Runotorstain haastekuva innoitti runoon ja tämä oma kuva myötäili sopivasti.
Yöttömän yön taivaalla
siintää pilvien ranta
Auringonkajo purjehtii
taivaanlaen yli
aamua kohti
Eläköön
yötön yö
siintää pilvien ranta
Auringonkajo purjehtii
taivaanlaen yli
aamua kohti
Eläköön
yötön yö
Paljon sineä, vähän auringon purppuraa, ripaus puiden lehviä. Siinäpä Juhannusyötä kerrakseen. ;-)
VastaaPoistaHieno kuva ja runo!
VastaaPoistaHyvin soivat yhdessä, kuva ja runo. Hyväää juhannusta!
VastaaPoistaEläköön, eläköön, eläköön...
VastaaPoistaEläköö, eläköön, eläköön!
VastaaPoistaHei Arleena,
VastaaPoistaHIENO kuva yöttömästä yöstä ja hyvin siihen sopiva runo.
Valokuvatorstain aiheet muuttuvat mielestäni viikko viikolta vaikeammaksi- ne selvästi luottaa meidän mielikuvitukseemme-mutta että yötön yö.Helpompaa olisi iltapäivätön iltapäivä -mielestäni !
Oikein hyvää juhannuksen jatkoa !
Pekka,
VastaaPoistavaatimaton näpsäys, mutta yksinkertaisuudessaan hetken tunnelmaa juuri nyt
inkivääri,
kiiiitooos
savisuti,
Hyvää Juhannuksen jatkoa sinnekkin
helanes,
keskikesälle kannattaa eläköidä
melita,
Samaa mieltä hyviä haastavia aiheita, mutta ne puristav at syövereistä tunteella ajatukset
Jatkoja sinnekin
Olipa sulla kaunis kuva taivaasta,purppuraakin olit mukaan saanut!
VastaaPoistaSamoihin ajankohtiin osui minunkin otokseni! Samoilla ajatuksilla liikkeellä olimme.
VastaaPoista