lauantai 29. marraskuuta 2008

Viestit jostain kaukaa

Olen saattanut jokin aika sitten äitini viimeiselle matkalle kauas täältä ikuisuuteen. En ole kertonut tästä koskettavasta henkilökohtaisesta murheesta täällä blogissa. Mietin nytkin pitkään jätänkö kertomatta. Raskas murhe ja ikävä on niin henkilökohtainen, että siitä kertominen muille, täysin oudoille ihmisille, ei ole mielestäni sopivaa. Suru surraan vain omien keskellä.

Hautajaisissa tapahtui jotain, jonka ajattelin kertoa. Olen tutkistellut tätä tapahtumaa päivittäin mielessäni. Se oli lohdullinen tapahtuma. Minulla on tunne, että sain sanoman jostain kaukaa.

Olimme saattaneet äidin siunauksen jälkeen kirkosta perhehautaan. Kukat oli laskettu havuilla peitetylle hautakummulle. Äkkiä kuulin linnun laulavan kirkkaan iloisesti.. Kohotin katseeni läheisen koivun oksistoon nähdäkseni linnun. Tuli hetken hiljaisuus, en nähnyt lintua. Jälleen kiiri lyhyt kirkas linnun laulu pienen hetken. Katselin saattoväkeä, joka seisoi päät painuneina. Ajattelin muidenkin kuulleen tämän iloisen laulun.

Ajelimme mieheni ja tyttäreni kanssa kuulaassa ensilumen kaunistamassa maisemassa tilaisuudesta kotiin päin. Totesin, eikö ollut kaunis sattuma se kirkas linnunlaulu siellä haudalla. He olivat ihmeissään ja totesivat etteivät olleet kuulleet mitään linnunlaulua.

Tulkitsin tämän vain minulle tulleina viesteinä jostain kaukaa sekä äidiltäni että isältäni. Olihan laulu kuulunut kahteen otteeseen. Iloiset viestit, että kaikki on hyvin, perillä ollaan. Mietiskelin asiaa päivittäin.
Päätin kuitenkin tarkistaa, ovatko muut kuulleet tätä lintua. Sisareni kävi äskettäin tuomassa valokuvia tilaisuudesta. Kuvakollaasista huomasin haudalla otetun kuvan, jossa kaikki muut seisovat päät painuneina, vain minä olen kohottanut katseeni puun korkeaa latvustoa kohti. Kysyin sisareltani, oliko hän kuullut linnunlaulun. Ei, ei mitään laulua oltu kuultu.

Olen vakuuttunut, että olen saanut vastaanottaa rakkailta vanhemmiltani viestit. Kaikki on hyvin. Talletan tämän sydämeeni, on levollisen hyvä olo heidän puolestaan.

perjantai 28. marraskuuta 2008

Maailmalta olohuoneeseen

Kuva Kodin Kuvalehdestä
Huomenna on virallinen pikkujoulu. Joulutunnelma on vähän latistunut, lumet ovat tipotiessään, poissa. Suurimmalle osalle meistä maapallolla elävistä joulu on täysin tuntematon juhla. Toivoisin idealistina, että joulua voitaisiin viettää kaikkialla uskonnoista riipumatta rauhan juhlana. Ilman uskonnollista ideologiaa, teemana vain rauha. Edes kolme päivää. Rauhan juhla aloitettaisiin kaikkialla rauhanjulistuksella. Kuten se meillä täällä on tapana tehdä Brinkkalan talon parvekkeelta Turussa.

Viime päivinä on osoitettu mieltä Thaimaassa, lentoliikenne on jumiutunut ja pysäyttänyt matkalaisten matka-aikataulut. Intiassa Mumbayssa ovat räjähdelleet kranaatit ja jo 150:stä kuolonuhrista on uutisoitu. Elämme syvenevässä taantumassa. Venäjän presidentti kävi Kuubassa. Merkittävä käynti maailman rauhan kannalta.

