keskiviikko 2. tammikuuta 2008

Täyttymättömiä toiveita

Suunnitelmissa on pyrähtää ennen loppiaista Tukholmassa. Aikomuksena on käydä
Moderna Museet -museossa katsomassa Olle Baertlingin näyttely, päättyy 6.1.2008.

Onlinesta on nopea ja helppo varata risteilyliput. Varasin, vastaus Matkavaihtoehtoja ei löytynyt. Kokeilin useita kertoja kolmelle eri päivälle. Sama vastaus. Tietenkään puhelimella ei päässyt varauksiin, joten luovutin ja uskoin, että laivamatkat ovat tosi suosittuja.

Mieleeni muistui pettymyksen tunne lapsuudesta. Olin yksin kyläilymatkalla 8-vuotiaana lapsettomien sukulaisten luona. Olinkohan lapsena haluttua seuraa, kun muistan niin monta kyläilytapausta milloin kenenkin luota. Monta päivää oli puhuttu, että menisimme katsomaan vaaria sairaalaan. Matkanteko taittuisi linja-autolla. Ison maantien varteen linja-autolle oli matkaa kolme kilometriä. Matka taitettiin kävellen. Soratie kulki kylästä kauniin, jyhkeän petäjämetsän läpi. Pari sataa metriä ennen maantietä näimme kuinka linja-auto porhalsi ohi. Emme ehtineet linja-autoon.

Olin hyvin pettynyt, kun käännyimme takaisin. En päässyt näkemään Koskelan vaaria. Nyt tuli hiukan samanlainen tunne. Tänä koleana ja apeana päivänä seikkailen Sisiliassa. Sinne varaan matkat hyvissä ajoin maaliskuun lopulle.













Talvesta huolimatta terassilla vihertävät kesän pelargoniat. Pinkit kukat ovat avautumassa nupuistaan. Katsotaan kuinka kauan kukka kestää vai puraiseeko sen pakkanen.


Joulupuolukka on täsmälleen samanlainen kuin istutettaessa muutama kuukausi sitten. Pieniä ihmettelyn ja ilon aiheita tavallisessa arjessa juhlien jälkeen.

PS. Koska tämä blogi ei sitten taaskaan päivity, kirjoitan muutaman lisäyksen. Juuri nyt luen T Melenderin Kunnian mies-kirjaa. Karski kirja rahamaailmasta, sijoittamisesta ja henkilöistä niiden syövereissä. Rikas kerronta, pidin kirjasta.

9 kommenttia:

  1. Minkälaisena tuo puolukka on istutettu? Saako niitä ostaa, vai oletko rahdannut metsästä jo syksyllä?

    VastaaPoista
  2. Eivät ole metsästä. Kerran olin Stockmanin kukkaosastolla ostamassa kyläreissulle kukkia. Aioin ostaa ko joulupuolukat, niin myyjä totesi, ovat hiukan jo kuivahtaneet saat puoleen hintaan. Joten en kehdannut viedä alekukkia, vaan ostin kaksi kpl vitosella ja vieraille taisin ostaa liljoja.
    Kastelin puolukat hyvin ennen istutusta, siis ruukkuineen istutin vatiin ja lisäsin multaa ympärille ja luonnonkanervaoksia. Pitävät viileästä ja todella ovat säilyneet hyvin. Luulenpa, että laitan näitä joka syksy.

    VastaaPoista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  4. Tuli kommenttini kahteen kertaan. Sainpa nyt opetella poistamaan tuplan. Joten nyt sekin on opeteltu.

    VastaaPoista
  5. Vai että Moderna Museettiin matka. Monet kerrat on itsekin mieli tehnyt lähteä sinne, mutta aina vaan on jäänyt reissu tekemättä. Taidenäyttelyt on oikeastaan puutarhatouhutkin ylittävää sielun sivelyä. Kunhan vaan saisi riittävästi itseään niskasta kiinni ja lähdettyä. Meillä on ollut Salon Veturitallissa aika ihania näyttelyitä lähiaikoina. Viimeisimmässä eritoten lapsille suunnatussa näyttelyssä ollaan ehditty käymään jo kuusi kertaa. Perin harvinaista

    VastaaPoista
  6. Salon Veturitalli on meillekin tuttu kohde, siellä on tullut käytyä ei kuitenkaan nyt muutamaan kuukauteen.

    Taidenäyttelyn ovat hiljaisia, rentouttavia ja antoisia paikkoja.
    Ulkomaanreissuilla on ihana vilvoitella kuumana päivänä gallerioiden viileydessä.

    Päätettiin, että mennään Tukholmaan keväämmällä, tosin tämä näyttely jää, mutta muuta tulee....

    VastaaPoista
  7. On kyllä harmittavaista, kun tekee varmat suunnitelmat, jotka sitten kariutuvat - onkohan talvella niin vähän laivoja liikenteessä että ovat täysiä...Sisiliaan aiotte, se on varmasti hieno paikka! Me tässä ollaan katseltu Goan matkoja, mutta ei vielä varattu, hiihtolomalla olisi tarkoitus johonkin lähteä...

    VastaaPoista
  8. Eipä ole tullut käytyä Tukholmassa aikoihin! Moderna M. on kuitenkin ollut vakiokohteita siellä. Kerran seisoin yhden Giacomettin patsaan ääressä kokemassa suuria tunteita. Ihmettelin oikein, miten paljon taide voi ihmistä ravistaa.

    VastaaPoista
  9. Taide sekä ravisuttaa että rentouttaa. Joskus saa jokin teos hymyn huulille, kuten esim äskettäin Ismo Kajanderin Suomi virkkaa. Se oli niin sanoisko kamsallisromanttinen, josaa oli mukan sellaista minä ite-tyyliä.

    Kummasti taide myös muokkaa makua vaikuttaen sisustukseen.

    Taidenäyttelyissä kiertely, kuten esim lenkkeily, pitäisi olla palanen elämää harrastusmielessä.

    VastaaPoista