Luontoretki piknikillä

Pakkasin eväskoriin salaattia, voileipiä, jälkiruuaksi briejuustoa ja tuoretta ananasta. Tietysti kahvit termariin. Suuntasimme kevään kohinan ja lintujen laulumusiikin keskelle luontopuistoon.

Mietoisiin Kone Säätiön omistamaan Saaren kartanoon ja sen lähialueille olimme suunnitelleet retkeä. Emme ole aikaisemmin käyneet siellä, Kustavin tietä no 192 löysimme hyvin perille. Kartanossa kiertelimme sen pihapiiriä. Ylväät vanhat tammet vartioivat keltaista päärakennusta ja punaisia piharakennuksia.

Pihamaa oli kokonaan keltaisten tähtikukkien peitossa, keltaisen lomaan oli ripoteltu lilaa kellokukkaa.


Keltainen ja lila, ihana väriyhdistelmä. Nämä kukat olivat levittäytyneet viereiseen luontopuistoon saakka.

Mietoistenlahden lintuvesialue on luontopoluin varustettu. Alue on n 5,1 km2 ja se on Natura suojelukohde. Polut johtavat merenlahden läheisyyteen, joka on juuri nyt aina toukokuun puoliväliin saakka muutto- ja vesilintujen levähdys- ja pesimispaikka. Alueella on useita lintutorneja, joista lintujen seuraaminen onnistuu hyvin.

Valkovuokot ovat juuri nyt täydessä kukassa ja isot valkovuokkoalueet levittäytyivät polun notkelmissa. Korkealla ikihongan runkoa naputteli palokärki, ilman kiikaria sitä ei voinut nähdä.

Lintujen liverryksessä kuljimme metsässä, joka oli kuin salaperäinen satumetsä.

Sammal peittää sametin lailla kivien kovaa pintaa ja kiipeilee kannon uumeniin.

Jäkälän peittämä puu näytti kuolleelta, kelottuneelta, mutta elossahan se oli. Oksat pukkasivat lehtisilmuja. Ikä se harmaannuttaa puunkin kauniisti.
Piknikin nautimme ylellisessä luonnon muovaamassa maisemassa, joka voittaa hienoimmankin ravintolamiljöön.