Havahdun takaisin tulevan joulun odotukseen.
Otsikkokuvan punainen kuivatuista chilipaprikoista rakennettu kranssi sopii rajoja ylittävänä symbolisoimaan rauhan juhlaa. Juhlan mentyä kranssi ei jää kuormittamaan kaatopaikkoja, sen voi käyttää mausteena. Amaryllikset ovat kasvaneet hyvää vauhtia ulos sipulista. Pisimmälle ehtinyt on jo kukkinut ennen jouluaattoa.

Kohta sytytän valkoiset kynttilät. Aloitan oman pienen pikkujoulun.

torstai 27. marraskuuta 2008

Lasia


Lasi

Haurasta, kovaa, läpinäkyvää,
valoa läpäisevää

Sulaneiden silikaattien
jähmettynyttä massaa

Näkymän heijastavaa
peiliä

Sitä se lasi on

keskiviikko 26. marraskuuta 2008

Jouluvinkkejä

On jo traditio, että jouluksi askarrellaan itse koristeita. Juuri nyt monissa kodeissa palavat kynttilät ja tuunataan kransseja tai punotaan uusia. Kranssi kehystettynä, kuten kuvassa, on helppo ripustaa seinälle taulun tapaan.

Onko tämä uudenlainen himmeli. Paljas puunoksa koristeltuna joulupalloilla.

Helppoa on pujotella joulupallot nauhaan ja ripustaa seinälle haluttuun muotoon.

Pöytäkattauksien nimikortit on sujautettu pieniin vesilaseihin ja jokaiselle on askarreltu huovasta koriste muistoksi illasta.

Joskus on ongelmaa löytää kapeille tuohuskynttilöille sopivia kynttiläjalkoja. Limet lasikulhossa ratkaisevat ongelman, kynttilät voi sujauttaa hedelmien lomaan.
Tuumasta toimeen ja toteuttamaan kaunista joulua.

Kuvat: Living etc

tiistai 25. marraskuuta 2008

Muutoksen kohde kotona


Sain meemin Kulttuureja sekoitellen-blogin Susalta.

Laita blogiisi kuva ja selitys siita paikasta/asiasta kodissasi mista et pida. Mika sinua arsyttaa/havettaa/ mihin haluat muutoksen.

Sen jalkeen haasta 5 muuta blogia esittelemaan heidan arsytyksiaan ;)

Työhuoneessamme on paikka, josta en todellakaan pidä. Se on työpöytä ja siihen liittyvät säilytystilat. Nämä työpisteet ovat odottaneet ehostusta ja uusimista jo muutamia vuosia. Uusimiseen on joka vuosi päätetty ryhtyä, mutta toistaiseksi on onnistuttu uusimaan vain työtuolit. Ne ovatkin ihan hyvät. Työpöytää uusittiin muutamia vuosia sitten, vaihdettiin työpöytäkannet, jalat ovat vanhat Ikealta ostetut. Pituutta työpöydällä on 2x130 yhteensä
260 cm syvyys 80 cm. Kovalla kulutuksella olleet kannet ovat nyt tiensä päässä, laminaattipinnoite irtoilee koivuvanerista.
Pöydät hävettävät niin paljon, että mietin kehtaanko näyttää edes kuvaa näistä kamaluuksista.
Suunnittelen valkoisiksi maalattuja puukansia nykyisiin jalkoihin, jotka voisi myös maalata.

Valkoiset laatikostot pöydän alla ovat vanhat. Niitä aioin ehostaa jokin aika sitten. Nyt on mieli muuttunut. Haluan otsikon kuvan Kartellin Mobil- laatikostot työpöydän alle savun harmaina.
Säilytyslokerikkoa pitäisi löytää työpöydän päälle. Kynille ja muille pikkutarvikkeille sopisi tämä Ikean Knös.
Kamala johtoviidakko pöydän alla pitäisi saada järjestykseen. Multipot säilytyssanko voisi pitää johtopaljouden sisällään piilossa. Kuvassa Rotalianan Multipot eriväreissä.

