perjantai 4. heinäkuuta 2008

Anhavalta Esplanadille

Kuva:Nizzan keskuspuistossa arc-veistos
Taidepainotteinen Helsingin matka jatkui Meilahdesta keskustaan. Pysykäähän mukana myös ne, joita eivät kiinnosta galleriakäynnit. Taidetta voi katsella hiukan kesäfiiliksissä iloiten. Koska keskustassa on se uutisoitu katuremontti meneillään, kannattaa kääntyä Mannerheimintieltä Töölönlahden kautta Postitalon taakse Elielin pysäköintitalon ajorampille ja ajaa suoraan maan uumeniin, auto parkkihalliin ja ylös Sanomataloon johtavasta ovesta. Sen jälkeen onkin lyhyt matka Sanomatalon Anhavan Galleriaan, jossa on valokuvataiteilija Arno Rafael Minkkisen Homework-näyttely. Itse nimesin sen Ihminen osana kasvikuntaa-näyttelyksi. Olihan näissä hopeagelatiinivedosteoksissa ihminen kuvattu luonnossa osana kasvikuntaa.

Seuraavaksi pistäydyimme Kiasmassa ja sen ruokalassa. Näimme muutamia "tuttuja" henkilöitä, he eivät vaan tunteneet meitä. Piipahdimme myös näyttelytiloissa.

Kesäinen Esplanadi ei petä koskaan. Ihmisvilinä, auringonpaiste, puheensorina, joka usein oli muuta kuin suomea, toi muistuman Nizzasta. Eikä vähiten se, että yhtäkkiä silmiini osui keskellä vihreää nurmimattoa tutunnäköinen pehmeänkova teräsveistos. Oliko Helsingin kaupunki tehnyt satsauksen puistotaiteeseen. Kuvanoton jälkeen askeleemme pysähtyivät Galleria Forsblomin ovelle, pyysimme summerilla pääsyä sisälle. Kas kummaa Bernar Venet oli gallerian taiteilija, maailmankuulu veistoksistaan. Älkää pelästykö Venetin nettisivun studion performanssia. Katsokaa myös teoksia, niistä ei kuulu metallin kirskuntaa.

Nizzan keskuspuiston Arc-teräsveistos on juuri yksi hänen kuuluisista teoksistaan. Sitähän olemme useaan otteeseen käyneet ihastelemassa. Kuvaan sitä emme ole kokonaan saaneet sopimaan, kuten blogin otsikkokuvasta nähdään. Tämä ylläoleva kuva on matkaesitteestä ja tässä kuvassa Arc näkyy kokonaan. Erehdyttävästi Helsinki Arch-veistos Taidemuseon Meilahden puistossa muistuttaa Venetin Nizzan teosta. No kaarihan piirretään aina samoin. Nyt katselimme galleriassa näitä pyöreään muotoon taivutettuja teräsveistoksia, sama muoto toistui mustavalkoisissa maalauksissa. Puistonurmella oleva veistos oli Venetin ja se oli näyttelyajaksi gallerian sinne asettama.

Iittalan myymälässä oli joissakin tuotteissa 20-30-vuoden juhla-ale. Olisin mieluusti istahtanut näille Kartellin Victoria Ghost-tuoleille. Mutta kun kukaan muu ei niissä istunut, minulle jäi epäselväksi niiden funktio. Olihan edessä T-Table-pöydät, joten kahvilaa olisi tarvittu ja sitä ei Iittalassa kai ollut, ainakaan juuri sillä hetkellä.

Puistonkulmassa oli tämä kaunis kioski, josta ilomielin ostin jäätelöt ja istuimme kioskipöytään nauttimaan. Oli ihan mukavan antoisa kesäretki, ostoksiin kului vain euro. Se oli kortti Taidemuseosta, Frida Kahlo Elämän pelästyttämä morsian.

9 kommenttia:

  1. Ah, kesäinen Helsinki....kiva kuvaus matkastasi

    VastaaPoista
  2. Espalla voi todellakin aistia pienen tuulahduksen Välimeren rantakaupungista Nizzasta.

    VastaaPoista
  3. Teille sattui vielä loistava auringonpaiste. Iloinen tuo pyöreä kioski. :)

    Krisu

    VastaaPoista
  4. Kiitos ihanasta Helsingin kierroksesta, ja myös taidemuseovinkeistä.

    Viimeisenä vielä mainitsit Frida Kahlon; kirjoitin hänestä omaan blogiini juttua 17.2.08 kategoriaan Elokuvat. Ihailen Kahloa kovasti!

    VastaaPoista
  5. krisuh,
    minustakin kioski on pirteä ja muotokieli oivallinen, pyöreä.
    miksei kioskienkin arkkitehtooniseen ulkonäköön satsattaisi enemmän

    VastaaPoista
  6. sooloilija,
    kiitos sanoistasi
    Laitoin Frida Kahlon maalauksen kuvan Kotona-blogini yläpalkin kuvaksi.

    VastaaPoista
  7. Huomasin Fridan maalauksen Kotona-blogissasi, ihanan värikäs, mehukas, hedelmäinen kuva!

    VastaaPoista
  8. Espa on viehättävä, toivoisin vaan etteivät ihmiset istuskelisi nurtseilla kaljoineen. Ei se kuulu sinne.

    Aikaisemmin Espalla oli niitä muhkeita naisveistoksia, Velasquezin innoittamat... Ne olivat hienot. Ja kappelin lähellä huomasin muuten suihkulähdettä kiertävän siniset agapanthus africanukset, aivan samat, joita Lissabonissa ihailin!

    Nuo pillerirasiakioskit on ihania! Samoin ne tosi vanhat.

    VastaaPoista