sunnuntai 30. elokuuta 2015

Elokuun ruskeaa ja yönsinistä

 Raketit räiskyvät ruskean- ja kullankohtoisina taivaalla elokuun viimeisenä viikonloppuna.
 Savua ja punaistahehkua sekoittuneena rakettisateeseen.
Hohdokasta kultaa taivaalla.
 Ilta on pehmeän ruskeanmusta ja salaperäinen.
Taivas yönsinisenä.
Elokuu on pian ohi ja samoin kesä. Syksy odottaa.

perjantai 28. elokuuta 2015

Kaupunki- ja taivasnäkymiä

 Kauppareissulla sattui olemaan pikkukamera mukana. Kiinnitin huomioni taivaaseen. Joku on taiteillut taivaan expressionistiseen tyyliin. Käytössä on vain kaksi väria, valkoinen ja  sininen.
Valkoinen ryöppyää pumpulin lailla ja sininen on vakaa ja tyyni.
 Pilviä kerääntyy jo, se enteilee tulevaa sadetta. Pysähdyn liikennevaloihin ja edessäni on tämä näky.
Risti ja kirkontorni sekä toinen torni, jonka kupoli on koristeellinen huippuun saakka.  Torni kuuluu vanhaan koulurakennukseen. Kirkon ja koulun välistä pilkistävät uudehkot asuinrakennukset.
Komea kuusi on sopivasti näkymän keskellä.
Tämä yhteiskoulurakennus toimii edelleen opiskelupaikkana, siellä on nyt kansalaisopisto. 
Rakennus on äskettäin saneerattu ja entisöity. Erkkerien ja tornien kauniit yksityiskohdat on otettu esille. Tämän koulun rakentaminen aloitettiin 1898 ja se otettiin käyttöön 2.11.1899, lopullisesti rakennus valmistui 1907. Rakennuksen vaiheista voit lukea lisää täältä
Vihreä valo syttyi, matka jatkuu kohti rautatieasemaa (oikealla). Puissa on jo keltaisia lehtiä. Juuri tällä hetkellä näyttää syksyiseltä.    
Pilvet näyttävät raikkaan valkoisilta. Kesä on lopuillaan, nautitaan vielä hetki ennen syksyn väriloistoa.

tiistai 25. elokuuta 2015

Minun arkeni muuttui sunnuntaina

 Minun arkeeni kuuluvat taiteilijanvaimona kaikki taiteilijan kirjalliset työt, kuvaukset, kannustus, arvioinnit, arvostelut, tukeminen, taiteenseuraaminen. Matkat ulkomaille ja kotimaahan, niissäkin pääpainona taide. Viimeinen matkamme suuntautui Helsinkiin ja kiersimme meille tärkeät taidegalleriat ja -museot. Osa matkakuvista on Jukka Mäkelän näyttelystä paikka Helsingin Taidehalli 
 Arkeeni kuuluvat myös sisustaminen ja siihen liittyvät kodinhoito, siivous, ruokatalous. Harrastukset, kuten bloggaus, valokuvaus, kirjallisuus, askartelu ja puuhastelu.. 
 Tämä teos, Maisema, oli näyttelyn mieleenpainuvin. Kankaalle tarvittiin muutakin kuin akryylimaalia tässä teoksessa.
Vielä näkymä Taidehallin saleihin. Suosittelen näyttelyä, kannattaa käydä.

tiistai 18. elokuuta 2015

Elokuu

 Mesiangervon kukinta-aikaa
 Haapa vielä vihertää
 Karviaismarjat kypsyvät
 Metsässä tuoksuu kostea jäkälä

Ohra kypsyy pelloilla

sunnuntai 16. elokuuta 2015

tiistai 11. elokuuta 2015

Ruohonjuurella

 Tädyke on pieni, mutta kaunis. Sen eteen on kumarruttava nähdäkseen sen kauneuden.
 Sulka on pudonnut vihreään ruohikkoon.
 Puiston ruohikossa kasvaa sieniäkin. Tämä voi olla myrkyllinen, ehkä pulkkosieni.
 Alas vedenpintaan heijastuu rakennuksen julkisivu.
Vesiheinä kasvaa vedenpinnalla.
 Virtaviivaista vesiheinää.
Rehevien hopeapajujen juurella on varjoisaa ja kaunista.

MakroTex/PieniLintu haaste = Ruohonjuuritasolla

maanantai 10. elokuuta 2015

Hetkiä

Luen Eeva-lehden juttua kirjailija Katja Ketusta. Elokuinen päivä on aurinkoinen ja lämmin.
Ikkuna on raollaan, ulkoa kantautuvat kadun äänet, voimakkaampina niihin sekoittuu naapuritalosta
kantautuva hiekkapuhalluksen sihinä. Siellä remontoidaan julkisivuja.

