keskiviikko 30. joulukuuta 2009

Vuosi vaihtuu


Vuosi  on vaihtumassa uuteen. Lupauksia ja toiveita mietitään.
Toivotaan entistä parempaa ja luvataan heittää kaikki paheet taakse.
Aloitetaan uusi uljas elämänvaihe.
Mietin vielä, mitä lupaan itselleni ja muille.

Katson 2009 bloggaushistoriaani. Tavoitteenani on ollut kirjoittaa postaus joka päivä.
Melkein niin olen tehnytkin, postauksia on  kertynyt 358 plus tämä postaus.
Ehkä huomenna vielä yksi, niin saan 360 postausta.
Haasteet ovat olleet mieluisia.
Valokuva-/Runotorstai 62, Pakinaperjantai 44, Numerokuvat 42,
Värikollaasit 29 ja Tarinamaanantai 15.
Uusi MustaValkoista 4.
 
Valkoinen ykksinkertainen amaryllis avasi kukat.
 
Punaiset ovat avautumassa, nuputkin näyttävät kauniilta.
Yllätys oli vaaleanpunaiseksi luulemani amaryllis.
Kun se avautui, väri on  valkoinen ja kukkien terälehtiä reunustaa hento pinkki.
 

Viimeisenä kaikki kukat ryhmänä.
Näiden kukkien myötä toivotan teille kaikille
Hyvää ja menestyksellistä Uutta Vuotta 2010.


tiistai 29. joulukuuta 2009

Ajatteleeko anagrammi



Joululahjat,
lahjat lojuvat - pitkin pöytää,
pötyä pitkinä teksteinä kirjoissa.
Keskeisintä  tarjosi -
ajankuvaa - kuvaa ajan,
menoa ennen.


Onnea menen etsimään
ahneen lapiolla. 
Mitään se ei helpolla anna,
annos riemuun - onnenmurusia.
Ei onnea saa ahneen lapiolla.


*********
jonka kirjaimista saadaan järjestystä muuttamalla uusi sana(ryhmä)




maanantai 28. joulukuuta 2009

Lahjapaketteja


Iloinen lahja jouluna oli maanpeittävä lumi, jota satoi sopivasti aatoksi. Tapaninpäiväksi myrsky vei puolet lumesta taivaan tuuliin. Lahja hupeni silmissä, kunnes sunnuntaiksi oli yöllä taas satanut lisää. Kartiokuusen pienet ledvalot melkein peittyivät lumipumpuliin. Tuliko lahja takaisin.  Vain hetkeksi, sillä tänään satoi räntää ja pihalla näkyy vihreää nurmikkoa. Nyt ropisee jo vettä ikkunoiden vesipelleille äänestä päätellen. Se siis tästä lahjasta. Lahjan hupenemisessa on hyvä puoli se, että saa uutta tilalle. Niin siinä käy muidenkin lahjojen kohdalla, mikään ei ole ikuista - paitsi timantit. Joita en tosin saanut lahjaksi.

Ystävieni parhaimmistoon kuuluu hajuvesi. Ilman uskollista ystävääni en lähde kotoani minnekkään. Tämäkään lahja ei ole ikuinen, vaan näitä ostetaan aina tarvittaessa. Tuoksujakin pitää vaihdella, jotta niiden tuoksut aistii. Nimittäin hajuaisti tottuu samaan tuoksuun ja lakkaa reagoimasta eikä välitä tuoksua käyttäjälleen.
Sain lahjaksi täysin uuden, ennenkokemattoman Marc Jacobsin tuoksun. Mukana on myös pieni parfyymi käsilaukkuun sujautettavaksi  ja tuoksuva vartalovoide.

Kirjalahjan sain  pojaltani, Sirpa  Kähkönen Neidonkenkä, jota olen lukenut puoleenväliin. Pidän tästä kirjasta. Kerron siitä lähemmin, kun olen sen kokonaan lukenut. Kirjalahja on jo monivuotinen perinne häneltä ja pidän tästä jatkumosta. Odotan innolla, minkä kirjan hän on minulle kulloinkin valinnut.
Tuomas Kyrön 700 grammaa oli myös lahjapaketissa. Oikeastaan olimme mieheni kanssa yhdessä ostoksilla ja valitsin tämän kirjan. Valinta perustui YLE:n aamuteeveen Sepon ja Nadjan Kirjanurkka-ohjelmaan, jossa Tuomas Kyrö oli haastateltavana tästä kirjastaan. Ohjelmasta välittyi tämän nuoren kirjailijan mukava huumori, että päätin hankkia tuon kirjan. Luinkin sitä jo jonkun matkaa, kunnes kirja hävisi ja löytyi lahjapaketista jouluaattona.
Tyttäriltäni sain keittiööni silikoniset kasvisten höyrytysverkon ja  kypsennyskulhon ja Mummin pesuainesuihketta. On muuten tosi hyvää, valkoiset kaapistojen ovet puhdistuvat sormenjäljistä  nopsasti.
Lämmittävä paketti oli tänä jouluna Linumin villainen torkkupeitto.
 

sunnuntai 27. joulukuuta 2009

Vanha puu


Vanha puu vasten taivasta.


