maanantai 26. toukokuuta 2008

Politiikan kiemuroita

Suomessa on liian vähän isoja kauppakeskittymiä tai hienosti sanottuna ostosparatiiseja. Ostosparatiiseihin tullaan koko perheen voimalla kuluttamaan rahaa ja viihtymään. Perheet viettävät laatuaikaa tavaroiden keskellä, vai viettävätkö ? Eilen vielä luulin, että kotini on paratiisi, katso edellinen blogi.
Ostamalla kaukana Kiinassa ja muualla halpamaissa teetettyjä tavaroita vaikutamme kotimaan työpaikkojen säilymiseen ja lisääntymiseen. Vaikutammeko? Komeromme pursuavat tavaraa, joskus tuntuu kuin hukkuisimme tavarapaljouteen omassa kodissamme.
Työllistäisin mieluimmin hyvinvoinnin alueille kuin tavarataivaaseen.
Ostosparatiiseista on viimeaikoina puhuttu ja luettu eri medioissa.

Kaikki alkoi vaalirahoituksesta. Poliittinen keskustelu vyörähti liikkeelle Timo Kallin ratkaisuista. Hän oli sitä mieltä, että vaalirahoituksensa kaikkia lähteitä ei ole tarvis paljastaa. Lumipallo vyöryi, Kehittyvien Maakuntien Suomi-yhdistys oli tarjonnut vaalirahaa vajaan 40:n kansanedustajan tai edustajaksi pyrkivän tukiryhmille. Vaalirahan saajien ilmoituslomakkeita on nyt täydennetty kiihtyvällä tahdilla. Oletettavasti jo kaikkien vaalirahoituslähteet ovat tiedossa. Niidenkin, jotka ovat saaneet rahaa muilta kuin tässä mainitulta yhdistykseltä.

Toivottavasti me äänestäjät emme ole niin sinisilmäisiä, että uskomme vaalikampanjoinnin onnistuvan valintaan saakka ilman rahaa. Tai vain omalla ja äidin rahalla. Jokin aika sitten luin kyllä, että Vantaan valtuustoon oli joku päässyt 1,20 eurolla ja Helsingin valtuustoon 1 200 eurolla, josta äidin rahaa oli 1000 euroa ja kaverilta saatua 200 euroa. Sattumiako. Kunnallisvaaleissa tämä voi onnistua, mutta ei enää kansanedustaja- ja eurovaaleissa.
Rahaa liikkuu ja sitä tulee sieltä missä sitä on. Sekä vasemmalta että oikealta.
Valituiksi tulleilta vaaditaan selkärankaa päätösten teossa. Kuten pääministeri sanoi, mielipiteitä ei saa ostaa rahalla. Tähän täytyy uskoa.

Täysin samaa mieltä olen Tapani Yli-Saunamäen kanssa vaalirahoituksesta. Ellei ole varoja kampanjoida itseään ja mielipiteitään äänestäjien tietouteen, meille tulee valituiksi vain hyvin varakkaat omilla rahoillaan kampanjoivat ja vaalikauden julkkikset. Julkkiskansanedustajina nähtäisiin vuoden maajussi, vuoden malli, vuoden idolsvoittaja ja tanssii tähtien kanssa Antti Kaikkonen.

Kannatan vaalirahoitusta, mutta edellytän rahoituksen julkistamista lain mukaisesti jokaisen sentin osalta.
Kannatan pieniä koulukokoja, lasten hyvinvointiin sijoittamista, laadukasta terveydenhoitoa ja vanhusten viimeisille vuosikymmenille hyvää ja laadukasta hoitoa.
En kannata mammuttimaisia ostosparatiiseja, vaikka Ruotsissa olisikin niitä Suomeen verrattuna kymmenkertainen määrä.
Näillä lupauksilla ja teoilla on ääneni saatavilla.

12 kommenttia:

  1. Olet Arleena asian ytimessä. Itsekin kunnallispolitiikassa mukana olevana pidän todella vaikeana hyväksyä tätä vaalirahoitusasiaa.

    Politiikan pitäisi olla yhteisten asioiden hoitamista yhdessä, mutta siitä on kovaa vauhtia tulossa silkkaa sirkusta.

