Pihapuuna tuomi

Viime päivät ovat olleet lämpimiä. Tänään tuntui jopa kesäiseltä ja keskiviikoksi on luvattu vielä lämpenevää. Lämmin aurinkoinen sää jouduttaa puiden ja muiden kasvien etenemistä täyteen loistoonsa.

Pihapiirissämme on vanha tuomi, jonka jokakeväinen kukinnan tuoksu leviää runsaan viikon ajan ympäristöömme. Aikaisemmin tuomi on kukkinut toukokuun puolivälin jälkeen, mutta nyt näyttää siltä, että kukinta alkaa jo vapun tienoilla. Leuto talvi on tehnyt tehtävänsä ja jouduttanut kukintaa.

Tuomi kuuluu samaan sukuun kuin kirsikat, luumut, persikat ja mantelit. Se on levinnyt lähes koko Euroopan ja Aasian alueelle. Englanniksi tuomi on kauniisti nimetty bird-cherry. Linnuthan rakastavat tuomen sinisenmustia marjoja. Syksyisin marjojen kypsyttyä herkuttelijoita puusta löytyy.

Lapsuuskotini pihapiirissä kasvoi myös vanha tuomi. Tuomentuoksun aikaan palaa mieleeni lapsuuden pihapuu, sen tuoksu keväällä kukinnan aikaan. Syksyllä, kun tummansiniset marjat kypsyivät, söimme marjoja suoraan puusta. Eivät ne kovin hyviä olleet, mutta niiden tahkea hiukan hapan karvasmantelia muistuttava maku viehätti. Olisivatko olleet karkin korvikkeita. Silloin jo tuli todistetuksi, että eivät marjat myrkyllisiä olleet. Kukaan ei sairastunut.

Kai tuomenmarjoja voisi hyödyntää mehuksi ja hyytelöksi. En ole kokeillut. Tuomilikööri kuulostaa aika hyvältä. Nopea katselmus osoitti, että Alkon valikoimissa sitä ei ole, mutta tuomenmarjoja käytetään mausteeksi likööreissä. Norjassa sensijaan valmistetaan tuomilikööriä.

Kukkapenkin kukista pikkutulppaanit aloittavat kukintansa muutaman päivän kuluttua. Kukkanuput odottavat pulleina avautumista.