Makuuhuoneessa

 

 

Koko kodin muutto on iso ja raskas urakka. Tänään katselin ympärilleni ja totesin, että mikään huone ei ole vielä valmiina. Kuvasin makuuhuonetta, siellä näyttää aika valmiilta, vaatehuonekin on sisustettu. Se oli täysin tyhjä muuttaessamme, ei hyllyjä eikä tankoja.
Olen tyytyväinen isoon makuuhuoneeseen, Yksi asia vaatii muutosta. Kuten huomaatte sähkösuunnittelu ei ole ollut aivan ajan tasalla. Päädyn pistorasia on asennettu ylhäälle, sitä ei peitä edes sängynpääty. Joko sängynpääty on uusittava korkeammaksi ja leveämmäksi tai pistorasia siirrettävä. Kolmas vaihtoehto on tottua nykyiseen ja vaihtaa pistorasia mustaksi.
Ja yksi asia, josta olen aina haaveillut, on nyt toteutunut. Makuuhuoneeseen sopivat vuoteen päätypenkit. Vuoteen petaaminen on kevyempää, kun peiton saa laskostettua penkille.

Tord Boontjen Icarus-kattovalaisin on kuin enkelinsiipi, sopii tähänkin makuuhuoneeseen.
Tänään ripustimme tyhjälle seinälle tauluryhmän. Ripustus on vapaamuotoinen, pidän tuollaisesta oman silmän varaisesta ripustuksesta, ei liian suoraviivaista.

Molempiin ikkunoihin ripustin joulutähdet.  Ikkunasyvennykset mahdollistavat kukkien ja esineiden sijoittelun. Kliivia viihtyy oikein hyvin ikkunan viileydessä.  Ydinkeskustan mukavuudet ovat käden ulottuvilla. Haaveilen jo, että pistäydyn kenkä- ja vaatekaupassa kuin naapurissa ja kiikutan kengät ja vaatteet kotiin sovitettavaksi. Aika mukavaa peilailla rauhassa kotona ja harkita ostosta.

Jouluaskareita

 

Jouluaskareet on aloitettu. 

Ostin amarylliksia. Yksi on sijoitettu asetelmaan,

joka on vielä kesken. Kynttilät puuttuvat.

-

En aio viettää joulua komerossa,

vaikka tilaa näyttää vielä siellä olevan.

Mies askaroi vaatehuoneessa,

  rakensi  hyllyt ja kiinnitti vaatetangot.

Minulle jäi tehtäväksi täyttää hyllyt,

tangot ovat jo täynnä.

*****

Mustaa ja valkoista 96. haaste = Jouluaskareet

Iloinen veronpalauttaja

Minulle oli kertynyt liikaa veroja. Ne seisoivat tyhjän panttina pankkitilillä, kunnes verottaja osasi pyytää liiat pois. Jo alkusyksystä posti kuljetti kotiin saakka verotuspäätöksen tilillepanokortteineen, jolla voin palauttaa verottajalle kuuluvat verot. Joulukuun ensimmäinen päivä palautin tonnin verran veroja. Kiitoskirjettä ei ole kuulunut. Ymmärrän, mitäs tuosta kiittämään. Verottaja saisi päivittäin lähetellä kiitoskirjeitä, jos jokaisesta veronpalautuksesta kiittää pitäisi.

Kuluttajana veroja tulee palautettua joka päivä. Ruokakauppaostokset ovat oikea rahasampo. Kerään jokaisesta leipäpalastakin verottajalle 23%. Kaikesta mitä kulutan kuuluu aina osa verottajalle. Päivittäin saan kuulla tiedotusvälineistä kuinka taantuma uhkaa ja lama odottaa. Kestävyysvajekin piilee aivan näköetäisyydellä. En halua nääntyä lamassa kestävyysvajeen alle, haluan kantaa korteni tyhjään kassaan. Kulutan iloisesti ja tasapainotan valtion kassavarantoa.  Ihmettelen joskus kuinka valtion tuloja ja menoja ei voida pitää tasapainossa. Minulle selvitettiin kotona jo pienenä koulutyttönä, että menot eivät saa ylittää tuloja ja säästäminen on ikäänkuin kansalaisvelvollisuus. Mites se valtiolle on niin vaikeaa. Laina on aina maksettava korkojen kera.  Sananlaskukin sen jo kertoo; Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa.

