lauantai 11. lokakuuta 2008

Bambusta pajuun

Suomeen saatiin kolmas Nobel-palkinto torstaina 10.10. Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin presidentti Martti Ahtisaarelle. Ensimmäinen Nobel saatiin vuonna 1939, kun kirjailija Frans Emil Sillanpää sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon. Toinen saatiin vuonna 1945, professori Artturi Ilmari Virtanen sai kemian Nobelin palkinnon. Kuvan suomalainen graniittisilta symbolisoikoon rauhaa, yhteistyötä ja sillanrakentamista eri maiden kulttuurien, tieteen ja taiteen kesken.

Kun katselin tänään Avara luonto Wild China-ohjelmaa, muistin aamulenkillä löytämäni pajun. Se muistutti Lounais-Kiinan subtrooppisella sademetsäalueella kasvavaa bambulajia. Tämä yksinäinen paju voisi olla kapealehtipaju, salix rosmarinifolia.
Bambu on nopeakasvuinen, kasvaa noin metrin päivässä. Kiinassa bambunversoja käytetään ruuanvalmistukseen. Isoimmat markkinat ovat kuitenkin käyttö rakentamisen raaka-aineena. Bambu on hyvin kestävää, sen vetolujuus on parempi kuin teräksen. Vanhetessaan se sitkistyy lujaksi. Käyttökohteita ovat myös kalusteet ja pienesineet.
Bambusta pajuun, jota kasvaa Suomen olosuhteissa. Meillä pajutilat kasvattavat pajua myytäväksi pajutuotteiden tekijöille ja askartelijoille. Yksi pajuja kasvattava tila on Ristiinassa sijaitseva Tolvasen Pajutila.
Marjamäen pajutila Kangasalalla viljelee pajuja ja valmistaa niistä tuotteita, joita myydään myös verkkokaupan kautta.
Paju on juuri nyt ajankohtainen raaka-aine. Se sopii hyvin joulukranssien ja muiden talvikauteen liittyvien tuotteiden raaka-aineeksi.

11 kommenttia:

  1. Monipuolinen bloggaus: Ensin hieno symbolinen kuva ja sitten tietoa Suomeen tulleista Nobel-palkinnoista.
    Sitten Kiinan bambujen kautta Suomeen. Suomessa kannattaisi varmaan viljellä enemmänkin pajua mm. lämmitykseen.
    Hienoja pajutöitä olen nähnyt, vaikka en itse olekaan vielä innostunut. Aika kun on rajallista.

    VastaaPoista
  2. Niin ja Vantaalla on Koiramäen Pajutalli, mistä voi myös ostaa erilaisia pajutöitä : ) Osa niistä on ymmärtääkseni kyllä teetetty ulkomailla.

    VastaaPoista
  3. Oli kyllä hieno tunne kun Ahtisaaren Nobel julkistettiin, herkisti. En ymmärrä kritisoijia yhtään. Mutta kaikissa asioissahan on aina kritisoijatkin asialla. Ihan oikeaan osoitteeseen meni mielestäni nyt tämä Nobelpalkinto!

    Kiitos myös näistä pajujutuista. Koko Suomi on täynnä pajukkoja, vielä enemmän pitäisi sitä hyödyntää..

    VastaaPoista
  4. Hyvä mara! Olen arvostanut martti ahtisaarta hänen presidenttiytensä jälkeen aina vain enemmän. Hän toi natojäsenyyteenin ihan uuden näkökulman, se on hyvä suomelle jotta voidaan osallistua rauhanturvaamiseen, se on paremminkin rauhanturvaliitto kuin sotilasliitto. En ole koskaan ajatellut sitä niin. Kunpa päättäjätkin tässä maassa hoksaisivat tuon näkökulman. Aiv ja sillanpää ovat olleet lapsuudessani mukana, koska olen käynyt samaa koulua kun sillanpää aikoinaan ja maatalon tyttärenä minulla on joku käsitys myös aiv:sta, kun joka kesä sitä käytettiin säilörehun tekoon.
    Huikean kaunis paju! Ihailen taitoasi nähdä kaunista rantapusikossa!

    VastaaPoista
  5. Onnittelut Maralle! Tunnustan nolona, etten ole lukenut yhtään Sillanpään kirjaa. "Nuorena nukkunut" on kyllä saalistuslistalla, mutten ole vielä onnistunut saalistuksessani.

    VastaaPoista
  6. leijonainen,
    Minustakin pajua pitäisi hyödyntää enemmän. Lämmityshakkeeksi voisi hakettaa kaikki pajukot, ne kasvavat niin nopeasti eli se on oikeaa "uusiutuvaa" energiaa.
    Viljellyt pajut taas sopivat pihaan ja puutarhaan kalusteiksi ja kukka-atioiksi. Enemmän sitä suomalaisiin koteihin ja unohdetaan kaukaa tuodut eksoottiset puulajit.

    VastaaPoista
  7. sariw,
    Pajussa voisi suosia täysin kotimaista, sitä itseasiassa kasvaa etelästä pohjoiseen, jos luonnosta haluaa kerätä.

    VastaaPoista
  8. sooloilija,
    Samat sanat, olin iloinen, että Ahtisaari sai rauhanpalkinnon, hän on todella sen ansainnut ja ehkä presidenttiyden hieman huono "maine" kohentuu ja osataan antaa arvoa hänen elämäntyölleen rauhan puolesta.

    VastaaPoista
  9. laura,
    olemme samanlaisista lähtökohdista lähteneet. minulle on myös aiv-rehu hyvin tuttua. torneissa sitä valmistettiin ja isot liuospullot pajukoreissa ovat jääneet mieleen.
    jos niitä löytyisi ottaisin mielelläni kotiini. ei taida enää olla missään.

    Se paju oli tosiaan hieno.

    Sillanpäätä on tullut luettua aikoinaan ja kuunneltua jouluaattona joulutervehdys.

    VastaaPoista
  10. elegia,
    luettu on Sillanpäätä, ei aivan kaikkia kirjoja.
    Sillanpään kirjoista tehtyjä Suomi-filmejä on katsottu esim Nuorena nukkunut - nostalgiaa parhaasta päästä.

    VastaaPoista