Joulukattauksia


Joulukattaukset ovat jo ohi, huomenna alkaa arki.  Kinkku on syöty. Pakolliset laatikot melkein, loput lähtevät maatumaan mullaksi. Joulukuusi kukoistaa edelleen terassin viileydessä. Terassi oli hyvä valinta kuusenpaikaksi. Luulisin, että tästä alkaa uusi perinne kuuselle. Perinteeksi jäänevät myös kevyemmät ruuat, enemmän kalaa ja salaattia vähemmän raskaita leivonnaisia. Pärjäsimme aivan hyvin Annan piparkakuilla, taatelikakulla ja jpulutortuilla. Kakku on vielä pakasteessa vain neljäsosa syöty, torttujakin pakastin. Kermavaahtoa ei meillä nautittu missään muodossa. Kevyt mansikkajäädyke oli loistava valinta jälkiruuaksi. Smetanan ja kermat korvasi turkkilainen jogurtti. 

Hyasintin poikkeuksellinen väri yllätti. Onkohan se jokin mutaatio. Oikuttelevatko kukatkin jouluna. Muuten ihan hauska väri, ei olisi pahitteeksi vaikka hyasintit olisivat olleet kaikki tulisen pinkkejä.

Lämpöinen villa kattaa olohuoneen lattiaa. Tumma, täyteläinen punaviini helmeili laseissa ja sama väri jatkuu lattialla. Sävy sävyyn sattumalta. Pakkaskautena sekä villa että viini lämmittää. Pakkasta ja lunta on tosin ollut niukanlaisesti.
Myrsky sensijaan on viuhunut ja viheltänyt.  Tapaninpäivän aamuna huomasin, että se oli vienyt puolet lumesta taivaan tuuliin. Suurella vaivalla jäädyttämäni jäälyhdyt jäivät sytyttämättä, koska myrskytuuli oli erimieltä ja puhalsi aina liekit sammuksiin.
 
Paketoin lahjat talitinteille. Aattoiltana leikin tonttua ja kiinnitin ne vaahteranoksiin. Päiväksi valjenneena joulupäivänä lahjansaajat löysivät mieluisan lahjansa. Tarpeellinen aterialahja on otettu kiitollisena vastaan. 

perjantai 25. joulukuuta 2009

Joulu puolivälissä



Joulun kaunistavat
amaryllikset  lumivalkoiset,
 hyasintit tuoksuvaiset.
Keskelle lumen ja jään
on kuusien havunvihreä luotu lämmittämään.
.
*****

keskiviikko 23. joulukuuta 2009

Joulu on jo ovella.....



Puinen jouluntähti loistaa ikkunassa
muistuttamassa.

Koristeltu tähdin on jo kuusi.
Pian alkaa taas joulu uusi.


 Tähtikukat juhlavan
luovat jouluun  tunnelman.
 
Tähtikirkasta ja tunnelmallista joulua
 kaikille kanssabloggaajille
Kiitos kuluneesta vuodesta. 

tiistai 22. joulukuuta 2009

Kukat yllättävät


Tänään ostettiin terassille kuusi. Samalla reissulla saatiin kauppiaalta kuusenoksia  ilmaiseksi. Olivat karsittuja oksia. Oksat tuoksuivat joululle.. Auto tuoksuu vieläkin. Kuusenoksilla täydennän terassin ruukkuja.
Jo nyt koko terassi tuoksuu kuuselta ja pihkalta.

Olohuoneessakin leijuu kuusentuoksu. Täydensin hyasinttivatia oksilla. Ikean halvat hyasintit lähtevät kukkimaan eri tahtia. Kaksi on vielä nupulla ja kolmas harottaa jo kukkivana.

Sininen hyasintti tuoksuu aika vaimeasti. En tunne tuoksua ollenkaan. Onkohan ne kasvatettu nopeasti lannoitteilla, että tuoksu on hävinnyt.

Amaryllikset istutin maljakoihin tason päälle. Odottelen niiden vaaleanpunaisia sävyjä. Sävyn päättelin tuotekuvan perusteella, mutta mikään ei ole varmaa ennenkuin kukat puhkeavat.


