Yksi iskelmäsuosikeistani on Leonard Cohen. Raspikurkku, hitaasti elämän syviä tunteita tulkitseva erittäin karismaattinen mies. Ihana on keinua musiikin pehmeissä rytmeissä illan viimeiseen valssiin.
Nyt on hetki sytyttää kynttilä, siemaista lasillinen viiniä, sulkea silmät ja antaa pehmeän musiikin viedä ajatukset unelmiin.
Dance Me to the End of Love
Oi, minulta löytyy vielä kasetteja joissa Cohen tunnelmoi. Taidanpa kaivella ne työhuone musiikiksi. Kiitos muistutuksesta.
VastaaPoistaSamaa mieltä Cohenista, jaksaa sykähdyttää vuodesta toiseen. Kauan sitten nauhoitin radiosta hänen Helsingin konserttinsa, jossa oli upean tiheä tunnelma. Niitä lauluja oli ihana kuunnella talvi-illan pimeydessä automatkoilla.
VastaaPoistaUskomattoman kaunis kuva muuten!
Tosi kaunis lummekuva - itseasiassa taitaa lumme olla lempikukkani.Ensimmäinen muisto lumpeesta on kun yritin saada yhden mummolleni Hangon lummelammesta mutta eihän se onnistunut - sen koomin olen vain tyytynyt ihailemaan niitä.Tätini kertoi äskettäin että vaikeina aikoina hän on aina kuvitellut olevansa lumme-vaikka vesi kuinka nousee ei lumme uppoa !
VastaaPoista