Pihajasmike 1-vuotispäivänä

On kulunut tasan yksi vuosi siitä, kun aloitin bloggaamisen. Ajatus syntyi hetken mielijohteesta, kun klikkasin auki bloggerin ja selailin blogeja. Oli hiukan sateinen päivä ja ajattelin, että tässäpä sadepäivälle harrastus. Ajattelin kirjoittaa asioista, jotka kulloinkin ovat minulle ajankohtaisia kotona, matkoilla ja tapahtumissa. Merkitsen muistiin kotiin liittyvää, kuten sisustaminen, piha, keittiö ja siellä ruoka, kukat ja pienet ja miksei vähän suuremmatkin ideat kodin ilmeen kohotukseksi.

Blogimatkan varrella olen kirjannut myös yhteiskunnan eri foorumeissa sattuneita tapahtumia kantaaottaen. Huomasin, että nämä eivät kovinkaan kiinnostaneet lukijoita. Mutta jatkan niitä silti silloin tällöin.
Valokuvaaminen on kuin vahingossa asettunut kirjoitusten lomaan. Nyt rakastan kuvaamista jo yhtä paljon kuin kirjoittamista. Jatkossa on tarkoitus perehtyä valokuvaamisen tekniikkaan entistä enemmän, toivottavasti se näkyisi kuvien laadussa.

Tunnustuksia olen kirjoittanut, muistumia lapsuudesta ja elämän varrelta. Haasteisiin olen vastannut aina kun on pyydetty ja pyytämättäkin, jos aihe on ollut kiehtova. Jokin aika sitten Valokuvatorstai ja Runotorstai innoittivat haasteillaan osallistumaan.

Koska valmistan kotona joka päivä ruokaa, päätin kirjata ylös päivittäin sen mitä keittiössä kokkaan. Erotin ruokaosion omaksi Kotona-blogiksi, kokkailuakotona.blogspot.com. Samalla blogi toimii lajiteltuna reseptipankkina niin minulle kuin toivottavasti teille muillekin.

Olen huomannut, että blogimaailman merkkipaaluissa järjestetään tuotearvontoja. Koska en ole aivan varma arvontaan osallistuvien mausta ja halusta eikä kotona synny sellaisia tuotteita, joita
voisin arvontaan asettaa, en järjestä perinteisiä juhla-arvontoja.

Tänä 1-vuotisjuhlapäivänä katson taaksepäin blogihistoriaan, näihin 238:aan blogiin. Jokaisen blogin kirjoittaminen on ollut rentouttavaa. Kun sormet ovat painaneet ensimmäiset kirjaimet näppäimistöltä, sanat ovat lähteneet vyörymään kuin itsestään. Ajatustenvirtana.

Muutama päivä sitten aloitti kerrottu pihajasmike kukinnan. Mieto jasmikkeen tuoksu ei välity tässä blogissa, mutta jasmikkeen kuvien kera haluan kiittää kaikkia teitä blogini lukijat.

Löysin onnenapilan

Lapsena etsittiin neliapiloita niityiltä, pihalta ja ojanpientareilta. Toivoin aina, että löytäisin neliapilan. Koskaan en löytänyt. Lohdutukseksi keräsin apilankukkakimpun maljakkoon. Uskoin, että neliapila tuottaa onnea.

Vuosia kestäneen pitkän tauon jälkeen, tänään kasteisessa pihanurmikon apilaviidakossa, etsin neliapilaa. Hetki vain ja löysin neliapilan ja kohta toisen. Etsintä on päättynyt. Löysinkö onnea loppuelämäkseni.

Neliapila on harvinainen muunnos, yksi 10 000. kolmilehtisestä. Onko synnyn syy geeni vaiko ympäristöllinen syy, kuten saasteet. Luulen, että syy on luonnon antama onnea tuottava onnenkantamoinen.

Prässään neliapilat paksun kirjan väliin. Valitsin Risto Rasan kokoomateoksen Tuhat purjetta. Valitsen runon, jonka viereen neliapilat saavat paikkansa.

Haukka syöksyy:
kuusikosta kuuluu
rääkäisy.