Nyt näyttää, että ruokapöydän valkoiset amaryllikset ovat jouluna täysin avautuneet. Kolmas amaryllis on aivan toista maata, se on nyt avannut kukkansa. Kukat ovat kellomaiset ja niissä on ripaus vaaleanpunaista.
Lisäsin kuusenhavuja amarylliksillekin. Yllätys tässäkin ryhmässä. No, kukat ovat kukkia.

maanantai 21. joulukuuta 2009

Kolme päivää ennen joulua


Siivo on ko kolome päivää ennen joulua. Äidilläni oli tapana sanoa näin, kun koti oli sekaisin ja siivouspäivä aluillaan.

Pari viikkoa ennen joulua aloitettiin mittava suursiivous.  Siivous ulottui joka nurkkaan katosta lattiaan, komeroita unohtamatta.  Silloin rapsuttiin, pestiin, pyyhittiin ja harjattiin, tuuletettiin, silitettiin ja ommeltiin. Joulu oli suuri juhla, kaiken piti olla putipuhdasta.  Siivouksen jälkeen ei löytynyt mistään pölyhiukkastaan. Kaapit ja komerotkin pestiin ja järjestettiin.

Jos aiot viettää joulusi komerossa, siivoa se. Tätä Marttojen lohduttavaa kuolematonta lausahdusta ei silloin tunnettu. Nyt tämä Marttojen ohje rauhoittaa monen äidin omatunnon ennen joulua.

Suursiivous oli vain osa jouluvalmisteluista. Viikkoja ennen joulua aloitettiin leipominen. Ensin leivottiin piparkakkuja, kaneliässiä, hannatädinkakkuja, lusikkaleipiä, maustekakkuja. Lähempänä joulua kääretorttuja, täytekakkupohjia, vaaleita kakkuja ja aatonaattona pullaa. Leivän leipomisessa mentiin rutiinilla, leipää leivottiin kerran viikossa. Nyt  leivottiin lisäksi makeaa joululimppua.

Lipeäkalan liotus aloitettiin marraskuussa. Livekalat sidottiin pussiin ja vietiin vapaana kuohuvaan koskeen. Siellä se huuhtoutui lipeästä sopivaksi livekalaksi. Nyt koski on jo valjastettu, joki levennetty ja virtaus vaimennut. Koski jäätyy joka vuosi.

Peruna-, lanttu- ja porkkanalaatikot  paistuivat jouluviikolla isossa leivinuunissa. Aatonaattona sinne työnnettiin paistumaan taikinakuoreen kääritty kinkku.

Aatonaattona vaihdettiin joka ikkunaan puhtaat verhot ja lattialle levitettiin mäntysuovalta tuoksuvat matot. Ne oli pesty jo syksyn aikana odottamaan joulua, jolloin ne levitettiin lattialle.

Jouluaattona taivas oli tähtikirkas ja lumi peitti tienoot. Lumi narskui jalkojen alla, kun noustiin rannan savusaunasta jouluvalaistuun kotiin. Keskelle tupaa oli pystytetty kattoon saakka ulottuva joulukuusi. Sen ympärillä oli hauska juosta.
Jouluateria katettiin kolmimetriselle pöydälle, jossa ruoka sai olla joulupäivään saakka.
Jouluna saa yölläkin syödä.  Tämä sanonta  lienee tuttu vielä tänä päivänäkin. 
********

sunnuntai 20. joulukuuta 2009

perjantai 18. joulukuuta 2009

Päivän kertausta


Iltaisin,
kun en halua odottaa unen tuloa,
otan käteeni runokirjan.
Ajattelen, luen runon tai kaksi.
Vuoteessa mietiskelen niitä
ja mennyttä päivää.

Tänään ostin joulukukkia.
Istutin ruokapöydälle kristallimaljaan
valkoiset amaryllikset.


Keittiön pöydällä sinisessä lasissa
sininen hyasintti aloittaa tuoksuvaa kukintaansa.
On tulossa joulu.

Vuoteessa avaan runokirjan,
Risto Rasan Tuhat purjetta
Lumipuista kauneimmat ovat omenapuut.
Sateista hiljaisin on lumisade.
Luistavin, loistavin ura on latu.
Huudoista turhin huudetaan hankien takaa.


torstai 17. joulukuuta 2009

Jouluiloa


Posti on tuonut ensimmäiset joulutervehdykset. Mieluisa joulutervehdys tuli runon kera  kortiilla, jonka originaalin on piirtänyt ja runoillut Kaisa Rekinen.
Metsä kauniin lumipeitteen saa,
valo koko tienoon kirkastaa.
On suittuina karhuperheen turkit,
ja kukkuroillaan hunajaiset purkit.
Tassuttelee kaikki yhtäjalkaa,
voi joulun herkuttelu alkaa
Näihin  herkuttelun hetkiin aikaa on enää viikko. Pyhien jälkeen alkaa taas arki ja herkuttelun jättämien jälkien korjailu, kilojen karistaminen.

