tiistai 4. joulukuuta 2007

Tarina joululahjasta

Viime jouluna yllätin mieheni kellolahjalla. Ainahan lahjat ovat yllätyksiä ja salaisuuksia. Ne paljastuvat vasta aattoiltana rapisevien paperien kuoriutuessa lahjan yltä. Vaikka elämme kännykkäaikaa, on rannekello edelleenkin käyttökelpoinen ajannäyttöväline, hiljainen ja varma. Ei turhia piippauksia ja saahan miehelläkin olla ranteessaan korua muistuttava kello.

Muotoilija Harri Koskinen on niittänyt mainetta tuotteillaan ympäri maailman. Ehkä eniten levinnyt on Block-valaisin, johon Issey Miyake aikoinaan ihastui niin, että tilasi itselleen niitä satoja. Japanilainen Issey Miyake kutsui Harri Koskisen suunnittelemaan tuotteita omaan yritykseensä, syntyivät Miyaken parfyymille hienot pullot ja Vakio-rannekellot.


Juuri tämän Vakio-kellon teräsrannekkeella halusin antaa lahjaksi miehelleni. Kellon ostaminen oli oikein helppoa, kotikoneelta napin painalluksella ostos oli tehty ja maksu suoritettu 30.11.2006. Kello saapui parin päivän sisällä kotiin kannettuna ja käyttöönotettiin jouluaattoiltana.

Kellosta pidettiin ja se näytti hyvin aikaa aina heinäkuulle 2007, sitten kello alkoi jätättää. Vanha teräskello vaihdettiin ranteeseen. Tehtäväkseni jäi kellotakuuasioiden hoitaminen.
Lokakuulla panin töpinäksi ja soitin Finnish Design Shop Oy:lle ja kysyin ohjeita takuuasian hoitamisessa. Selvisi, että kello on toimitettava heille. Liike lähettää sen edelleen Japaniin takuukorjaukseen, tämä kestänee 1-3 kuukautta. Ehdotin kaupan purkamista hankalan ja mahdollisesti kolme kuukautta kestävän korjauksen takia, siihen ei suostuttu. Toinen vaihtoehtomme oli kellon vaihtaminen kokonaan uuteen, sekään ei käynyt.

Palautimme kellomme kirjattuna korjattavaksi ostoliikkeeseen ja jäimme odottamaan, että saamme joskus kellomme takaisin. Postikulut oli luvattu korvata, mutta jääneekö muu vaivannäkö kuluttajan vahingoksi.
Reilun kuukauden kuluttua puhelin soi ja Finnish Designista soitettiin ja kerrottiin, että he vaihtavat kellon kokonaan uuteen. Mutta siinä olisi nahkaranneke, enää teräsranneketta ei ole tässä kellossa. Mieheni ei halunut vaihtaa nahkarannekekelloon. Kello läheteään Japaniin korjattavaksi ja kestänee useita kuukausia meille kerrottiin. Puhelin soi muutaman päivän kuluttua uudelleen ja kerrottiin, että korjaaminen tapahtuukin Suomessa. Kelloon tilataan Sveitsistä uusi koneisto, entinenkin oli sveitsiläinen. Kello toimitetaan korjattuna kotiin kannettuna.

Eilen soitettiin, että kellopaketti tuodaan tänään kello 19.30. Varmistimme, että olemme kotona. Ja niin saapui kello jälleen kotiin. Mukana seurasi kirje, jossa kerrottiin

Kellonne on nyt korjattu. Kelloon on vaihdettu kokonaan uusi koneisto, jolla on uusi yhden vuoden takuu. Pahoittelemme asiasta teille aiheutunutta vaivaa! Kellon postittamisesta ja muusta vaivasta aiheutuneet kulut hyvitämme teille haluamallanne tavalla.

Tasan vuosi on kulunut ja kahteen kertaan kotiin kannettu joululahja on kuin tuplalahja.

maanantai 3. joulukuuta 2007

Jouluisia tervehdyksiä

Terassin metallinen kukkapöytä sammalruukkuineen näyttää jouluisen vihreältä, joukossa on kuusenhavuja, kransseja ja tuikkuja. Luonnonmateriaalit pehmentävät terassin joulutunnelmaan.