Peippo ensimmäisenä alkaa laulaa
aukean reunassa,
sitten kirvinen.
Harmaanruskea perhonen lentelee,
istuu kiville,
kurjenpolville, metsämansikan kukalle.
Aurinko lämmittää. Puissa suhisee.
On kesä.
Ampiainen pörähtää ohitse.

Aamulla varhain

Voiko päivän paremmin aloittaa kuin aamuvarhain kasteisella nurmikolla kuunnellen lintujen aamukonserttia ja aistimalla pihapiirin kukkien tuoksua. Aurinko kruunaa tietysti kaiken.
Valamonruusu on pudottanut terälehtiä. Kerään ruusunterälehtiä kourallisen. Ja ne tuoksuvat.

Laakealla lasivadilla terälehdet saavat kuivua ja tallettaa tuoksun talveksi.

Laventelit kukkivat ja tuoksuvat. Leikkasin niistä pienen kimpun kuivattavaksi.

Basilika on päässyt kukkimaan. Kokeilen basilikan kukkaoksien kuivattamista, säilyyköhän niissä tuoksu. Hiukan vääräoppisesti annan näiden kuivua maljakossa pystyasennossa.

Kirsikat ovat raakilevaiheessa. Luulen, että linnut ovat jo syöneet osan raakileina. Nähtäväksi jää kypsyvätkö puussa punaiset kirsikat. Suurin osa ennättää parempiin suihin.

Poimin nurmikon valkoapiloita maljakkoon. Valkoapilan muodot ja värit ovat samettimaisen pehmeät. Kesän keskikohta on taittunut, kuljemme kohti loppukesää. Nautitaan kesästä.

Valamonruusu

Istutin vuosia sitten olohuoneen ikkunan alle Valamonruusun. Paikan valitsin tarkoituksella, halusin nähdä ruusun kukkivana olohuoneeseen, suoraan ikkunasta. Ruusu on nyt parimetrinen ja toiveeni on toteutunut. Ruusun kukinta tulvii juuri nyt olohuoneeseen.

Valamonruusu on saksalaista alkuperää, risteytymä gallia- ja metsäruusua vuodelta 1583. Mitenkähän tuo syntymävuosi onkin saatu selville vuoden tarkkuudella. Vanha ja perinteikäs ruusu. Ruotsalaiset ovat nimikoineet ruusun Vallmoros, unikkoruusu, josta tulee väännös suomeksi. Olin luullut, että Valamo tulee Valamon luostarista, mutta näinhän se ei olekkaan.

Ruusun karmiininpunainen kukka, jonka keskiö on valkoinen ja heteet keltaiset, muistuttaa unikkoa. Tästä seurannee ruotsalainen nimitys ruusulle.
Nyt kukkiessaan ruusu levittää ympärilleen ihanan tuoksunsa. Poimin maahan pudonneet terälehdet ja kuivaan ne varjossa ja viileässä. Kuivauksen jälkeen purkitan tiiviiseen lasipurkkiin.
Terälehdet, myrkyttämmättömät, ovat syötäviä. Niitä voidaan käyttää kuivattuina ja tuoreina salaateissa ja kakkukoristeluissa. Voidaanpa niistä keittää teetäkin. Talvella, kun kesästä on vain muisto jäljellä, kuivatut ruusunlehdet otetaan esille ja ne levittävät vienon tuoksunsa huoneeseen.

Perhosen kuiskaus

Valokuvatorstai ja Runotorstai haastavat.

Kuiske
Valkoapilat aamukasteessa
nelilehti onnenapila
Perhonen kuiskaa
etsitkö sitä
poimi onnea täältä
valkoapilanurmelta

Mikä on ihanneammattisi

Krisuh Melukylästä oli tehnyt ammattivalintatestin. Testi paljastaisi mikä on se sopivin ja ihanteellisin ammatti, johon kannattaa tähdätä, mikäli ihanneammatti on vielä saavuttamatta.
Tietysti päätin testata asiaa omalla kohdallani. Saisin tietää olenko jo ihannetyössäni vai onko hankittava uusi ammatti. Onko kohtalo sittenkin ohjannut oikein.