Joulukuusen hankinta on edessä. Rutiineista poiketen sijoitan joulukuusen terassin pöydälle. Fiikuksella on olohuoneessa joulukuusen tehtävä. Kokeilin,  miten koristeet tekevät siitä kuusen sijaisen. Aika huonosti, mutta näin jatketaan. Joulu tulee kuitenkin.

keskiviikko 16. joulukuuta 2009

Katselin taivasta


Eilen taivas näytti hyvin kauniilta, väreinä sininen, pinkin ruusunpunainen ja lila. Ihastelin taivasta, mitä kaikkea se meille antaa. Valoa, vettä, tuulta, lunta, lämpöä.  Tällä hetkellä anti ei ole tasapainossa. Ilmaston lämpeneminen on tosiasia. Odotamme talvea entistä pidempään ja se on entistä leudompi ja lyhyempi. Tämä on vain pieni seikka sen rinnalla, mitä ilmaston lämpeneminen todella vaikuttaa kaikkialla maapallolla. Tämän olemme me aiheuttaneet ei ilmakehä, taivas. Kasvanut elintaso ja hyvinvointi kuluttaa energiaa. Energia taas aiheuttaa liikaa hiilidioksiidipäästöjä ilmakehään.  Näin ajattelen yksinkertaistaen.


Juuri tällä hetkellä Kööpenhaminan Ilmastokokous kokoontuu päätöslauselman laatimiseen.  Sanotaan, että raha ratkaisee. Sitäkin tarvitaan lähinnä kehitysmaille päästöongelmien ratkaisemiseksi. Teot ovat kuitenkin ratkaisevia. Meidän pitäisi jokaisen omalta osaltamme olla valmiita tinkimään. Se on erittäin vaikeaa, kukapa sitä saavutettua hyvinvointia madaltaisi. Vai tarvitaanko tinkiä paljostakaan, eikö oikeilla energiaratkaisuilla saavuteta haluttu päämäärä.  Yksinkertaistaen vähennetään vain hiilidioksiidipäästöjä.


TV2:n Ajankohtainen kakkonen esitti otsikolla  Ilmastobisnes kääntää Suomen nousuun  esimerkkinä Uudenkaupungin ratkaisut.  Uusikaupunki on aloittanut hiilidieetin teemalla Yllätetään yhteiskunta. Hinkuhanke on meneillään. Hiilidioksiidipäästöjen vähentämiseksi rakennetaan ja kehitetään sähköautoja, valmistetaan öljyä korvaavaa etanolia  puusta, kehitellään taloa, joka tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa.
Voisiko ilmasto, ympäristö ja energia olla tulevaisuudessa suomalaisten hyvinvoinnin ja työllisyyden  turvaaja.

tiistai 15. joulukuuta 2009

Tähdet ikkunassa


Joulun alla juuri nyt muistelen äitiäni, joka muutti vuosi sitten ylös ikuisuuteen. Muistot kimpoavat esiin aina, kun avaan vanhan perintöpiirongin laatikon ja otan esiin äidin virkkaamia käsitöitä. Olen pinonut sinne kaitaliinoja,  pöytätabletteja, kattausliinoja ja lasinalusia. Kaikki käsinvirkattuja. Niistä saa kattauksiin muistorikasta ilmettä. Olen tärkännyt muutaman liinan ikkunatähdeksi tai lumihiutaleeksi.  Tähtikollaasissa tähdet näkyvät aamulla auringon pilkistäessä ja illan pimeydessä.

Olohuoneen ikkunaan ripustetut tähdet sulautuvat talviseen maisemaan.


Amaryllis eli ritarinkukka on nyt täysin auennut. Se kukkinee jouluun saakka. Jouluksi hankin ison rykelmän uusia amarylliksia..

maanantai 14. joulukuuta 2009

Talvi - kuin puuteria



Valkoinen puuterimainen lumi peittää utuisesti
Samppalinnan puiston ja puut.
Pullaa ja kahvia tarjotaan historiallisessa
kahvihuoneessa talvipäivän lämmikkeeksi.


sunnuntai 13. joulukuuta 2009

Lunta......


