Hilkka vierailee muutaman kerran vuodessa ystäviensä Veikon ja Annikin luona. Alkukesän työmatka suuntautui lähelle ystäväpariskunnan kotia ja Hilkka päätti samalla poiketa heitä tapaamassa. Vastaanotto oli sydämellinen kuten aina. Hilkka halailtiin jo ovella tervetulleeksi ja ohjattiin olohuoneeseen.
Olohuone on sisustettu tyylihuonekalusteilla. Sohvaryhmänä on silkkikankaalla päällystetty biedermeier-ryhmä, katossa kristallikruunu ja samaa tyyliä oleva lasikko. Se on täynnä Annikin keräämää kristallia. Olohuoneeseen avautuu ruokailuhuone, jossa on jykevä barokkityylinen ruokailukalusto.
Hilkka istuutuu biedermeier-sohvalle, se ei ole pehmeän upottava. Hilkka ei pidä sen istuinmukavuudesta ollenkaan. Siinä on istuttava ryhdikkäänä selkä suorassa. Komeahan se on. Veikko istuutuu vihreään nojatuoliin. Hilkka huomaa sen olevan uusi.
- Katsoppas Hilkka, kuinka mukava nojatuoli meillä nyt on, sanoo Veikko ylpeänä.
Hän painaa kauko-ohjaimesta ja nojatuolin selkänoja kaartuu alas. Veikko makoilee leppoisena tuolissa, pyöräyttää sitä puolikierrosta kohti kullalla koristeltua valkoista kaakelitakkaa. Takassa rätisee lempeä tuli.
- Näin se tuoli pyörii ja keinuu vain hipaisemalla, myhäilee Veikko ihastellen takkatulta.
Hilkka nyökkäilee ja Veikko pyöräyttää tuolia taas hieman.
- Jos haluan katsella televisiota, pieni hipaisu taas ja oikea katselukulma on tässä.
-
Onpas tuo kätevää, Hilkka toteaa ja varoo jatkamasta, että tämä sohva onkin niin epämukavan kova.
- Eikä tässä vielä kaikki, Veikko pyöräyttää tuolin kohti oleskeluryhmää. Hän sormeilee ohjauksen kaukosäädintä, selkänoja nousee. Veikko istuu ryhdikkäänä ja tuoli alkaa hieroen hyristä. Hyrinä liikkuu selästä hartioille, hieroo niskaa ja taas alas. Mielihyvä paistaa Veikosta.
- Tuoli on nyt minun hierojani. Ajatteles, ei tarvitse lähteä kotoa hierojan käsittelyyn, tuoli hoitaa hieronnan ja ilmaiseksi.
Hilkka on ihmeissään, mutta ei kovin ihastuksissaan. Tuoli on kuitenkin kuin väärässä ympäristössä tyylillisesti. Hän ei sano sitä, vaan kysäisee, missä tuollaisia tuoleja tehdään.
- Kiinassa, siellä ollaan askeleen edellä ja ajatellaan myös hyvinvointia eikä vain ulkonäköä. Veikko uhoaa kuin tietäen mitä Hilkka tuolista ajattelee.
Kuukausia kuluu vierailusta ja Hilkka lukee lehdestä, että Kiinasta on tuotu Suomeen nojatuoleja, jotka ovat aiheuttaneet istujilleen syyhyävää, punoittavaa ihottumaa. Hilkka muistaa Veikon ja tuolin. Hilkka on yhteydessä ystäviinsä ja muiden asioiden yhteydessä hän kysäisee, onko Veikko tyytyväinen siihen hierovaan tuoliin.
Hän kuulee selityksiä. Tuolin kauko-ohjain lakkasi toimimasta. Tuoli ei enää keinunut eikä hyrissyt. Veikolle oli tullut polvitaipeisiin, reisiin ja selkään outoa punottavaa ihottumaa. Se kyllä on jo hävinnyt. Tuoli vietiin kierrätyskeskukseen. Sieltä se on edelleen kuljetettu kaatopaikkaa kuormittamaan. Vaikka kyllä korjaamalla siitä olisi vielä hierovan, pyörivän ja keinuvan saanut.