Ensin kuljin ajassa jonkunverran taaksepäin. Lapsuudessahan syntyvät ne ensimmäiset ammattihaaveet ja -toiveet. Pinnistelin muistiani, ensimmäinen ammattitoiveeni oli opettaja. Se tuntui kovin luonnolliselta, opettaja oli ensimmäinen ns vieras auktoriteetti, kaiken osaava ja tietävä. Luulen, että hyvin monella teistä on ollut sama haave.

Tämän jälkeen, kun siirryin koulussa muutaman luokan ylöspäin, halusin arkkitehdiksi. Jälkeenpäin ajatellen lähinnä kait sisustusarkkitehdiksi. Kotini naapurissa oli vanha kanala, jossa en ollut itse nähnyt koskaan olleen kanoja. Hylätty harmaahirsinen rakennus oli mielenkiintoinen paikka. Yksin siellä ollessani haaveilin, kuinka korjaan rakennuksesta pienen kodin. Miten rajaan väliseinillä huoneet, rakennan keittiön, takan ja ullakon. Miten sisustan, minkälainen julkisivu, katto ja piha talolle tulisi.

Unelmat muuttuivat vielä, teini-iässä halusin toimittajaksi. Haaveilin miten kirjoitan laajoja reportaaseja, haastattelen ihmisiä ja nautin toimittajatittelin suomasta arvonannosta. Maakuntalehden toimittajana olisin kutsuttu ja toivottu erilaisiin tapahtumiin. Lehtien palstoille pyrkivät haluaisivat kilvan päästä suosiooni. Mutta tietenkin minä valitsen mistä ja kenestä kirjoitan.

Tein testin tat.fi-sivulla. Testi paljasti minulle vastauksiini pohjautuen minkälainen persoona olen ja allaolevasta voitte lukea tulokset.
Edelleen persoonalliset ominaisuuteni ohjasivat sopiviksi ammateiksi allaluetellut. Näistä moni sopii omasta mielestänikin minulle.

Näitäkin testi ehdotti sopiviksi, mutta tällä listalla on monta, joita itse en valikoisi.
Kokeile mitä testi kertoo sinulle.

Klassikoita puutarhassa

Living etc-galleriassa on mukava pistäytyä selailemassa kuvakokoelmia. Puutarhan sisustaminen on ajankohtaista keväästä loppukesään. Taloudellisesti viisas hankkii pihakalusteet heinä-elokuun alennusmyynneistä. Ajattomia klassikoita voi ostaa milloin vain pelkäämättä, että kesän ale-myynneissä ne saa puoleen hintaan ja sitten harmittaisi kovasti. Lintujakaan ei sovi unohtaa, kylpy- ja juomakulho vetää taatusti hellepäivinä pienet linnut pihapiiriin.

Harry Bertoian Side chair-metallirunkoiset tuolit kestävät pihakäytön. Kun lämpötila laskee ja lumisateet alkavat, ne voi siirtää taas sisäkäyttöön. Näitä tuoleja voi ihailla ja käyttää läpi vuoden, niitä ei tarvitse säilöä varastoon.

Suomalaiset ovat sankoin joukoin ihastuneet Philippe Starkin Haamuihin. Ulkokäytössä Louis Ghostit ovat aivan mainiot kesäkautena ja taas talvikautena sisällä.

Jasper Morrison on tuttu nimi monelle, onhan hän suunnitellut huonekaluja, valaisimia, keittiökoneita. aterimia. Magiksen värikkäät Air-tuolit ovat häneltä. Helppohoitoiset pestävät ja vettä kestävät tuolit, joissa on hyvä istua, sopivat romanttiseenkiin ryhmään.

Selkeisiin betoniruukkuhin ja -altaisiin istutetut mehikasvit poikkeavat kukkivista ryhmistä erilaisina ja isoissa ruukuissa niiden talvehtiminen saattaa onnistua.

Lotinaa

Ulkoa kuuluu sateen lotinaa, ainakin saadaan vettä kasveille. Hyvä syy olla kesällä sisällä. Ssateen lotina on kuin pehmeää hiljaista musiikkia korville, oikeaa lukumusiikkia. Löysin eilen illalla kirjahyllystä lukemattoman kirjan, Johan Bargum Matkoja. Kirjassa on kolme pitkää novellia.
Niistä luin ensimmäisen. Arkkitehti -novelli oli kesälukemisena tunnelmaltaan sopiva, alakuloinen melankolisuus sopii pilviseen päivään.
Työmaalle pitää ehtiä tänään aamupäivän aikana, mutta kirjan kaksi novellia odottavat sateisen päivän jälkeen iltaa.