Meemin lähetän seuraaville sääntöjen mukaan.
Eijan Kudonta - Eija, Okra - Helinä, Omenapuun alla -Katriina, Anun Puutarha -Pioni, Elämää ja elokuvaa -sooloilija.

maanantai 24. marraskuuta 2008

Lumen lumoa

Yöllä oli satanut lisää lunta. Odotetusta kovasta myrskystä en havainnut aamulla jälkeäkään. Valkoinen lumi oli kietoutunut puiden ja pensaistojen oksistoihin. Pihan kartiokuuset olivat muuttuneet kauniin jouluisiksi. Lumi kiersi oksiston kuin paksu pumpulinauha.


Pikkupiha näytti lumiselta metsältä. Nyt pitää toivoa, että lumi kestäisi ja pysyisi. Hohtavan valkoinen maisema on valoisa ja kevyt. Aurinkokin nousi taivaalle ja marraskuussa se on hyvä saavutus. Jokainen aurinkoinen päivä ilahduttaa.

Tunnustus ja meemi
Kaisa antoi minulle ilahduttavien sanojen saattelemana tunnustuksen, jonka otin mielelläni vastaan. Minä rakastan blogiasi- näin voin sanoa teille kaikille, joiden blogissa vierailen. Jokainen blogi on erilainen, kirjoittajansa näköinen. Teksteistä välittyy bloggaajan kuva.
Kuva Cupido.

Amor eli Cupido on rakkauden symboli. Pieni pyöreä Venuksen poika, joka ampuu nuolillaan ihmisiä ja saa ihmiset rakastumaan.
Tästä taas tuli mieleen iki ihana Love Story. Kuuntele ja unelmoi.

sunnuntai 23. marraskuuta 2008

Ensi lumi - The first snow


Lumi on kaunistanut maisemat jo nyt.
Snow has already decorated the scenery.

Kuusimetsä on koristeltu jouluiseksi lumella.
Spruce forest is decorated with snow for christmas.

Kuin valkoista pumpulia on lumipeite haavan oksilla.
The snow is like white cotton on the aspen branches.

Koivikko on kietoutunut hopealankoihin.
Birch forest is winded on silverthread.

Talvimaisema. Winter scene.

torstai 20. marraskuuta 2008

Valo antaa aikaa

Valokuvatorstain ja Runotorstain 109. haaste.


Valo katosi
kaamokseen,
pimeys söi aikaa

Kunnes
valkoinen lumen pumpuli
kattoi maisemat,
poisti harsot
paljasti auringon kasvot

Aurinko jakaa aikaa
Valo virtaa pohjaa vailla
määräämättömään loppuun asti

keskiviikko 19. marraskuuta 2008

Omituisuuksistani viisi

Omituinen otus

Virtaavat ajatukset blogin jl lähetti minulle meemin, jonka aiheena ovat omituisuuteni. Niistä pitäisi paljastaa tässä blogissa viisi allaolevien sääntöjen mukaan.

Paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä.

Kynttilänvaloa savilampetissa

1. Omasta mielestäni on omituista, että en saa peltipurkkeja auki vetämällä siitä avaamista varten suunnitellusta vivusta. Vetämällä kannen pitäisi kiertyä auki, mutta minulla katkeaa aina tämä vedin juuresta. Turvaudun sen jälkeen mekaaniseen ikivanhaan peltipurkin avaajan. Tätä ei tapahdu varmasti kenellekkään muille kuin minulle.

2. Yleensä en ole iloinen, kun aloitan komeroiden siivouksen, ikkunoiden pesun tai jonkin muun pakollisen siivoustoiminnon. Tämä oli mieheni huomio, kun kysyin. Hänen mielestään iloisuus pitäisi säilyä myöskin luutu kädessä. No joskus olen kyllä iloisella päällä, joskus taas en, kun pitää siivota.

3. Automatkoilla laulan aina musiikin mukana yhdessä solistin kanssa, kun radiosta tulee tuttu biisi. Tämä on suuri nautintoni automatkoilla ja myös hieman omituista paikalla olevien kuulijoiden mielestä.

4. Puhun puhelimeen liian äänekkäästi. Itse en ole tätä huomannut, vaan kotona olen kuullut tästä ympärilläni olevilta ihmisiltä.

5. Kuuntelen iltaisin juuri ennen nukahtamista ulkoa kuuluvia rapsahduksia ja ripsahduksia niin tarkasti, että kuvittelen kutsumattomien vieraiden saapuvan väkivaltaisesti sisään.

