Tämän tammien reunustaman tien päässä odottavat vanhan linnan rauniot. Miten romanttiselta tämä kuulostaakaan. Lenkki kesämaisemassa on pakko tehdä joka kesä. Keskikesään kuuluvat kukkaniityt, poutapilvet, veden kimallus ja lintujen laulu. Harvemmin kuitenkaan rauniot, mutta niilläkin on oma tarinansa.
Valkoapila peittää linnasalin lattian ja poutapilvien pehmeys on kattona.
Ympärillä kimaltaa vesi ja linnut konsertoivat vain meille.
Mustarastas laulaa kauneimmin linnan korkeimman tornin huipulla.
Villiintyneen luonnonpuutarhan väriloisto on hillittyä ja sointuvaa.
Taakse jää 700 vuotta Suomen historiaa, Kuusiston Piispanlinna.
Ihanat rauniot ja hienot kuvat olet niistä ottanut - kiitos kierroksesta:)
VastaaPoistaIhanan tunnelmallisia kuvia!
VastaaPoistaBlogissani on sinulle tunnustus!
Hieno paikka!
VastaaPoistaAsuin joskus aika lähellä noita raunioita ja silloin tuli käytyä ihailemassa jokusen kerran. Ei onneksi mikään iso turistirysä; yleensä ei ketään muuta paikalla samaan aikaan.
inkivääri, kiitos käynnistäsi meillä
VastaaPoistatäällä blogissa
kesän lapsi, kiitos timanteista, vastaan jossain vaiheessa
helinä,
lähes yksinään mekin saimme olla, lähistältä poimin juuri ne kukat, joita sinulla oli maljakossa.
Turistit eivät osaa raunioille, erittäin huonosti merkitty sekä tienviitat että kyltit, ellei sitten käytössä ole navigaattori
Hyvä kesäinen retkipaikka vaikka eäiden kera
Olitpa hienosti kuvannut. Tämä on tuttu paikka minullekin. Olen joskus tehnyt sinne maalausretken. Siellä saa tosiaan olla rauhassa.
VastaaPoistaTerveisin Leijonainen www.leijonainen.fi
Tämä oli meillä toinen kerta, eikä millään meinattu löytää koko paikkaa.
VastaaPoistaMutta siellä on tosiaan rauhallista ja kaunista, pitää mennä uudelleen ja ottaa jotain mukaan, eväät ainakin ja ehkä siellä inspiroituu tekemään jotain.
Näyttää viihtyisältä paikalta ja olisi oivallinen retkikohde. Olen ihan hulluna raunioihin ja hylättyihin taloihin. Kiitos tästä kiertoajelusta!
VastaaPoista