keskiviikko 2. heinäkuuta 2008

Päivästä yöhön

Olohuoneen ikkunoista näkyy rehevän vihreä maailma. Rehevä vihreys valtaa koko huoneen, siihen ei kyllästy koskaan. Taustalla isot puut, jalavat, tuomi ja vaahterat ovat elinvoimaisen rentouttavaa katseltavaa. Tulee tunne kuin asuisi puiden oksiston sisällä ja syleilyssä.













Tämä vaahtera, jonka oksat melkein koskettavat ikkunaa, on erityisesti lintujen suosiossa. Niitä on hauska tarkkailla olohuoneen sohvalta.

Tämä näkymä on iltahämärässä ennen puoltayötä ikkunan läpi. Valamonruusu on parhaassa kukintavaiheessa, taustalla taaempana ovat jalava ja vaahtera. Ruusupensaan kiulukat ovat talvilintujen herkkua.

Kun astun pihamaalle, siellä loistaa kirkkaan punaisessa hehkussa Palava rakkaus. Punainen väri häikäisee iltahämärässäkin.

Nämä tulenpalavat kukat näkyvät olohuoneen ikkunasta sisälle saakka. Istun vielä hetken terassilla. On jo pimeää, puiden latvat piirtyvät tummina taivasta vasten, linnut ovat yöpuulla. On tyyni, täyteläinen heinäkuun yö.

5 kommenttia:

  1. Miten noin korkeita palavia rakkauksia onkaan! Kauniita ovat. Mun pihassa oli sellainen 20 cm korkea ja sitten sekin katosi..

    VastaaPoista
  2. susa,
    kiitos, kesällä on kaikki kaunista

    noeijoo,
    meillä taas palavat rakkaudet leviävät reippaasti, pitäisi jo taltuttaa
    onneksi oikea rakkaus ei katoa
    kiitos käynnistäsi ja kommentoinnistasi

    VastaaPoista
  3. Yössä hohtava palavarakkaus teki vaikutuksen minuunkin. Isoäitini vaali niitä vanhalla pihallaan heti portaitten edessä.

    VastaaPoista