Pentikin lyhtyvalo jäkälävadissa

Yläkuvassa oleva "taideteos" on tyttäreni savesta tekemä pienoisveistos lastentarha-ajaltaan. Löysin sen joulukuusikoristeiden laatikosta ja asetin esille lipaston päälle. Näyttää makaavalta koiralta, joka läähättää suu auki.

Keramiikkapaja Iso-Pahkala Kalajoelta on valmistanut savesta kynttilälampetin, joka on terassin seinällä. Savesta on myös Pentikin kynttilälyhty alakuvassa.

Lähetän edelleen sääntöjen mukaisesti meemin seuraaviin blogeihin. Oletan, että meillä kaikilla on omituisuutemme. Siitä johtuen tähän on helppo vastata. Jos olette jo vastanneet tähän meemiin, riittää viittaus blogiin, johon omituisuudet on kirjattu.

Ilolla puutarhasta, Laura
Unelmia ja onnenpuuskia, Elina
Merkintöjä Melukylästä, Krisu
Lapiolla hiekkaa, Sirokko
Bohemian Itkupilli, Itkupilli

tiistai 18. marraskuuta 2008

Jo joulu mielessä...

Siivosin muutama viikko sitten eteisen komeron. Sen ylähyllyllä säilytän joulukoristeita ja jouluvaloja. Kävin läpi koristelaatikot, tarkistin valosarjojen toimivuuden ja kranssien kunnon.
Vanhin kranssini on oljesta punottu, yksinkertainen ilman koristeita. Oikeastaan se taitaa olla kranssin pohja. Olen pitänyt sitä kuitenkin sellaisenaan lähes ilman koristeita. Joskus olen kiertänyt sen ympärille kapeaa kultanauhaa. Ehkäpä olkien suojaksi katkeilemisen estämiseksi.

Oljella on joulusanomaan liittyvä merkitys, olki symbolisoi jouluseimen olkia. Olkia joiden päälle Jeesus-lapsi laskettiin heti syntymänsä jälkeen.Koristelin kranssia hieman. Pujotin kuivatut valkoiset ruusut olkikranssiin. Säilyttämäni kuivatun artisokan kukan kiinnitin kuin tähdeksi.

Olkikranssi muistuttaa nyt joulusta keittiön ikkunassa.

Tämän yksinkertaisen olkikranssin tunnelmissa iloista joulunodotusta kaikille.

maanantai 17. marraskuuta 2008

Piipahdus Helsingissä

Sunnuntaina vierailimme Helsingin naapurikaupungissa Vantaalla. Mutta eihän Helsingissä voi olla käymättä, kun naapurikaupungissa käy. Nyt riitti ajo keskustan läpi, siinä jo sain aistia suomalaista suurkaupunkia. Menomatkalla näkyi veden peittämiä peltoja, vettä ja märkää oli jokapuolella. Sataa tihuutti kaupunkiretkelläkin, jota kuvasin autosta käsin. Kuvien määrän ja onnistumisen määräsivät liikennevalot. Enemmän olisin halunnut ottaa, mutta jouduimme ns. vihreään aaltoon ja piti mennä ajovirran mukana.

Stockmannin te tunnette jo kaikki. Tältä se näyttää Mannerheimintien Hotelli Marskin kohdalta kuvattuna. Nyt en kääntänyt päätäni katsoakseni, onko se Marski vielä olemassa. Korjatkaa ellei ole.
Stockkan ohitettuamme saimme onneksi pysähtyä punaisiin valoihin ja edessämme on Erottaja.
Tuossa keskellä ajoväyliä on Erottajan autohallin ulostuloaukko. Kauniissa vanhassa rakennuksessa vasemmalla on Unikulma, Kartellin flagstore ja Design Forum Finland-myymälä.

Bulevardilla oli hiljaista ja satoi kuten auton tuulilasista näkyy.

Vanhan kirkon puistossa vihertää ruohikko. Linnut näyttävät löytävän maasta ruokaa. Olivat kuvaushetkellä lounastamassa. Puiden takaa häämöttää puiston kirkko. Puistoa vastapäätä Annankadulla on Galleria Bronda.

