perjantai 30. marraskuuta 2012

Kenkäkaupoilla korkoja katsomassa

Jo neljä viikkoa olen katsellut ikkunastani ison kenkäkaupan näyteikkunoita. Ikkunoita peittävät jättisuuret loppuunmyyntikyltit. Huomasin jokin aika sitten, että saman kadun varrella Ecco-kenkäkaupan ikkunassa komeilee muuttoloppuunmyyntikyltti. 
Kauppojen ovet ovat käyneet aika tiuhaan, sisään on menty ja kassin kanssa tultu.  Purevassa syysviimassa astelin muutaman kymmenen askelta ja avasin kenkäkaupan oven. Aloitin oikeasta reunasta.

Ostopäätöstavoitteita ei minulla ollut, päätin katsella tarjontaa. Jos sopivaa löytyy, niin kaupat syntyy.
Myyjä oli aktiivinen, tarjosi apuaan.  Kerroin, että katselen sopivaa korkoa ja käyn läpi kaikki kengät.
Korko on tärkeä kengissä niin arki- kuin juhlakengissä, saappaissa ja lenkkareitahan en ole koskaan käyttänytkään.
Juhlakengissä koron korkeus on tärkeää, mutta liian suippo kärki voi pilata sopivan koron. Kaikissa näytti olevan liian kapea kärki. Se puristaa jalan päkiää ja korkea korko lisää painoa päkiälle. Jalka rasittuu eikä tee mieli tepastella korkeissa koroissa. Juhlakengistä ei löytynyt tarpeeksi mukavaa ja silmälle sopivan sulavaa.
Kiersin seuraavaksi kävelykengät, joista löysin yhdet kokeiltavaksi. Pomarin urheilulliset hieman lenkkarityyliset kengät olivat kuin unelmat jalassa. Ostin ne, pääomalle tuli  50 %:n miinuskorko.

Ecco-kaupan tarjonta oli nopeasti katsastettu. Juhlakenkiä ei ollut ollenkaan.  Kaikki kengät maksoivat 39 euroa. Korko oli taas pääasia. Yhdet kengät täyttivät kävelykenkieni kriteerit. Ne ostin.

Talvi on tulossa näillä hetkillä, joten kaikki talvikengät on kaivettava komerosta esille ja arvioitava käyttöön sopivat kengät. Ylijääneet on paras viedä SPR:n kirpparille.  
PS. Tarkennus en ole oikeasti koronkiskuri, tarkistan vain korot sopiviksi.

*********************
Pakinaperjantai  314. haaste = Koronkiskuri kenkäkaupassa
   

torstai 29. marraskuuta 2012

Koivun kolmiodraama























Mikä katkaisi koivunlatvan.
Oliko se myrsky,
vaiko välinpitämätön koivunkatkoja ?
Surisiko tuhoa innokkaan saha ?
Koivu katkerana kolmin latvoin
korkealle kurottaa.
Kuka voittaa, ehtii ensimmäisenä.
Tasamatkaa kuljetaan,
 kasvamalla ei ratkea draama.
Laho jo hiipii hiljaa rungossa,
näykkii palan sieltä täältä,
horjuttaa koivun elämää.
Kunnes koittaa päivä
jolloin saha surahtaa.

******************
Kolmiodraama
PS Tänään paistoi pitkästä aikaa aurinko.
Terveiset Marraskuun selätykseen How to Survive Nowember ?

keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Muruja

 
























Murut löytyivät suolapurkeista.
Isompi muru näkyy  kohtuullisen hyvin.
Pienempää suolamurua on jo vaikeampi vangita kuvaan.

