torstai 31. heinäkuuta 2008

Paimion parantola kuin taideteos

Heinäkuun viimeisenä ja aurinkoisen helteisenä päivänä oli miellyttävä ajella ilmastoidussa autossa. Päämääränä oli Salo. Matkalla ohi Paimion vehreiden peltomaisemien ja kukkaniittyjen välähti, ajamme katsomaan Paimion parantolaa. Valkokylkinen koivukujatie johdatteli loppumatkaamme. Olivatko koivut yhteensattumaa tulevaan. Saapuminen sairaala-alueelle oli mieleenpainuva, suomalainen mäntymetsä, vihreät nurmikentät ja hohtavan valkoiset modernit funkkisrakennukset olivat henkeäsalpaava näkymä. Kun astuin autosta, tuntui kuinka tämä seesteisyys, raikkaus ja selkeys virtasi minuun raikkaan tuulenvireen tavoin.
Hohtavan valkoinen rakennus reunusti sisääntuloa molemmin puolin.Valkoisuuden katkaisivat turkoosit ja oranssit parvekemarkiisit, joiden tarkoitus on suojata sisätiloja auringolta. Mutta myös markiisien väritys on tarkkaan mietitty kokonaisuuteen.

Sisääntulon ruusubegoniaistutukset noudattelevat samaa valittua väriskaalaa. Keltainen on kuin energinen aurinko, positiivisen elinvoimainen. Keltainen jatkuu sisätiloissa, jonne kuljemme myöhemmin. Oranssi ilostuttaa jo pelkästään katsomalla. Turkoosi, sekoitus taivaan sinistä ja ruohonvihreää, on puhdas ja raikas.

Sairaalarakennuksen itäinen fasaadi on puhdaslinjainen. Alvar Aalto suunnitteli tämän vv 1929-1933 rakennetun rakennuskokonaisuuden. Mäntymetsään on rakennettu sairaalarakennuksien lisäksi asuinrakennukset hoitohenkilökunnalle, vedenpumppuasema ja -puhdistamo. Kaikki rakennukset edustavat puhdasta funktionalismia. Rakennukset ovat edelleenkin siinä käytössä, johon ne ovat alunpitäen suunniteltu, nyt keuhko- ja sisätautien sairaalana.

Suihkulähde jatkaa turkoosia värimaailmaa ja vihreät nurmikentät rauhoittavat.

Mäntyrunkojen kaarnan oranssisävy jatkuu julkisivuilla, terassikaiteissa ja markiiseissa. Oranssit pihavalaisimet sulautuvat mäntyrunkoihin loistavasti.

Mäntypuiston takaa pilkottaa hohtavan valkoinen asuintalorivistö. Mäntyjen varjostamalla puistotiellä on kevyt kulkea ja kevyt hengittää.

Villiviini on valloittanut seinäpintaa, sekin tyyliin sopivana, kuten oranssit kukat ja parvekekaide.

Paimion sairaalakokonaisuus on ehdolla Unescon Maailmanperintöluetteloon. Sinne se kuuluu ainutlaatuisena kokonaisuutena ja yhtenä arkkitehti Alvar Aallon luoman arkkitehtuurin nerokkaana ja ajattomana monumenttina.

8 kommenttia:

  1. Puhdaslinjaista ja kaunista. Silmä lepää näissä rakennuksissa ja tässä ympäristössä. Ja kun kerrot, että luontokin mukailee tunnelmaa, voi hyvin kuvitella tämän ympäristön parantavan vaikutuksen.

    VastaaPoista
  2. Upeita kuvia! Hyvä kokonaisuus tosta paikasta. Ja ajan saatossa tuo alue on vain parantunut ja rakennuksiin on tullut jotenkin ikäänkuin pehmeyttä.

    Mulle tuli mieleen mun tutkielma lukiosta: Alvar Aalto, funktionalismin uranuurtaja!

    Mä oon aina ollut sellanen arkkitehtuurifriikki, johtuu kai siitä, että mun arkkitehti isä kuskas mua ihan pienestä asti mukanaan työmatkoilla ja käytiin aina katsomassa arkkitehtuurinähtävyydet.

    Mulle tuli jotenkin niin hauskoja muistoja tästä mieleen. Kiitos. ;))

    VastaaPoista
  3. katriina,
    tämä kokonaisuus on nähtävyys, ympäri maailmaa käydään katsomassa.
    En osaa selittää, mutta käynti oli todella vaikuttava. Luonto on otettu osaksi arkkitehtuuria jo alusta pitäen. Mäntymetsä sopii kokonaisuuteen erittäin hyvin on osa teosta.

    VastaaPoista
  4. itkupilli,
    Luonto ympärillä on tosiaan muuttunut mäntymetsän kasvaessa täyteen mittaansa. Kokonaisuus on täydellinen. Tuo arkkitehtuuri on selkeää ja rauhoittavaa. Ymmärrän hyvin, kuinka Alvar Aalto on ihailtu ympäri maailmaa, ehkäpä arvostettu enemmän kuin kotimaassa. Ainahan se tahtoo näin mennä.
    Mukava, kun saita tämän mukana raikkaat terveiset sinne Losiin täältä Pohjolan mäntymetsän keskeltä.

    VastaaPoista
  5. Kiitos Arleena kauniista kuvasarjasta. Paimion sairaala on todella kaunis ja kuten kerroit, sitä käydään katsomassa kaukaakin. Olen itse ollut Paimion sairaalassa kolme kertaa nivelvaivojen takia. Aina siellä on ulkomaisia katselijoita, japanilaisia eniten. Ympäröivässä mäntymetsässä on terveellistä ja rauhallista kävellä. Ainoa ongelma, mikä on itse rakennuksessa nykyaikana, on kauniiden ikkunarivien takana oleminen ja nukkuminen. Keväällä ja kesällä huoneissa on kuin saunassa, kun suurista ikkunoista aurinko paistaa sisään, eivätkä huoneet millään jäähdy.

    VastaaPoista
  6. Kaunis paikka!
    Minä asuin jokunen vuosi sitten Espoon Otaniemessä Alvar Aallon suunnittelemassa talossa josta oli vieläpä merinäkymä. Saman soluasunnon kanssani jakoivat kiinalainen, raskalainen ja japanilainen poika, eli se oli aika mielenkiintoinen kokemus. Oli hauskaa kun joskus kun lähti kotoa, ohi ajoi turistibussi täynnä japanilaisia jotka räpsivät kuvia :)

    VastaaPoista
  7. leijonainen,
    ajattelin, kun kävelin tuolla sairaala-alueella, että kun/jos saisi valita sairaalan johon joutuu, niin valikoisin juuri tämän Paimion.
    Olisivatko nuo ikkunamarkiisit yhtään apuna kuumuuden estämiseksi.
    Vaikka Suomen kesä on lyhyt eikä aina niin helteinenkään, asennetaan jo työpaikoille, ja uskoisin myös sairaaloihin, jäähdytys koneelliseen ilmanvaihtoon. Ehkä Paimiossa olisi se tarpeen.

    VastaaPoista
  8. kaisa,
    Alvar Aalto on tosiaan hyvin arvostettu arkkitehti maailmalla ja eritoten Japanissa.
    Nyt lisäksemme ei alueella ollut kuin yksi ranskalainen pariskunta.
    Sisätiloissa kävimme vain aulassa. Bloggaan siitä jossain vaiheessa.

    VastaaPoista