Kaarsimme Fredikinkadulle ja jouduimme ajamaan vihreässä aallossa. Ohitimme sisustusliikkeet Dayn, Zarron ja Casurianan. Kurvasimme Meilahtea kohti. Piti hieman peruuttaa. Huomasin, että Mechelininkadun ABC:n pihalla oli vapaita autopaikkoja. Kävimme syömässä
kevyet salaatit. Huomasin, että ABC-asemien räikeät keltaiset väritykset ovat muuttuneet
kauniin punasävyisiksi, kuten kuva kertoo.

Sibeliuksen puiston kohdalla oli hyvä pysähtyä kuvaamaan Eila Hiltusen Sibelius-monumentti.
Kesärannastakin näpättiin kuva, mutta se tärähti epäonnistuneeksi.

Paluumatka kului, kuten arvaatte tihkusateessa. Vastaantulevia autoja luikerteli jonoina. Palattiin viikonlopun vietosta kesähuviloilta Nauvosta, Kustavista ja muulta Turun saaristosta. Me saavuttiin kotiin.

sunnuntai 16. marraskuuta 2008

Talvi-istutukset - Winter plants


Terassin kukkalaatikoissa ovat nyt talvi-istutukset.
Flowerpots in my terrace are now planted for winter.

Vihreitä paksulehtisiä kukkia reunustavat jäkälät.
Lichen surrounds green thickleaved flowers.

Mukana on sekä joulupuolukkaa että luonnon puolukkaa.
There is both christmas lingonberry and wild lingonberry.


lauantai 15. marraskuuta 2008

Perhosia

Nyt ovat kesän perhoset jo muuttaneet talvehtimaan joko aikuisina perhosina tai kotelona lajista riippuen. Keväällä on perhosten ilmaantuminen aina iloinen tapahtuma, sehän enteilee kesää, kukkia ja aurinkoa.


Sain tänne blogiini kaksi perhosta piristämään marraskuun harmautta. Kiitokset Eija ja Laura perhosista. Lennätän teille takaisin yhden perhosen, mutta nämä pidän itselläni.
Muutkin ovat inspiroituneet perhosista, joista muutama esimerkki.

Perhoset ovat viime vuosina liihoitelleet muuallakin kuin kukkaniityillä. Osborne&Little tallensi jo keväällä 2007 perhosia Tara-kokoelman tapettiin ja kankaisiin. Kuosit ovat edelleen mallistossa, vuosia vielä oletan.

Tänä vuonna Missoni Home halusi tuoda perhoset kylpyhuoneeseen. Josephine-kokoelmassa on kylpytakista käsipyyhkeeseen saakka perhosia ihastuttavalla kukkaniityllä.

Tord Boontjen uusimmassa mallistossa on kaappi ja astioita. Kankaat ovat olleet mallistoissa jo vuosia. Aiheet on ammennettu luonnosta, muistuttavat fantasiamaista kukkamerta. Kuvan Until Dawn-verhon kukkakuviointi on leikattu laserilla. Kangas on kevyt ja kaunis. Olen ihan varma, että tuolla kukkakedossa liihottelevat myös perhoset.

Boontjella on myös peilikirkkaasta teräksestä muotoillut Puddles-seinäreliefit ja siellä istuu myös perhonen.

Te, jotka haluatte inspiroitua perhosista, napatkaa täältä perhonen blogiinne ja antakaa ajatusten virrata.

torstai 13. marraskuuta 2008

Lipas

Valokuvatorstain 108. haaste tutkielma esineestä. Tutkielmaa pitää hieman selostaa, joten Runotorstain haasteella se onnistuu.

Lipas
ei aivan vielä sata vuotta
kuitenkaan ei suotta,
on ollut tarpeen kätköpaikka
napeille ja neuloille - vaikka
Tänään kun kannen avaa

sisältö ei ole enää samaa
Monta kertaa avattu ja suljettu
niin on lippaan pinnat puhki kulutettu

Kannen suljen
on muistot talletettu,
niitä pitkin kuljen
taakse vuosien.