    Äänille voidaan pian määritellä hinta, sillä pieni kampanjarahoitus ei tuo ääniä. Pitää olla rahaa ja paljon voidakseen haastaa istuvat kansanedustajat.

    Tuntuu pahalle, että jotkut eivät "tiedä" mistä ovat rahansa saaneet, kun toiset raatoivat saadakseen vähillä euroilla maksimaalisen näkyvyyden. Kyse on vielä kansanedustajista, joita pitäisi voida pitää normaalia lainkuuliaisempina!

    En ymmärrä miksi vaalirahoituksen läpinäkyvyys olisi ongelma tai edes vaikea hoitaa oikein. Juuri siksi epäilys antaa sijaa. "Mitä ihmettä?"

    VastaaPoista
  2. Homma, mitä minä en tuossa vaalirahoitussotkussa tajua on se, että miten ihmeessä nämä aikuiset miehet (ja naiset) voivat väittää, että ovat vain "saaneet" rahaa. Eivät suunnilleen tiedä mistä se on tullut ja ovat sitä mieltä, ettei kukaan sille mitään vastinetta halua.. eipä niin..

    Tietysti jokainen, joka rahaa antaa haluaa sille jotain vastinetta! Melko luonnollista mielestäni.
    Jos ei muuten, niin vaikka tittelin, arvonimen tms muodossa. Politiikka ei kuitenkaan silkkaa hyväntekeväisyyttä taida tuntea ja viisaalla liiketoiminnalla ne rahoittajatkin ovat penninsä ansainneet. Miksi he tälläisen tilaisuuden tullen heittäytyisi höveleiksi?

    Tässä tulee jälleen se, että toisilla on enemmän kuin toisilla; rahaa, suhteita ja valtaa.

    VastaaPoista
  3. Vaalirahoitus on ongelmallinen juuri siksi, että se on salaperäistä tai -kähmäistä. Miksi se ei ole läpinäkyvää? Tietysti tulee mieleen, että rahoittajat odottavat vastavuoroisesti muistamista oikeassa paikassa, jolloin ollaan jo lähellä lahjontaa.

    Vaalirahoituksen pitäisi mielestäni lähtökohtaisesti olla sponsorointia kuten esimerkiksi urheilussa. Siellähän suurimpia sponssattuja on Kimi Räikkönen, joka ei varmasti tarvitse rahaa ja jonka en osaa kuvitella olevan lahjottu. Ei, kun vitsi piilee siinä, että sponsorit nimenomaan HAKEVAT julkisuutta ja heidän nimensä TÄYTYY olla näkyvissä. Miksi näin ei myös politiikassa? Reilusti nimet esiin!

    VastaaPoista
  4. susanna,
    Timo Kalli oikeastaan nosti vaalirahoituksen tarkastelun alle uudelleen ja hyvä niin. Sivujuonteena taisi putkahtaa samaan kiemuraan tuo kauppakeskusrakentaminen, kun söhäistiin rahakasaa.
    Tärkempi keskustelunaihe mielestäni non tässä nämä Ideaparkit, joita syntyy kohta ympäri Suomea.

    Vaalirahat liikkuvat aina, mutta sen pitää olla äänestäjille näkyvää. Luulisi, että lakia jo nyt ymmärrettäisiin.

    VastaaPoista
  5. nanna,
    vaaleista on niin pitkä aika, tuntuu vähän siltä että muisti pätkii kummasti.
    Ei minusta siinä mitään häpeämistä pitäisi olla, jos rahaa on otettu niin tukiryhmältähän sen tiedon saa kuka sitä antoi.
    Antaja odottaa konkreettista tukea rahallaan, mutta saajalla se selkäranka on, mielipiteet eivät ole ostettavissa. Saas nähdä tuleeko Vihtiin Ideapark.

    VastaaPoista
  6. kre,
    tässä tapauksessa on toisinpäin kuin Formulassa, lahjoittajat haluavat olla ehdottomasti piilossa ja paljastaminen lainsäädännön mukaan
    kuuluu rahansaajille.
    Ensi vaalien aikaan saamme lukea nettivivuilta ehdokkaiden vaalikassaan rahaa tuoneiden nimet.
    Toivottavasti.

