Olin ajatellut, että matkalla kotiin kuvaisin matkatielle näkyvät kirkot. Olin laskenut, että niitä olisi viisi. Toisin kävi, kun seurasin tienvarsinäkymiä kirkkoja oli seitsemän.Pirttikylän eli Pörtomin kirkko on ensimmäinen paluumatkalla kohdattu kirkko. Kaarsin valtatieltä aivan kirkon viereen. Se kannatti, sillä edessä on kaunis puukirkko. Suunnittelija-rakennusmestarina on ollut Erik Kuorikoski. Sitä kuuluisaa keskipohjalaista kirkonrakentajien sukua, joilta on syntynyt Pohjanmaalle lukuisia kirkkoja. Kirkko on valmistunut 1741.
Lapväärtin punainen puukirkko on valmistunut 1852. Tieltä katsottuna sitä peittää puusto ja liian lähelle rakennetut talorykelmät.Tämän jälkeen matkamaisemassa sojottivat korkeuteen monenlaiset kirjavat tornit, kuten ABC, Hessburger, Teboil. Nämä ovat matkailijoiden fyysisten tarpeiden lepopaikkoja ja ovat lähes aina avoinna. Toisin kuin kirkot, jotka taas ovat melkein aina kiinni. Niistä ei siis sitä hengellistä ravintoa ole saatavilla kuin keskimäärin 52 kertaa vuodessa. Poikkeuksen tekevät tiekirkot, jotka ovat avoinna kesäaikana päivittäin.
Seuraavana taivaanrannalle nousi tehtaanpiipujen ja tornitalojen seasta Porin kirkontorni, josta ei nyt kuvaa napsaistu. Porin jälkeen olin jo Nakkilan kirkon vaiheilla, kuten sanonta kuuluu.Kirkko on valkoinen funkkistyylinen, nuori kirkko, valmistunut 1937 J.W. Suomisen testamenttaamilla rahoilla. Tässä kirkossa haluaisin käydä. Kirkon kuva on lainattu Nakkilan seurakunnan sivuilta.
Kiukaisten kirkontorni vilahti aurinkoisen taivaan horisonttiin ennen Euran kirkkoa. Kaarsin komeasti Euran kirkon eteen. Lähikuva kannatti, edessäni seisoi komea kivikirkko, jonka pihamaata kunnostettiin parhaillaan talvikuntoon. Kirkko on rakennettu 1898.
Yläneen Pyhän Olavin kirkko on valmistunut 1782 ja on puukirkko. Kuvauskulma ei tee oikeutta tälle kirkolle, mutta jossain vaiheessa tätäkin kirkkoa voisi käydä katsomassa lähemmin sisätiloissa saakka.
Kohta ollaan kotona. Samassa kuvassa sekä henkisen että fyysisen ravinnon lähteet.Turun Tuomiokirkko on avoinna yleisölle joka päivä. Tämä kirkko on luterilaisen kirkon pääkirkko ja maamme kansallispyhäkkö. Kirkko muistuttaa olemassaolostaan joka viidestoista minuutti juhlallisella kirkonkellokumautuksellaan. Se kuulostaa kotoiselta kuin kodin seinäkellon kumautus.
Kiitos hienosta kirkkoesittelystä. Tekovuodet ja kaikki. Jossain vaiheessa suunnittelin, että käyn kuvaamassa kaikki Suomen kirkot, mutta sitten se tyrehtyi alkuunsa.
VastaaPoistaTuota Nakkilan funkkiskirkkoa haluaisin kyllä käydä katsomassa. Poikkeaa niin joukosta. Tykkään myös Sonckin suunnittelemista kirkoista.
Kirkot on yleisesti ottaen ihania, tunnelmallisia jne., mutta modernit kirkot eivät ole mieleeni, ovat laatikkomaisia, kylmiä..
VastaaPoistaHieno esittely, kiitos. Viimeistä lukuunottamatta kaikki olivatkin minulle tuntemattomia. Nakkilan kirkko vaikuttaa tosiaan näkemisen arvoiselta. Turun tuomiokirkossa olen vieraillut useamman kerran ja pidän siitä paljon. Eräs mieleenpainuvimmista kirkoista, joissa olen käynyt on muuten Upsalan tuomiokirkko. Siellä olisi kiva käydä uudelleen.
VastaaPoistaKomeita kirkkoja ja erityisesti herätti tuo, että Lapväärtin suurelta näyttävä kirkko onkin puuta.
VastaaPoistaleijonainen,
VastaaPoistaaika suuri urakka kuvata kaikki Suomen kirkot, mutta kun aikaa varaa se onnistuu.
Nakkila jäi tienvarresta sen verran kauas, että eipä tullut kaarrettua kirkkopihaan. Mutta ensi kesänä voisi olla paikallaan.
sooloilija,
VastaaPoistaMinäkin tykkään katsella paikkakuntien kirkon, kun kohdalle sattuu
elina,
VastaaPoistaTurun tuomiokirkko on katsomisen arvoinen paikka.
Matkoillani olen käynyt vaikuttavissa kirkoissa. Ehkä päälimmäisenä on Italian matkalta Amalfin vanha kirkko. Pitääkin näyttää jossain vaiheessa sekin kuva.
inkivääri,
VastaaPoistaLapväärtin kirkko on Suomen toiseksi suurin, vetää 3000 henkeä.
Voi, miten mukava postaus, kiitos kirkoista matkasi varrelta.
VastaaPoistakrisu,
VastaaPoistakiitos sinulle sanoistasi