Elämäni arvoja

Voi mikä yllätys aamulla, kun katsoin ikkunasta ulos. Kaikki hohtavan valkoista. Puiden oksat olivat kietoutuneet kuin märkään pumpuliin. Luntahan se on, jotenkin pieni pettymys tulvahti mieleen. Ei olisi tarvittu enää, kun ei sitä talvikuukausinakaan tullut riittävästi, useimiten pihatanner vihersi.

Magi pohti blogissaan elämänarvoja. Jäin miettimään omia elämänarvojani. Miten ne ovat kantaneet ja antaneet voimaa, muokanneet minut sellaiseksi kuin olen.

Perintönä lapsuudenkodistani olen saanut hyvin paljon, en aineellista hyvää, vaan juuri niitä elämänarvoja, jotka ovat muokanneet persoonaani. Kantaneet minua vaikeuksien yli ja antaneet voimaa kestää pahimmatkin karikot.

Työn arvostaminen ja kunnioittaminen on iskostunut elämänasenteeseeni vanhempieni esimerkin myötä. Työ on niin rakasta, että suhtaudun siihen perinpohjaisen perusteellisesti ja vakavasti. Joskus jopa ahkeroin liikaa ja läheisteni mielestä olen lähellä työnarkomaniaa. Arvostan ammattinimikkeeseen katsomatta muiden työpanosta ja sen kautta olen kokenut saavani kunnioitusta ja arvostusta takaisin omaa työpanostani kohtaan.

Oikeudenmukaisuus on isäni ja äitini minuun juurruttama ominaisuus. Suora ja oikeudenmukainen kohtelu kanssaihmisiä kohtaan palautuu positiivisena palautteena takaisin.

Rehellisyys maan perii. Sananlasku, johon on helppo yhtyä. Kun on sekä itselle että muille rehellinen, on onnellista elää kevyen omatunnnon kanssa. Aikaisemmassa työssäni kohtasin paljon erilaisia ihmisiä, sivusin heidän elämäänsä monin tavoin. Asiakaspalautteena sain kuulla olevani oikeudenmukainen ja rehellinen. Se palaute on parasta mitä voi saada.

Ilo, huumori ja positiivisuus. Nämä luokittelen myös elämänarvoiksi. Näiden arvojen pohjana ovat edellämainitut oikeudenmukaisuus ja rehellisyys. Elämänilo ja positiivinen asenne syntyvät antoisan työn ja kevyen omatunnon kautta. Huumorintaju on taas jonkinverran geeneissä tullutta. Sanonta otetaan huumorilla, on kuitenkin sitä positiivisuutta. Huumori onkin minulle enemmän iloista positiivista elämänasennetta kuin pelkkää vitsien kerrontaa.

Kerroin itsestäni, mutta tärkeimmät elämäni peruspuut ja ansiot ovat hyvin lähellä. Ne ovat kotonani. Sieltä löytyvät rakkaimmat ja tärkeimmät asiat.

Koti on turvasatama, paras paikka maailmassa. Täällä levätään ja eletään se ihana elämä.
Lapset on ansaittu elämältä. Lapsissa näet antamasi perinnön. Lapset tuovat elämään ilon ja onnen, täydentävät elämän ja tekevät siitä kokonaisuuden.
Puoliso, rakastettu, ystävä, tukija ja luotettu. Ilon ja onnen jakaminen yhdessä lujittaa ja auttaa kestämään myös vastoinkäymiset yhdessä. Puolison kanssa on niin helppoa keskustella kaikesta ja riidellä. Saan sanoa mitä mieli tekee, kyllä toinen ymmärtää. Kumpikin tuntee toisensa läpikotaisin, eikä riidat hetkauta suhdetta.

Huonojen ominaisuuksien kertominen on toisen blogin juttu. Saako niitä huonoja puolia muutettua. Miten ne kestetään ja eletään niiden kanssa.