    Ainahan rahaa on kerätty ehdokkaiden tueksi, mutta vasta nyt siitä ollaan tekemässä näkyvää.

    VastaaPoista
  7. Niinhän se on, että ideaparkit ja muut ostosrysät lakkaavat vetämästä ihmistä, kun bensan hinta on riittävän korkealla.

    Kuulin taannoin, että keskimääräinen ajomatka Ideaparkiin on 100 km!! Ihan posketonta, millaisia matkoja ajetaan ihan turhaan, "vaihtelun halusta"

    Nämä "paratiisit" voivat olla kivoja paikkoja nuorille, ja joillekin lapsiperheellisille, mutta moniko vanhus / vammainen / kiireinen työläinen ehtii, jaksaa tai viitsii laukata isojen hallien läpi etsimässä haluamaansa?

    Minäkin kannatan pieniä (erikois)liikkeitä, iloista palvelua ja kaikkea tätä siellä, missä ihmiset asuvat.

    VastaaPoista
  8. olen nimesi nähnyt blogeissa, joissa minäkin vierailen. Piipahdin nyt sinun sivustollesi.

    Totta puhut noista jättikauppakeskuksista, joissa myydään kiinalaiskrääsää. Halvalla, kun saa ihmiset ostavat. Ja heittävät pian pois, koska tavarat särkyvät tai muuten vaan lakkaavat kiinnostamasta. Ja uutta tavaraa ostamaan! Puhun omassa blogissani myös kotimaisen käsityön puolesta. Kalliimpaa -kyllä, mutta säilyttää arvonsa pitkään ja antaa ostajalleen paljon enemmän.

    Huvittavaa todella julkkisten pyrkiminen eduskuntaan. Ja hullut ihmiset äänestävät. Ilkka Kanervan tekstiviestiystävä (en nyt muista tämän silikoniblondin nimeä) olisi myös kiinnostunut edustakuntatyöstä! Varmasti hänkin valitettavasti ääniä saisi, en sitä epäile.

    VastaaPoista
  9. susanna,
    minäkin asioin mieluimmin pienissä liikkeissä ja keskustan tavarataloissa. Isoissa kauppakeskuksissa ärsyttää se paljous, kaikkea on paljon - liikkeitä, tavaraa, ihmisiä.
    Tietysti automatkat maksavat, mutta sitä ei monikaan laske hintojen päälle.
    Sitä en ymmärrä kuinka sanotaan, että lapsiperheet ajavat viihtymään näihin mammuttikauppakeskuksiin. Harvemmin näen iloisia lapsia kirmaavan tavarapaljouden keskellä,. Usein lapset kiukkuavat ja vanhemmat kiukkuavat lapsille. Näyttää, että viihtyminen tapahtuu vain vanhempien ehdoilla.

    Hanne,
    Samaa mieltä tuosta halvan tavaran ostoinnosta. Laadukkaat hankinnat ovat samalla ekologisia hankintoja, kun katsotaan tavaralle elinkaari.

    Ehdokasasettelussa pitäisi olla jonkinlainen tietomäärään perustuva koe, jotta äänestäjät eivät tunne itseään vähäteltävän, kun alasta vähäkään tietämättömät pelkän julkkiskuvan perusteella saavat ehdokkuuden.

    VastaaPoista
  10. Minä äänestän samaa ehdokasta kuin sinäkin, Arleena.

    Krisu

    VastaaPoista
  11. krisuh,
    kiitos krisu olemme samoilla linjoilla

    VastaaPoista
  12. Hyvä kirjoitus, hyvin samoin ajattelen koko sotkusta. Vaalikampanjat kyllä maksavat ihan liikaa, että kaikki voisivat osallistua - siihen pitäisi saada jotain rajoituksia kokonaisuuteen eikä vain lahjoihin, nehän vaan sitten pilkotaan pienempiin osiin. Lienee seikka jota on ihan mahdoton valvoa ellei ihan joka sentistä tarvitse tiliä tehdä.

    VastaaPoista