Kuuntelen ääniä, kadun äänet ovat rauhoittavia. Ne ovat tavallista elämää, puhetta, naurua, autojen hurinaa ja mopon pärinää. Elän keskellä elämää, jossa kaikki on lähellä vain muutaman askeleen päässä. Saan kuulla kirkonkellojen suru- ja kutsuviestit. Lasten äänet johdattavat ajatukseni kauas lapsuuteen. Mikä on ensimmäinen muisto.

Olin 4-vuotias, kun lapsuuskotini, pohjalaistalon  pärekatto uusittiin tiilikatoksi. Oli aurinkoinen kevätpäivä. Mummo keitti kahvia työmiehille. Pullapitkoja oli leivottu ja niistä leikattiin paksuja, korkeita viipaleita.
Tärkeintä tuossa päivässä oli, että sain syödä pehmeän pullaviipaleen ulkona. Tavallisesti ruokaa ei viety ulos, vaan syötiin pohjalaistalon ison tuvan pitkän pöydän ääressä.
Sinä aurinkoisena kevätpäivänä valmistui tiilikatto. Me lapset seurasimme sitä kauempaa, koska oli vaara, että tiiliä putoaa asennusvaiheessa.   

Juuri nyt pärähti mopo ohi. Tartun lehteen ja jatkan lukemista. Katja Ketulta ilmestyy uusi kirja Yöperhonen.   
 

sunnuntai 9. elokuuta 2015

Turkoosia

 Onko se niin, että meri voi olla turkoosi vain Etelä-Euroopassa. Välimeri, Enkelten lahti Nizzassa, illan kajossa näyttää turkoosilta. 
 Turkoosi meri on Enkelten lahdella hieman vaaleampi ennen illan pimenemistä.
 Välimeri Turkin rannikolla on turkoosi ja rantakalliot valkoista marmoria.
 Turkoosi vesi huuhtoo rantaa. Marmoripaasien välissä kasvaa vihreä rantapensaikko.
 Turkin Pamukkalessa kimaltaa turkoosi järvi. Siinä uiskentelevat parvina sorsat ja hanhet.
Koti-Suomestakin löytyy puistosta turkoosia. Sembra-mänty näyttää hieman turkoosilta.

perjantai 7. elokuuta 2015

Tampereella

 Jokunen viikko sitten kävin Tampereella. Pääkohteina olivat Sara Hildenin Taidemuseo ja Tampereen Taidemuseo. Nyt olemme Tampereen Taidemuseon pihalla. Edessäni on vaikuttava patsas tai veistos. Pysäyttävä teos nimeltään Seinämä, Eero Hiironen  v 2004, materiaali cor-ten teräs, pronssi.
 Toinen veistos Korpikuuset, Mauno Juvonen pronssi 1974 hankittu Gabriel Engbergin muistolle

 Taidemuseossa oli Vuoden nuori taiteilija-näyttely.  Vuoden nuori taiteilija on Ville Andersson,
lahjakas ja taitava taiteilija. Kuvassa on osittain näyttelyvieraiden toteuttama teos, alullepanijana
taiteilija itse. Vetäisin myös oman jälkeni tähän teokseen.

 Samoin lankateos on myös näyttelyvieraiden toteuttama ja taiteilijan alullepanema.
Alimmassa näkyvät meidän vetämät langat.
Ympyrät ja kuvioitu suorakaide ovat puumerkki näyttelykäynnistämme. 
Taiteilijan teoksista otin vain yhden kuvan ja senkin laatu on  huono. Uppouiduin upeaan näyttelyyn ja kuvaaminen unohtui kokonaan. Ville Andersson  löytyy linkin takaa, käykää tutustumassa

tiistai 4. elokuuta 2015

Katse ylös

 Taivas näyttää kauniilta tänään. Raatihuoneen katto kiiltelee uutuuttaan. Savupiipuista ei enää
savu nouse. Lienevätkö ilmanvaihtohormeja. Kakluunit on säilytetty, mutta tuskinpa niissä tuli enää palaa. Kaupungin virallinen lipputanko sijaitsee katolla. Sinne hinataan lippu liputuspäivinä.
 Kun nostan katseeni ylös kodissani, näen valaisimet tästä perspektiivistä. Tämä valaisin, jota nyt katselen, on  työhuoneessani. LeKlint 161 kattovalaisin suunniteltu 1969. 
 Ikkunan päällä olohuoneessa on NUD-valaisin, jonka kantaosa on betonia. Mukava pallukka.
 Kattospottivalaisimina olohuone-, keittiö-, ruokailuhuone- sekä eteistilassa ovat nämä Nero-valaisimet
 Makuuhuoneen katossa on enkelinsiipi. Tosin valaisimen nimi on Icarus, suunnittelija Tord Boontje
 Kohotan katseeni ylös pihapuiden latvaan. Pylväspoppeli heiluu tuulessa. Se on kapea ja korkea,
Harvoin tulee nostettua katsetta latvaan saakka. Tällä hetkellä latvassa ei näytä olevan syksyn merkkejä. Vihreältä näyttää.
Pihakoivua on joskus typistetty latvasta. Latva näyttää haroneen sinne tänne. Ensimmäiset kellastumisen merkit ovat näkyvissä.