Joulunaika on antamisen ja saamisen iloa, joka ei rajoitu vain jouluaattoiltaan. Ystävien, naapurien ja tuttavien luona piipahdetaan joulutervehdyksillä, samoin vastaanotetaan tervehdyksiä kotiin. Perinteisiä ovat kukat, mutta myös kynttilät sopivat juuri tähän pimeään aikaan tervehdyksinä. Kynttilöiden lahjasidonnan voi tehdä jo hyvissä ajoin ennen jouluruuhkaa.

Sidoin muutaman kynttilänipun, värejä valitessani ajattelin saajan värimieltymyksiä.


Kynttilä on palaessaan aina kaunis ja sopiva väristä riippumatta, valkoinen on tietysti se perinteisin.

sunnuntai 2. joulukuuta 2007

Ensimmäinen adventti


Tänään sytytetään ensimmäinen adventtikynttilä. Amaryllis avautui hyvissä ajoin ennen adventtisunnuntaita, jopa liiankin aikaisin. Toinen kukkavana on vielä nuppuvaiheessa aukeamaisillaan. Kruunukynttilät ovat steariinia, ihana steariinin tuoksu leviää kotiin. On pienen joulun tuntua.


Maljakollinen valkoisia kynttilöitä kliivioiden katveessa lisäävät joulutunnelmaa. Olisin odottanut myös kliivioiden puhkeavan kukkaan. Vaikka ne ovat olleet niukalla kastelulla ei kukkavanoja vielä näy.


Pieni joulukuusi terassin pikkupöydällä on koristeltu punaisilla puukoristeilla. Minijoulupukit ja joulukellot tuovat tuulahduksen tulevasta kodin juhlasta. Pikkujoulua vietetään nyt vaikka joka ilta.

torstai 29. marraskuuta 2007

Millä luutulla keittiössäsi luututaan

Sain kimmokkeen Vaahteramäen Linalta, joka oli ostanut ihastuttavan ja kauniin luutun. Luutu näytti ihan taululta. Sellaisia luutuja minäkin olen ostellut aikaisemmin, kun kaunis ja omaperäinen on silmiin osunut. Viimeinen ostokseni oli Tukholmasta Form-design-nimisen yrityksen tuote.


Nyt meillä pyyhitään keittiössä ruskealla tanskalaisella Lille Husin Ric-luutulla. Ostospäätökseni on osittain ekologinen, mutta myös hygieniset perusteet ovat yhtä painavia. Olen nimittäin kyllästynyt jatkuvaan luutun vaihtoon. Vaihdosta huolimatta luutu jossain vaiheessa tuntuu äklöttävän likaiselta. Harmittaahan se heittää luutu roskiin, kun sitä ei saa desinfioitua. Pienistä puroistahan ne ekologiset teot alkavat. Vanha sanonta kertoo, että penneistä tai nyt senteistä se miljoonakin alkaa. Miksipä en säästäisi sekä luontoa että rahaa.

Kuvassa niin ihana Form-designin luutu lyhyehkön käytön jälkeen, ei mikään innostava enää. Nautin Ric-luutusta, koska sen voin desinfioida 90-asteessa keittämällä pikkukattilassa hellalla. Ei siis tarvita pesukoneen käynnistystä. Ric on 100% puuvillaa, imukykyinen ja pyyhkimisominaisuuksiltaan loistava.

Millaisella luutulla teillä keittiön pöytä pyyhitään ?

keskiviikko 28. marraskuuta 2007

Savulohta uuniperunalla

Ison K-marketin kalatiskin vastasavustettua merilohta ei voi vastustaa. Maikkarin aamun Alexin Uunibataatit ja savulohikastike oli jäänyt houkuttelevasti mieleeni, joten savulohipala päätyi ruokapöytäämme. Alexin ohjeesta poiketen söimme bataatin asemasta perunaa.


