosia sitten löydetty sieni. Sitä viedään Japaniin, jossa se on suuressa arvossa. Kuinka moni meistä suomalaisista on saanut maistaa tätä valmuskaa.
Vielä ei ole saatu selville kuinka paljon valmuskaa kasvaa metsissämme, lähinnä Kainuussa ja Lapissa. Tuttua taaskin on, että suurin osa sadosta mätänee metsiin.

Metsissämme itää ja kasvaa kymmeniä syötäviä sienilajikkeita, joista murto-osa tulee syödyksi ja poimituksi.
Herkkutatti on sienten joukosta myös vientiin yltänyt herkku. Sitä viedään kulinarian kehtoon Italiaan. Ei ole tainnut Berlusconi tietää, että popsimansa herkkutatit ovat Suomesta.

Sadon arviointi

Kun metsiemme sadon poimintakausi on syksyllä takanapäin, alkaa uutiskynnyksen ylittävä arviointi. Arvioidaan kuinka paljon marja- ja sienisatoa on jäänyt metsiin mätänemään.
Jää tuumailtavaksi, kuljemmeko metsissä väärään aikaan talvella, kun maa on jään ja lumen peitossa. Huristelemme autoilla, junilla ja lentokoneilla satoja kilometrejä muutaman tunturin juurelle. Siellä nousemme hisseillä huipulle ja kiidämme muutamassa minuutissa alas. Olemme tottuneet kiireiseen elämään. Meillä on niin kiire, että karun pohjolan luonnon tarjoamaa rikasta ja runsasta satoa emme ehdi nähdä saati kerätä.

Kuka keksisi järjestää herkkuretkiä metsiin.

Pakinaperjantai 137. haaste - karu pohjola

Sopivasti vain

Sopivasti vain

Aurinko - hetkeksi hellitä,
saatu on tarpeeksi paahteista valoa.
Sadetta - huutavat metsät ja maat.
Kulottuu ruoho, nuokkuvat kukat,
kumartuvat puiden lehvät.
Sadetta tuokaa
ihminen huokaa.

Kuultu on pyyntö.

Taivaalle soutavat pilvet,
tummiksi muuttuvat, sakeaksi kasvavat.
Raskas on taakka,
repeää - taivas kaataa sateen.

Janoiseen maahan ryöppyää vesi,
solisee noroina, ropisee katoilla.
Ahnaasti imevät metsät ja maat.

Joko on tarpeeksi.

Sade - hellitä nyt,
saatu jo tarpeeksi vettä.
Aurinkoa anovat metsät ja maat.
Litisee ruoho, haukkovat kukat,
ojentuvat puiden lehvät.
Poutaa tuokaa
ihminen huokaa.

Onko huomenna pouta.

Odottaako työ tekijäänsä

Valkoapilaa kasvavaa ruohikkoa ei ole tarvinnut viikkoon leikata, jos helteet jatkuvat saa mennä vielä toinenkin viikko leikkaamatta. Antaa apilan kukkia.
Ruohikko muistutti mieleeni tapahtuman kauan sitten. Tämä ei ole mannevitsi, vaikka toinen osapuoli onkin tummaa heimoa.
Se oli toukokuun loppua, kun luokseni saapui hieman alle 20-vuotias komea tumma nuorimies. Asunnosta oli puhetta, mutta puhe kiertyi kuitenkin työhön ja rahaan. Rahastahan on aina kaikilla puutetta. Sitä ei ole koskaan tarpeeksi. Ei ollut tällä nuorella miehelläkään. Hän valitteli, kun muilla on rahaa ja hänellä ei.

- Työtä tekemällä sitä rahaa saa, totesin hänelle.
- Kukaan ei anna minulle töitä. Tekisin jos vain saisin, kuului vastaus.
- Minä tarjoan sinulle töitä. Saat aloittaa heti huomenna.
Vastapäätä istunut hölmistyi todenteolla. Katse oli kauhistuneen hämmästynyt.
- Aivan totta. Ruohokenttien leikkaamista koneella. Mukavaa kesähommaa ja opastus annetaan.
Katselin työtä vailla olevaa miestä ajatellen, että työhaaveet vihdoinkin toteutuvat.
- En minä kesällä töihin. Haluan pitää kesälomaa, vasta myöhemmin.
- Mutta ei ruoho kasva enää syksyllä, kesällä on ruohonleikkuun aika.

Nyt nuorelle miehelle tuli kiire ja hän syöksyi ulos. Valitukset loppuivat siihen. En ole tavannut miestä sen koomin. Luulen, että kesälomat jatkuvat edelleenkin.

Yöllä kuului satavan ja vieläkin sade ropisee ikkunaan. Tätä maa on kaivannutkin. Sateen mentyä leikataan nurmikko. Valkoapilat saavat aloittaa taas alusta.