Joskus hieman hirvittää tämä kuluttaminen, tulee ostettua turhaa.  No palautuuhan turhastakin valtiolle 23%, on helppo lohduttaa soimaavaa omatuntoa. Meitähän kehoitetaan kuluttamaan lisää ja lisää valtiontalouden tasapainottamiseksi. Olemmeko kuitenkin kuluttaneet liian vähän, uhkat odottavat.

Tänään ostin kuusi pientä savusiikaa ja siitä palautin valtiolle 1,59 euroa.  Kun nautin kaloista, tunnen olevani hyväntekijä - valtiokin saa osansa.


PS. Kuvan himmeli on itsetehty ja oljet lahjoitettu, siis veroton tuote - toistaiseksi. 

Pakinaperjantai 263. haaste = Veronpalautus

 

Nimettömien tähtien taivas

Salaperäisen, tumman pilviverhon takana

nimettömien tähtien taivas.

Paperitähden kalpea kajo on vain aavistus

sädehtivästä valomerestä,

lukemattomien unelmien taivaasta.

Tähdet, tähdet tallettakaa unelmat.

Älkää hukatko niitä.

Lennättäkää ne takaisin oikealla hetkellä.

*******

Valokuvatorstai-Runotorstai  228. haaste =

Nessun dorma Puccinin oopperasta Turandot

  

Kynttilän loisteessa

 

 

 

Kynttilän liekki muuttaa myös kynttilän värin. Kuvasin aivan valkoista kynttilää, mutta se on saanut lämpimän liekin sävyn ja näyttää vaalealta oranssilta.
Pentikin savisessa kynttiläruukussa lepattaa tuikkukynttilä. En ole varma mikä siinä on makroa, kai kokonaisuus kaiketi.

********

Makroviikot  37. viikko = Kynttilä

Himmeliä tekemässä

 

Nyt on himmelikurssi käyty. Sunnuntaina kokoontui ilonen joukko naisia perinteiselle jouluaskartelukursille Kirstin kotiin. Osallistuin nyt ensimmäistä kertaa. Aikaisemmat kurssit ovat jääneet väliin, koska olen asunut liian kaukana. Nyt on toisin, saan osallistua jokaiselle kurssille joita on luvassa. Voidaan pitää ennen joulua juustokakun leipomiskurssi, mikäli joulun ohjelma antaa siihen mahdollisuuden. Ehdottomasti ennen pääsiäistä on pääsiäisajan perinteikäs muna-höyhenkurssi. Lupasin hankkia höyhenet. Kurssi pidetään meillä. Sanomattakin on selvää, että näillä kursseilla juttu lentää, nauru raikaa eikä pipo kiristä.
Ihan otsikon kuvaksi pääsi keskeneräinen himmelini. Kuvanoton jälkeen siihen porukalla tehtiin vielä kuusi pikkuhimmeliä, joten hieno siitä tuli. Lopputuloksen näytän, kun himmeli on päässyt kodissani sille kuuluvalle paikalle. Halusin, että himmeli on hyvin perinteinen ja alkuperäistä mallia noudattava.   
Kurssia veti Anne ja hyödynsin hänen oppejaan useassa vaiheessa. 

 

Kurssi kesti useamman tunnin eli lähes himmelien valmistumiseen saakka, joten nälkä tuli välillä. Onneksi meillä oli kokki käytettävissä ja saimme käydä valmiiseen pöytään.  Ja taas jaksettiin jatkaa.
Kahvi kuului myös itseoikeutettuna ohjelmaan. Joulutorttujen vati ihastutti ja sopi teemaan myös.
Kiitos kokille, hyvää oli ja riittäävästi.

Minulla on ollut todella paljon muutosta johtuvaa puuhaa, joten bloggaaminen on jäänyt sivuseikaksi, mutta lupaan parantaa tapani heti, kun kotona on tavarat paikoillaan.
Juhlavaa itsenäisyyspäivää kaikille. 

Tuulenpesä

Huojuvat tuulessa

kaksi koivua

oksalla hatara tuulenpesä

asukkaita vailla.
Tuuli ujeltaa
pian pian asetun
oksillesi - ja

keinutan keinutan

pesää.

********

Valokuvatorstai-Runotorstai 227. haaste =

Mirkka Rekola Maskuja - "pieniä elämänpituisia juttuja" WSOY 1987