Uuniperunat ja savulohikastike ohje 4:lle

Uuniperunat
4-5 isoa jauhoista perunaa esim Rosamundaa
4-5 palaa foliota
Savulohikastike
400 g savulohta
1 pnt tilliä
150 g kermaviiliä (majoneesi ja ranskankermakin käy)
1 punasipuli
1 tl kapriksia
1 dl herneitä
suolaa ja pippuria

Kääri perunat folioon ja kypsennä 225-asteessa n 1-1,5 tunnin ajan.
Sekoita kulhossa hienonnettu tilli sekä punasipuli, kermaviili, kaprikset, herneet ja mausteet.
Pakasteherneet kiehautetaan tilkassa vettä ohjeen mukaan ja annetaan jäähtyä..
Lisää lopuksi pilkottu savulohi ja jätä seos maustumaan hetkeksi viileään.
Tarjoa kuuman uuniperunan ja salaatin kanssa.

Vihreäsalaatti

Sidesalaattia kevyesti huuhdottuna, valutettuna ja revittynä
Kurkkua, kuoritaan, halkaistaan ja poistetaan siemenet, viipaloidaan
Punasipuli pilkotaan silpuksi
Ainekset sekoitetaan ja päälle kaadetaan kastike

Kastike; 2/3 neitsytoliiviöljyä, 1/3 vaaleaa balsamicoa, ripaus sokeria, yrttisuolaa, mustapippuria, kastike vatkataan lusikalla ja pyöräytetään salaattiin
Lopuksi pinnalle viipaloidut tomaatit

maanantai 26. marraskuuta 2007

Pikkujoulua kohti

Pikkujoulukausi on meneillään yrityksissä, mutta kodin pikkujoulua vietetään joulukuun koittaessa. Varustauduin pikkujouluun joulukukalla, jonka hankin reilu viikko sitten. Ostin pikku-amarylliksen ajatellen juuri sen lyhyyttä. Tulinko ajatelleeksi, että venähtäähän se kukkavarsi pituutta samalla kun kukka-aihio avautuu. Nupullinen kukkani on nyt kurottanut reilusti pituutta. Pienet amarylliksen kukat avautuvat silmissä päivä päivältä . Kukat ovat hennon punertavaan vivahtavat valkoiset. Kun valikoin kahden kukkavanan yksilön, saan nauttia kukasta tuplasti. Otsikon kuvassa amaryllis eli ritarinkukka on juuri tänään tässä vaiheessa.

Muutama päivä sitten se näytti tältä. Matalalla sohvapöydällä koko kukan saaminen kuvaan ruukkuineen oli hiukan vaikeaa.

Sytytin kynttilän Arabian lautaselle, johon on maalattu A Alarieston "Suomalaiset Jäämeren rannalla".
Kirjahyllykin on nyt järjestetty ja pölyt kirjoista pyyhitty. Lukemattomia kirjojakin löytyi, joten joulun aikaan on ohjelmaa kirjojen parissa. Vakuudeksi urakastani sytytin pienen kynttilän kirjoille. Pieni uushopeinen palkintolautanen sopii oikein hyvin kynttiläaluseksi.

lauantai 24. marraskuuta 2007

Joulua odotellessa

Viikko vielä niin sytytetään ensimmäinen adventtikynttilä. Aloittelin jo joulusiivousta. Tosin en ollut kovin innostunut puurtamiseen, joten puuhastelin pienten asioiden parissa.


Järjestin monilokeron eli nappi- ym pikkusälän säilytyslokerikon ja ompelurasiat. Tein jopa pikkulöytöjä. Unohtunut pantterini löytyi, kiinnitin sen puseroon. "Löytyi" vanhoja nappeja. Esimerkiksi kuvan Suomen leijonalla varustettuja metallinappeja, metallinappeja tekstillä for centleman, keraamisia pallonappeja. Ei siis aivan turhaa näpertelyä, käyttöä napeille löytynee sitten joskus.


Olin ajatellut siirtyä nappien jälkeen kirjahyllyn siivoukseen, mutta....
Siihenhän siivoukset jäivät, kun löysin pienen näytehengarin, jossa ovat Kvadratin huopakangasnäytteet. Teroitin sakset ja pian ne upposivat pehmeään huopaan. Huopanäytepaloja on 32 ja kaikki eri väreissä.




















Klematiksen ohuista rungoista olin kiertänyt pari kranssia ja ne kaipasivat jotain lisää. Siispä huopasydämet ja -tähdet sopivat täydentämään kranssit.