*********

tiistai 27. marraskuuta 2012

Mattoa jo kudotaan

 Nyt se on alkanut, maton kutominen. Keväällä ostin kuteet Kauhavan reissulla, kerroinkin siitä. Värimaailman valitsin Josef Frankin tapetin mukaan, joka on makuuhuoneen taustaseinällä.  Tuleva matto pääsee hallin lattialle. Yhdellä katseella hallista näkyy värimallina oleva seinätapetti.
Kävin tänään siskoni työhuoneella, valitsimme kudevärien rytmityksen. Minä en osaa kutoa, mutta hän on siinä mestari. Tekisi mieli opetella tuokin taito, mutta parasta on aloittaa yksinkertaisesta mallista.
Tässä kuvassa vasemmalla ylhäällä näkyy valitsemani malli. Miettimistä oli hieman miten värit sopivat parhaiten. Musta kulkee jokaisen värin mukana koko matkan. Ensimmäinen raita aloitettiin sinisellä ja mustan jälkeen tuli keltainen, seuraava on vihreä, välissä musta ja sitten oranssi, taas musta ja eteenpäin valintajärjestyksessä.
Matto näyttää juuri siltä mitä olen ajatellutkin. Musta ryhdittää värit.  Havaitsen maton muoto- ja värimaailmassa samaa tyyliä kuin Missonin pyyhkeissä ja tekstiileissä.
Jouluksi saan maton lattialle, tarkemmin minulle luvattiin se jo itsenäisyyspäiväksi.  Tuskin maltan odottaa, olenhan keväästä asti odottanut sitä työn alle.

maanantai 26. marraskuuta 2012

Muistot

 
 
Joen, mesiangervojen ja lepän tuoksut
leijuvat verkkaan väreilevän veden pinnassa.
Rantatie kaartuu joenuomaa myötäillen,
hiekka narskuu jalkojen alla.
Elokuinen vilja kypsyy.
Mäkeä alas, kohti umpeen kasvanutta metsää.
On loppukesää. Kuovit kerääntyvät kytömaille.
Elokuun  kymmenes oli äidin viimeinen  syntymäpäivä.

***************
Kuva sinusta -runo
Bo Carpelan suom Tuomas Anhava

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Punaista ja punaista

 Kukkia vuosilta 2009-2011 ja on omenapuukin joukossa.
Kiinanruusu vuosimallia 2012

**********

lauantai 24. marraskuuta 2012

Jouluiset istutukset

 Nyt on ensimmäiset joulukukat istutettu. Jouluruusujen sekaan asettelin sammalta ja jäkälää.
Toivottavasti kukat viihtyvät pitkään ja kukkivat runsaasti.
Ostin neljällä eurolla tänään CityMarketista amarylliksen.
Se on kai punainen. Yllättyisin iloisesti, jos se olisikin valkoinen.
Poistin ruukun multineen ja istutin kukan sammalten joukkoon maljakkoon.
Tämä kukka kukkii infon mukaan vain yhdellä varrella.
Olisinpa iloinen, jos sipulista työntyisi toinen varsi edellisen mentyä.
Seinässä näkyvät  kuvattavan varjot johtuen  kattovaloista.

perjantai 23. marraskuuta 2012

Jouluisia hommia

Eilen ostin kaksi jouluruusua.
Tänään kävin metsässä poimimassa sammalta.
Istutan jouluruusut sammalen avustuksella johonkin vatiin.
Metsän männyistä katkaisin muutaman kuivuneen oksan.
Mietin kuumeisesti, mihin ne asetan.
Nyt ne ovat takan päällä. 
Kattovalojen takia niistä lankeaa varjoja.





















Asettelin eilen kynttilät ikkunalaudalle. 
Mukaan kelpuutin vain kirkkaita yhtä lukuunottamatta.
Se on tumman vihreä T Aladinia kuin vieressä olevat kirkkaatkin.
Kynttilät ovat valkoisia. Jouluiselta näyttää.
Pahoittelen ikkunaheijastuksia.
Vanha tuttu sähköinen kynttelikkö (Design Housen)  on saanut
sijan myös ikkunalaudalla. Siinä se nyt palaa.
Valot kertautuvat ikkunassa.

 Olen nyt aika hiljainen, minulta on mennyt ääni melkein kokonaan.
En ole huutanut, vaan kaamosflunssa iski pari päivää sitten.
Lähinnä se tulehdutti kurkun ja  äänihuulet.

Kynttiläntuoksuista viikonloppua.


torstai 22. marraskuuta 2012

Ajanmittaaja


Aika kulkee, kuluu - ei pysähdy,
ratas ei käänny taakse, vaan pyörii eteenpäin.
Kello, ajanmittari, raksuttaa
eteenpäin, eteenpäin,
Pysähtymiseen ei ole aikaa,
ei ole
ajan tiellä pysäkkejä.
On ajan jana suoraan, eteenpäin. 

