torstai 9. lokakuuta 2008

Näyttäkää valoa

Valokuvatorstain ja Runotorstain 105. haaste oli kuvan antama inspis.

Lyhtyjen alta
kulkee suora polku
avaruuteen

Sytyttäkää lyhdyt
näyttäkää valoa
Tahdon nähdä
onko siellä vettä, lunta ja jäätä
Ne ovat merkkejä elämästä,
maassa merkkejä kuolemasta

Täältä avaruuteen
sieltä takaisin
Odotetaan vastauksia

31 kommenttia:

  1. Hieno tuo alku :)
    Kurkistus sillan alta?...onks se vähä niinkuin avaruuten kurkistelis :)

    VastaaPoista
  2. Oooops, tämä jotenkin vetää päätä vinoon8] Hyvä kuva ja teksti haasteeseen:)

    VastaaPoista
  3. Hieno kuva aiheesta, aivan kuin avaruudesta katsottuna ja siellähän on niitä silmiä jotka meitä tutkailevat:-)

    VastaaPoista
  4. Kiehtova kuva ja veikeä teksti! :)

    VastaaPoista
  5. Vastauksia on heti kun wiimeinen pari tulee uunista ulos!

    VastaaPoista
  6. Hieno idea tuo kuvan kääntö! Valokuja tosiaan nousee ylös. Ja runossa hyviä oivalluksia toisen elämästä ja toisen kuolemasta.

    VastaaPoista
  7. john,
    Alhaalta avaruuteen, ylös saakka. Kohti tuntematonta - elämää

    VastaaPoista
  8. inkivääri,
    jotekin tuo kuva juuri tuossa asennossa tuntui aiheeseen oikealta.

    tapsu,
    niin kontrolli pelaa ja hieman toisinpäin, mutta ylhäältä näkee paremmin ilman valoakin

    VastaaPoista
  9. speedy,
    kiitos palautteestasi

    oh-show-tah-hoi-ne-ne,
    sitäpä en jaksa odottaa, pitäisi tietää aiemmin

    VastaaPoista
  10. leijonainen,
    niin se menee toiselle elämä ja toiselle kuolema

    VastaaPoista
  11. Kun tajusin kurkistella oikeasta suunnasta niin näin kauniin hohtavan puuston, ihana ruskakuva.

    VastaaPoista
  12. Olipa kiva efekti ja hyvä idea kääntää kuva. Kipeät niskat sai pientä väliaikajumppaa samalla. =O)

    VastaaPoista
  13. Päätä kääntelin minäkin. Mukava avaruussukkulahan tuosta kuvasta löytyi. ;-)

    VastaaPoista
  14. Kivasti erilainen...

    -wiltteri-

    VastaaPoista
  15. savisuti,
    aiheeseen kuva sopi juuri noinpäin, mielestäni

    inkataika,
    se on mukava, että sait jumpata

    VastaaPoista
  16. pekka,
    niin sillä sukkulallahan sinne avaruuteen pääsee

    wiltteri,
    kiitos

    VastaaPoista
  17. Kyllä nyt Arleena pistit pahan! Täällä on koko blogistania tänään käännellyt vasenta korvaansa olalle. Mutta hieno on kuva ja olisi oikeinpäinkin!

    VastaaPoista
  18. Tuo runon loppu "odotetaan" sopii hyvin (:

    VastaaPoista
  19. kre,
    niin se on pienestä kiinni, muutamasta sentistä ja kaikki on melkein "päälaellaan" tai ainakin niskat vinksallaan.
    Kiitos hauskasta kommentista

    VastaaPoista
  20. piatta,
    Odotetaan, saadaanko, tuleeko niitä -
    vastauksia

    VastaaPoista
  21. Onpa ihmeellinen kuva, piti katsella sitä tosi tarkkaan, että sai jotain tolkkua. Todella hieno ja kaunis kuva, ja upeasti sopii haasteeseen.

    Ja runo on myös ihana. Jotenkin mystinen kokonaisuus.

    Tämä oli todella vaikuttava kokonaisuus.

    VastaaPoista
  22. itkupilli,
    tuntematon avaruus on salaperäinen, mystinen. Vastauksia odotetaan edelleen.

    Kiitos mukavasta kommentistasi.

    VastaaPoista
  23. En ole pitkään aikaan ehtinyt lukea syötteenlukijani ilmoittamia uusia postauksia, mutta nyt kun ehdin vilkaista niin täältähän löytyi oikea helmi! Todella ihana runo, Arleena.

    Ja kiitän nöyrimmin - huomasin, että viime viikkoina laiskasti päivittynyt blogini on jossain vaiheessa ilmestynyt linkkilistaasi.

    VastaaPoista
  24. jl,
    kiitos mukavasta palautteestasi.

    Uusin jokin aika sitten linkkilistani bloggeriksi, se on kätevä, näen nopeasti päivittyneet postaukset.
    Blogilista on hieman miten sen sanoisi, ei näytä koko totuutta ja sinne pitää klikkautua.

    VastaaPoista
  25. Hyvä oivallus aiheeseen.

    VastaaPoista
  26. Katse toiseen ulottuvaisuuteen! Hauska kuva!

    VastaaPoista
  27. marja-leena,
    ylöspäin avaruuteen

    VastaaPoista
  28. Hei Arleena,
    Ihan loisto oivallus!Kerrassaan hieno vastaus haasteeseen - itse pohdin edelleen mitä kuvallani tarkoitin.

    VastaaPoista
  29. Kuvakulma mielenkiintoinen. Kaulaa venytin minäkin puolen jos toiseen, mutta kyllä kolahti. Runo ja kuva on 1+1 - lopputulos hieno.

    VastaaPoista