Tuulen tuiverruksetovat riipineet pihavaahterasta viimeisetkin lehdet.
Katselin puuta,
se näytti kauniilta ilman lehtiä.
Talitintit pyrähtelivät oksille,
mitä ne näpsivät puusta.
Eihän siinä ole mitään suuhunpantavaa.
Yritin kuvata lintuja, eivät ne jaksaneet poseerata,
sormeni oli liian hidas.
Kauempana olevissa puissa ovat vielä keltaiset lehdet.Talitiainen suostui vihdoin kuvattavaksi.
Tänä yönä kuu kurkistaa puiden oksasilhuettien takaa.Ja
Risto Rasa runoilee
Sammutan valot.
Kuu illan kupulamppu
kirkastuu yötä kohti.
Kaunis on lehdetönkin puu taivasta vasten - on näistä vuodenaikojen vaihteluista vain paljon iloakin, erilaista kauneutta:) Ja kuun valo kajastaa hienosti oksien läpi...
VastaaPoistaMinustakin puiden siluetit ovat kauniita. Mutta kuukuvasi on erityisen hieno; kuussa on salaperäinen kehä ympärillä. Sellainen se kuu on, ei koskaan tiedä, mitä miettii ja mitä katsoo. Ja muistuttaa minua aina Kuun poika laulusta.
VastaaPoistaKaunis ja ihan runollisen surullinen tuo ensimmänen lehdetön puun runko sinistä taivasta vasten. Risto Rasa käy tunnelmointiin niin hyvin.
VastaaPoistainkivääri,
VastaaPoistavuosi vuodenaikoineen on vivahteikas ja jokainen jakso kaunis osa vuodesta
Kuulasta taivasta vasten puun silhueteista minä pidän myös.
VastaaPoistaKuu on aina hieman mystinen
Risto Rasa on runoillut elämänsä pieniä hetkiä "suuriksi" runoiksi.
VastaaPoistaOmpas hieno kuunkuva ja muutoinkin tunnelma tuossa lehdettömässä puussa. Syksyn kuulaus on vallannut täälläkin tienoot ja pehneä sade hyväilee luontoa.
VastaaPoistajori,
VastaaPoistaminusta nyt on ollut harvinaisen kaunista syksyä