Laventelit ovat avanneet jo hennon kukintansa, tuoksu on yhtä tärkeä kuin kukinta. Sipaisu riittää, tuoksu jää pitkäksi aikaa käteen.

Palava rakkaus kehittää kovin pieniä kukkaterttuja, mistähän se johtuu. Tallennan niistä kuvamuistot vertaillakseni viime kesäisiin. Olisiko kevään kuivuus syypää kukkakokoon.
Nyt tulee kuitenkin vettä, ehkä liian myöhään.

Höyrylaivamatka

Matka Suomen vesille perinteisellä höyrylaivalla on juhannukseen sopiva. Ukko Pekka oli koristeltu koivuin, joten tunnelma syntyi jo laivaan astuttaessa. Laivamatka leppoisasti puksuttaen läpi Airiston saaristoselän tarjoaa kaunista katseltavaa. Sää ei aivan suosinut tätä retkeä. Kesätuuli oli kova ja pureva avokannella.

Merimaisema on rauhoittavaa, tämä iso kivi on kestänyt myrskyjen tuiverrukset.

Presidentin kesäasunnon Kultarannan kohdalla käännyttiin Naantalin laituriin ja siitä pyörähdettiin takaisin. Ristikari, pieni luoto, Kultarannan laiturin edessä repäisi itsensä juhannusuutisiin. Luodolla piti sytyttää Presidentin juhannuskokko, mutta Harmaalokit estivät kokon polttamisen. Harmaalokeilla on luodolla poikaset ja tänä aikana pesintäpaikka tulee rauhoittaa.
Tarja Halonen matkasi vesillä samanaikaisesti. Uusi uljas, turvallinen ja sulavalinjainen alus lipui heti jälkeemme kesäasunnon laituriin.

Yötön yö

Valokuvatorstain 95. haasteen toteutin katsoen taivaalle kotini pihalta 20.6.2008 klo 23.00.
Runotorstain haastekuva innoitti runoon ja tämä oma kuva myötäili sopivasti.

Yöttömän yön taivaalla
siintää pilvien ranta
Auringonkajo purjehtii
taivaanlaen yli
aamua kohti
Eläköön
yötön yö

Juhannus - on jo ovella

Juhannus kolkuttelee ovella ja aurinko paistaa ainakin nyt. Oikea suomalainen kesä. Keskikesällä poimitaan maljakoihin luonnonkukkia. Ne kuuluvat Juhannukseen. Koivuja ei nyt portaanpielissä ole, koska omaa metsää ei ole lähettyvillä, eikä kannata ajaa 500 kilometriä koivuja kaatamaan. Tunnelman voi tuoda lapsuuden perinteillä. Huomenna paistetaan munkkeja, jotka nautitaan joukolla punaisen mehun kanssa.


Pidän yksinkertaisista luonnonkukista, koiranputket, puna-apilat, päivänkakkarat, kissankellot, niissä aistii suomalaisen kesän. Maljakkoon keräsin vuohenputkia, nekin ovat suosikeitani.

Makuuhuoneessa on pihapenkistä kerättynä päivänkakkarakimppu.

Aurinkoista ja ratkiriemukasta Juhannusta teille kaikille.

Sateiden jälkeen

On satanut aivan riittävästi, on auringon aika. Tänään alkoi päivä auringolla. Lähdinn aamun ensimmäisinä tunteina pihalle kimaltavaan aurinkoon. Ilma tuoksui sateen jälkeen raikkaalta ja puhtaalta.

Pihakuuset olivat vielä täynnä kristallihelmiä. Ei ollut aurinko ehtinyt niitä vielä poimia.

Vesi kimalsi häikäisevästi puiden lomasta ja kertasi auringonvalon.

Vaahteran vihreässä siimeksessä on rentouttavan levollinen olo. Pysähdyn, olen hiljaa, luonnon kauneus rauhoittaa ja antaa voimaa. Kesän juhla Juhannus on edessä.

