perjantai 4. huhtikuuta 2008

Keittiö valmistunee... lipastosta löytyi...


Meillä on nyt kaikki sekaisin keittiön takia. Oikeastaan meillä ei ole enää keittiötä ollenkaan. Koko keittiön sisusta on tyhjennetty ja kaikki siellä oleva irtain on joko kuljetettu toiseen kotiin, siis kaapistot ja koneet, ja muu irtain lojuu kodin tiloissa siellä sun täällä. Kylmäkeskus on siirretty saunakäytävälle, mutta sekin viedään kunhan uusi saadaan tilalle. Kuvassa näette meidän keittiön. Siitä se nousee entistä ehompana.

Maanantaina piti tulla kaapistoasentaja, mutta.... koska terästasot eivät ole vielä saapuneet, asennusta siirrettiin päivällä. Tiistai ja keskiviikko ovat viralliset keittiön pystytyspäivät uuden päivityksen mukaan. Torstaikin vielä, jos tasot tulevat vasta torstaina.

Kodinkoneliikkeestä soitettiin ja valiteltiin, että huomenna eli lauantaina ei voida toimittaa kodinkoneita, kun kylmäkeskus oli saanut kuljetusvaurion, uusi on tulossa ensi viikolla. Voi mikä onni, hyvä että sekin siirtyy. Ei se haittaa, meille sopii oikein hyvin vasta keskiviikko. Kaikki on nyt hallinnassa ja hanakin ostettu. Pistorasiat, upotetut kaapistovalot ja katkaisijat on valittu sähkötukussa ja ne saa noutaa sittenkun sähkömies tulee.

Jotenkin hyvin on pärjäilty jopa vieraat kestitetty ilman keittiötä. Tähän retkielämään tottuu ja tuntuu rennolta, kun työhuoneen kaapiston päältä löytyvät niin helposti kaikki tarvittavat. Salaateista on muodostunut pääruoka, jota täydennetään nakeilla, kananmunilla, grillatulla broilerilla ja juustolla. Omat urakat ovat valmiina, keittiön ja eteisen seinät on maalattu ja katot tomutettu. Kaikki on valmiina keittiön uuteen nousuun.


Vanhat perityt palkintolusikat pengoin esille lipaston laatikosta. Nyt on aika puuhastella lusikoiden parissa, kun keittiössä ei tarvitse kokkailla. Kylläpä "perintökalleudet" olivatkin tummuneet vuosikymmenten aikana.


Laitoin kaikki likoamaan tolu-pesuveteen, muutama kirkastui tällä konstilla. Suurin osa jäi edelleen tummiksi.


Kiillotusapua tarvittiin. Ostin kultasepänliikkeestä silver cleania, mutta en ole aivan tyytyväinen lopputulokseen. Osa lusikoista kiillottui ihan asiallisesti, mutta osa menetti alkuperäisen hohtonsa muuttuen jotenkin olminvärisiksi.

Onneksi muistot eivät haalistuneet. Aion toteuttaa alkuperäisen, harkitun suunnitelmani. Lusikoista tehdään kollaasi, tiiviisti ladottu kokoelma vitriinikehyksiin lasin alle, siten muistot ovat aina nähtävissä seinällä perhekuvien joukossa, saunakäytävällä.

5 kommenttia:

  1. Onnea uuteen keittioon! Tuo sun suunnitelma kuulostaa hyvalta! Mullakin olisi kayttoa sellaiselle!!

    VastaaPoista
  2. Heippa pitkasta aikaa! Kiva kuulla, etta keittio etenee, vaikkakin muutaman mutkan kautta. Ne vaan taitaa kuulua asiaan..

    Ihan paras hopeankiillotustapa on vuorata astia foliolla, kaataa siihen litra kiehuvaa vetta seka 1 dl merisuolaa. Ja sinne sekaan hopeat lillumaan :)

    VastaaPoista
  3. Aika nopsastihan homma kuitenkin etenee. Kuulostaa mukavalta tuo lusikkakollaasi:)

    VastaaPoista
  4. susa,
    odotan todella uutta keittiötä. Kollaasi valmistunee tässä jonkun ajan päästä, näytän sen sitten kuvina.

    nanna,
    olenkin käynyt silloin tällöin kurkkaamassa joko on kotiuduttu, kiva kuulla taas.
    voi, kun olisin kysynyt ensin tuota niksiäsi kiillotukseen ja puhdistamiseen, lopputulos olisi ollut varmaan hellempi ja parempi. kova kikin tuoksukin lähti tuosta silver cleanista, ilmeisesti aikamoinen myrkky

    inkivääri,
    joo ihan aikatauluissa ollaan, toivottavasti etenee loppuunsaakka kommelluksitta

    VastaaPoista