*******************

Tänään pystytettiin joulukuusi


Nosturilla pystytys oli helppoa.
Kynttilät ja tähti ripustetaan huomenna.
Komeat kävyt on jätetty kuuseen, kiva juttu.
Mukava joulutunnelma levisi meille kotiinkin.
Järjestelin kynttilät ikkunoille,
 vaihdoin asetelmat olohuoneen lipastotasolle.
Tästä se alkaa - joulunodotus.


keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Nappeja

 


 
































Nappeja nappilaatikossa  ja viimeinen komeron jakussa.
Mitä tekisin napeista ?

*******************

tiistai 20. marraskuuta 2012

Fiilistelyä

Hyvin harmaa ja pimeä päivä oli tänään. 
Harmaana päivänä on sopivaa fiilistellä vaikkapa kauniissa kodeissa.
Niinpä selailin ruotsalaisen kiinteistövälitysliikkeen Alvhemin sivustoja. 
Tässä keittiössä on toteutettu shakkiruudutus maalaamalla se lattiaan.
Houkuttelevan valoisaa, kotoisaa ja tarpeeksi kaappitilaa.
Tämän eteisen seinätilaa on hyödynnetty viikkokalenterilla.
Sopisi myös meille, tarpeeksi näkyvästi saa kirjoitettua
viikko-ohjelman muistiin. Viimeistään ulos mennessä on helppo tarkistaa,
              minne pitikään mennä. 
Makuuhuoneen seinät on tapetoitu romanttisen rohkeasti.
Mikseipä noin sopii hyvin, kun värit ovat neutraalit.
Aika ihanalta näyttää modernistinkin silmissä,
kyllästyisinköhän.  Ei kai.
                                                                                                                                                              
Tämän olohuoneen mattoa jäin katselemaan. 
Kaunis, mutta liian pieni sohvaan ja olohuoneen kokoon nähden. 
Näyttävätkö sohvatyynyt vähän vierailta tuon maton takia.
Pienet raidalliset vaihtaisin yksivärisiin.
  l
Nämä ylläolevat kolme kuvaa ovat samasta kodista.
Verhot laskeutuvat kauniisti, ne ovat hieman ylipitkät, 
mikä sopii tässä tapauksessa hyvin, tuovat sopivaa pehmeyttä.
Mukava tunnelma keskimmäisen kuvan makuuhuoneessa. Sen saa aikaan tapetilla.
Niukkaväristä kuviollista tapettia voi hyvin laittaa joka seinälle.
Harvinaista on kokolattiamatto, se kyllä sopii tapetin sävyihin.

maanantai 19. marraskuuta 2012

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Yhden värin kollaasi

 
Yhden värin kollaasit syntyivät omenoista, sipuleista ja valkoviinistä.

*******************

lauantai 17. marraskuuta 2012

Kirjat tietävät vastaukset

Innostuin Sirokon  Lapiolla hiekkaa blogin haasteesta Kirjat ja minä. Päätin tuulettaa kirjahyllyä ja etsiä sieltä vastauksia. Tarkoitus on kuvata itseään vastaamalla kysymyksiin kirjojen nimillä.


Oletko mies vai nainen?
- Neidonkenkä - Sirkka Kähkönen

Kuvaile itseäsi.
- Sinisimmät silmät - Toni Morrison
 
Kuinka voit?
- Sydän tietää paremmin - Pearl S. Buck

Kuvaile nykyistä asuinpakkaasi.
- Sähköllä valaistu talo – Petter Sairanen

Kuvaile työtäsi
- Leikkiä ja ajanvietettä – James Salter

Kuvaile harrastuksiasi
- Avoimin silmin – Anne Fried

Minne haluat matkustaa?
- Juna Venetsiasta – Georges Simenon

Kuvaile parasta ystävääsi
- Päivien kimallus – Han Suyin

Mikä on lempivärisi?
- Veden hohde, vuorten värit – Pertti Nieminen Kiinan runoutta

Millainen sää nyt on?
- Näkyvä pimeys – William Golding

Mikä on paras vuorokauden aika?
- Vaikka aamuun on vielä aikaa – Pertti Nieminen

Jos olisit TV-ohjelma, mikä sen nimi olisi?
- Maisema on mielialan musiikkia – Pekka Parkkinen