Villaa 100% Uudesta Seelannista

Viisas kuluttaja ostaa joululahjat kesällä. Joka vuosi jouluruuhkassa teemme lupauksen, että ensi vuonna ostan joululahjat jo kesällä. Juhannus on nyt käsillä, elämme keskikesää, vielä ehtii kesän joululahjaostoksille. Lahjat on hyvä piilottaa komeron hyllylle, josta ne varmasti löytää kun paketoimisen aika tulee joskus viikolla numero 50.
Olen ollut nopea, jo talvella ostin muutaman joululahjan talvialesta, merkkituotteita puoleen hintaan. Nyt en löytänyt niitä heti kuvattavaksi, palaan asiaan uudelleen. Kyllä ne tallella ovat, vaatii vain pientä etsintää.

Viisaana kuluttajana hyödynsin kesäkauden alea. Perinteistä poiketen ostin olohuoneeseen uuden maton. Se on 100%:sta uusseelantilaista villaa, käsinsolmittu upottava matto. Harvemmin kesällä mökkeilykautena villamattoja hankitaan, mutta hinta ratkaisee. Kannattaa suunnata ostoskäyttäytyminen vastavirtaan, kesällä villamattoja ja talvella mökkitavaraa.

Matto soviteltiin olohuoneeseen, tumma burgundinpunainen sopii hyvin. Pitkän vuosikymmenen kestäneen sisalmattokauden jälkeen paksu villanukka tuntuu kodikkaan pehmeältä jalan alla. Sisalit pidän kuitenkin edelleen kesämattona. Villa odottaa viilenevää syksyaikaa, joulua ja pakkastalvea.

Politiikkaa - vai yhteisten asioiden hoitoa

Kuva: Lehtipersilja

Keskustassa Matti Vanhanen on edelleen puheenjohtaja yksimielisesti, Jarmo Korhonen saa jatkaa puoluesihteerinä. Onneksi vaalirahakeskustelu hiljenee ja poliitikot voivat keskittyä olennaiseen yli puoluerajojen. Vai onko taas tulossa uusi juttu. Ei kai.

Kuva: Lehtoimikkä

Kokoomuksessa Jyrki Katainen jatkaa puheenjohtajana kolmannelle kaudelle.
Uudenmaan Kokoomusnuoret vaativat puolukokoukselle jättämässään aloitteessa mopojen virittämistä kuriin. Yhtenä keinona on korottaa mopojen korkein sallittu nopeus 60 km/tunnissa. Huristellaanko Kokoomuksessa kohta hiukan kovempaa, eihän mopo karkaa.

Kuva: Palava rakkaus

Demarien tuore puheenjohtaja Jutta Urpilainen ehätti jo sanomaan, että hallituspuolueet ovat unohtaneet köyhät ja pienituloiset keskiluokkaiset. Ruuan, bensiinin ja sähkön hinnat ovat nousseet ja vaikeuttavat jokapäiväistä arkea. Valtionvarainministeri J Katainen on hukannut laskutikkunsa ja porvaripuolueet elävät menneisyydessä, niiden toiminta ei ole muuttunut vuosikymmeniin. Uudistuivatko Demarit vasta viikko sitten ?

Keskustan puoluekokouksen poliittisia linjauksia: syrjäytymistä ja köyhyyttä torjuttava verotuksen keinoin, eläkeläisten asemaa parannetaan 650 euron takuueläke, työllisyyttä ja työllistymistä parannetaan kannustamalla pidempään työuraan, tukityöllistämisen edellytyksiä parannetaan. Koulutustarjonta on suunniteltava kysyntää vastaavaksi.
Nyt tavoitteet on kirjattu ylös tähänkin blogiin seurannan helpottamiseksi.

Politiikan kiemurat ovat ihmeelliset. Luulisi, että pääasiana on yhdessä hoitaa yhteiskunnan asioita kansalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Mediallahan olisi nyt tuhannen taalan paikka selvittää, kuka saa aikaiseksi ja mitä. Tarkoitan näitä meidän yhteiskunnallisia yhteisiä asioita.