Nyt pitää uskoa - lunta.
Tämä ei ole unta.
Eilen satoi jo utuinen huntu.
Oli talven tuntu.
Ripustin omenapuuhun lyhdyn
ja sytytin kynttilän.


Tänään satoi lisää vähän,
toivottavasti ei jää tähän.
Käyn lyhtyyn kynttilän sytyttämässä,
illan hämärässä.


Lumi kartiokuusissa
on kuin valkoista pumpulia.

lauantai 12. joulukuuta 2009

Omenapuun alla - joka kuukausi 12 kertaa



Omenapuun alla joulukuun 12. päivä klo 11.40.
Taivaalta leijui verkkaisesti lunta.
Niin vähän, että tuskin sitä kuvassa huomaa.
Kamera Sony DSC-W  55 automaattiasetukset




Marraskuu, lokakuu ja syyskuu 12. päivä.

Lisää  kuvia  12 kuvaa-photos

perjantai 11. joulukuuta 2009

Ritarinkukka - amaryllis


Olen ostanut ja saanut joulutervehdyksinä jo monen monena jouluaikana amarylliksiä. Valkoinen on suosikkini ja ostan niitä. Ensimmäinen amaryllis aloitti kukintansa  muutama päivä sitten. Ostin sen  ruokakaupan  vieressä olleesta kukkapisteestä viidellä eurolla.  Amaryllis on kauneimmillaan juuri avautumisvaiheessa.


Poistin ruukun, mullat ja pesin varovasti sipulin puhtaaksi. Korkeassa lasisessa kartiomaljakossa  kukkavana pysyy hyvin pystyssä. Yleisesti kuulee puhuttavan amarylliksestä. Sitä nimitystä käytän itsekin. Tutkailin hieman amarylliksen historiaa. Sieltä selvisi, että kyseessä on  Ritarinkukka, jota me jouluksi ostamme. Hieno nimi sekin. Lainaan tähän Kauppapuutarhaliitto ry:n sivuilta  nimi- ja historiatietoa. 
 

Amaryllis vai ritarinkukka?
Ritarinkukan ja amarylliksen nimitysten välillä on ollut sekaannusta pitkään. Ritarinkukka kuuluu amarylliskasvien heimon
Hippeastrum-sukuun, ja amaryllis saman heimon Amaryllis-sukuun. Kasvien alkuperäiset esiintymisalueet ovat myöskin pitkän matkan päässä toisistaan. Ritarinkukkien yli 50-lajinen suku on kotoisin Etelä-Amerikasta ja amaryllisten suku vastaavasti Etelä-Afrikasta. Luonnossa kasvavien kasvien ulkonäkö muistuttaa jonkin verran toisiaan, mutta nykypäivänä viljelyssä on lähinnä vain Hippeastrum-sukuun kuuluvia risteymiä eli ritarinkukkia.

Kasvitieteellisesti väärä ritarinkukan amaryllis-nimitys on tarttunut suomenkieleen ehkä siksi, että ruotsiksi ritarinkukka on amaryllis. Lisäksi 1800-luvulla kartanoiden sisäkasvina kasvatettiin aitoamaryllistä,
Amaryllis belladonna, jota nykyisin näkee vain harvoin. Kasvin suomenkielinen nimi taas on luotu kasvin latinankielisestä nimestä, joka tarkoittaa hevosmiehen tähteä.

Ritarinkukat saapuivat Etelä-Amerikasta Eurooppaan 1700-luvun alussa, jolloin uuttera jalostus käynnistyi. Nykypäivän ritarinkukka onkin useiden eri Hippeastrum-lajien risteytys. Jalostuksen tuloksena on syntynyt satoja eri lajikkeita, joista meillä jouluksi viljellään viitisenkymmentä. Punaisten lajikkeiden osuus on tänä jouluna noin 65 prosenttia, ja valkoisten määrä nousee vuosittain. Tänä jouluna valkoisia ritarinkukkia on kuutisentoista prosenttia kaikista Suomessa hyödetyistä ritarinkukista. Kerrottukukkaisten lajikkeiden osuus on myös kasvussa.



Lunta ei  täällä ole edelleenkään. Ruoho vihertää pihalla. Tulee mieleen pitäisikö kaivaa ruohonleikkuukone esille ja hurauttaa vielä nurmikko matalammaksi.


Naapuri on kiinnittänyt jouluvalot omenapuuhun. Näyttää kauniilta, punaiset pikkuomenat ja kynttilät.  Huomenna kuvaan oman omenapuuni 12 kuvaa-photos-haasteeseen. Nähdään sitten.


Mukavaa ja jouluntuoksuista viikonloppua kaikille.

Täällä tuoksuu juuri nyt taatelikakku.