Päivän mietelause.
- Maa on tähtien taivas – Heikki Reivilä

Millainen on parisuhteesi?
- Koko elämä – Matti Paavilainen

Mitä elämä sinulle merkitsee?
- Ei minulta mitään puutu – Hannu Raittila

Minkä neuvon tahtoisit antaa ?
- Rakastava ei unohda – Hans Herlin

Käsityksesi kuolemasta ?
- Esirippu – Agatha Christie

Mottosi ?
- Kukin makunsa mukaan - Junichiro Tanizaki.

perjantai 16. marraskuuta 2012

Velka elämälle

Asetun tietokoneen äärelle ja lasken kädet näppäimistölle.  Odotan, että ne lähtevät liikkeelle ja tuttu näpytys täyttää hiljaisen huoneen. Kädet eivät liiku. Katson tummansinistä taivasta, en erota yhtään tähteä. Tiedän niiden tuikkivan, vaan en näe niitä.
Eilen Raili sai kirjeen. Lääkäri vastasi neljännen kerran. Kai muistatte, kun jokin aika sitten kerroin Railin ja lääkärin suhteesta. Hehän ovat kirjeenvaihdossa. Nyt Raili sai kaksi kirjettä. Ensin vastasi lääkäri henkilökohtaisesti. Tänään posti toi sairaanhoitajalta kirjeen. Hän täydentää lääkärin kirjettä ja antaa Railille tehtäviä.
Railin puolesta on on jo postitettu lähete/maksusitoumus röntgeniin. Tämä on aivan uutta, röntgenissä en ole vielä käynytkään, Raili ajattelee.  Railille jää tehtäväksi varata aika ensi vuoden tammikuulle. Kun tutkimus on tehty, hänen tulee soittaa annettuun puhelinnumeroon.  Ja niin alkavat taas laboratoriokokeet. Niistä varataan näyttöaika lääkärille ja taas lääkäri vastaa Railille kirjeellä.    
Elämäni aikana en ole lääkäreissä käynyt, ei ole ollut tarvetta, Raili muistelee. Nyt on alkanut aika, jolloin hän tarvitsee tietoa lääkäriltä. Sitä hän ei saa. Kirjeiden teksti on yksipuolista. Vuoropuhelua ei synny, syntyy vain Railin yksinpuhelu. Se poukkoilee päässä ja jää sinne.
Onko sairauden vai pitää kai sanoa terveydenhoito velkaa elämälle ? 

********************
Pakinaperjantai 312. haaste = ( Lempi)velka


    

torstai 15. marraskuuta 2012

Metsä























Häivähtää aurinko metsän takaa,
sininen hämärä leijuu varvikossa.
Metsä huokaa, hiljaisuus kuiskii.
Kylmä kouraisee kuuralla,
valmistaa tietä talvelle.
Pian saadaan lumipeitto, 
sen alla on lämmin nukkua.     

***********************






















Metsä oli sateesta raskas, puut aivan hiljaa. Kaikki oli lakastunut ja kuollut, mutta maatuneesta maan kamarasta nousi kohisevalla voimalla myöhäissyksyn salainen puutarha – kiiltävien turvonneitten kasvien outo lajisto, jolla ei ollut mitään tekemistä kesän kanssa. Paljaat mustikanvarvut olivat kellanvihreitä ja karpalot tummia kuin veri.[…] Sateen kohina ja veden solina jatkuivat muuttumattomina, niissä oli sama lempeä yksinäisyyden ja täyttymyksen ääni."

Tove Jansson: Muumilaakson marraskuu (1970),  suom. Kaarina Helakisa.

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Sormi

Vanha Ylioppilastalon fasadissa seisoo Väinämöinen käsi ojossa. 
Näyttää olevan asiaa, jota ojentunut käsi korostaa.
Kaikki sormet ovat vielä ehjinä.
 
 Ikonissa Jeesuksen etusormi on opettavaisesti pystyssä.
Työn touhussa tarvitaan jokaista sormea
myös pikkurilliä.

************
Makroviikon MakroTex 80. haaste  = Sormi