Marimekko-kankaiden käyttäminen sisustuksessa jakaa mielipiteitä. Itse en ole innostunut vanhemmista kankaista, syynä on lähinnä kodin tyyli, joka ei ole retro. Kävin läpi tekstiilejäni ja löytyihän sieltä vanhaa Marimekkoa vuosilta 1966 ja 1967.
Keittiön pöydälle levitin Hilkka Rahikaisen Gargantua musta-valkoisesta puuvillakankaasta ommellun pöytäliinan. Valkoiseen ja moderniin keittiötyyliin se sopii hyvin. Gargantuaa ei enää valmisteta. Jäin miettimään tuota kuosin nimeä ja löysin viittaukset ranskalaiseen jättiläistarustoon. Mitenhän designeri on keksinyt juuri tuon nimen.
Marimekon nykyisistä kuoseista pidän uusien suunnittelijoiden, kuten Harri Koskinen ja Ilkka Suppanen, designista. Niistä ompelisin pöytäliinat tai keittiöverhot.
Vierashuoneesta löytyy myös vanhaa Marimekon kuosia vuodelta 1967. Ompelin Maija Isolan Mustasukkainen-kankaasta sängynpeiton. Kangas on lujaa puuvillamarkiisia, pesut ovat hiukan haalistaneet värejä, mutta edelleen siinä hehkuvat vihreän ja sinisen sävyt. Tätäkään kuosia ei enää valmisteta.
Helmalakana ja sängynpäädyn huppu ovat peitosta napatun värin mukaan valittu, kellertävänvihertävää puuvillaa. Tästä huoneesta olen kertonut myös aikaisemmin.
Marimekkoa on jonkun aikaa johtanut Mika Ihamuotila Kirsti Paakkasen jälkeen. Tavoitteet ovat korkealla, maailmanvalloitus on alkanut. Onko se etu vai haitta, kun iso muotitalo Dolce Gabbana otti lähes identtisen Unikko-kuosin mallistoonsa. Nettikaupassa Unikko-mekko on jo 35%:n alessa, vain 387 dollaria, 245 euroa.
Hieman negatiiviselta sensijaan vaikuttaa Marimekon oma lanseeraus HM:n mallistoon. HM:n vaatemallistot elävät vain kolme kuukautta, se on klassikkokuosille kuin kuolemansyleily. Kuosi kuolee auttamattomasti.
No niin! Sinun poydallasi tuo poytaliina nayttaa ihanalta!! Ma olen niin "ulkomaalainen" kai, etta mulle Marimekko on vain sita unikkomallia :O Ja punaista sellaista ;D
VastaaPoistaMä tykkään monista Marimekon vanhoista kuoseista, ja vaikka mullakaan ei oo retrosisustus, niin monet on mukavasti uponnut mun eri tyylejä sekoittelevaan sisustukseen. Valitettavasti laatu ei ole enää sama kuin esim. 60-luvulla.
VastaaPoistaToi Dolce Gabbanan veto on aika hurja, tarkoitan siis että se on niin suoraan kopsattu ja ilman lupia.
Ja musta oli kans aika surullista että Henkkamaukka teki sellasen kertakäyttömalliston klassikkokuoseista. Unikko on jo niin pilattu liiallisella käytöllä, toivottavasti niin ei käy muille kuoseille.
Kivoja kuvia, sun koti näyttää mielenkiintoiselta, pitää tullakin ajan kanssa tänne katseleen. :))
Oih, aivan mahtava tuo Gargantua kuosi! Olen suuri musta-valkoisuuden ystävä. Omat suosikkini Marimekon kankaissa ovat Anna Danielssonin suunnittelemat Bottna ja Fokus. Toivottavasti Marimekko tosiaan lyö jarrua päälle, eikä lähde kuoseineen enää kenen tahansa matkaan.
VastaaPoistaAivan ihana tuo mustavalkoinen pöytäliinasi. Minäkin tahtoisin sellaisen pitkään pöytääni. Vieressä on mustavalkoinen baaritiski roikkuvine laseineen ja musta, vanha peilipiironki. Oi, tuo olisi ihana! Kaunista sinulla muuallakin.
VastaaPoistasusa,
VastaaPoistaEn nyt ole täysin varma, mutta Unikkoa ei ole valmistuksessa juuri nyt, toivottavasti ei. Sehän vain polkee niin monessa jo mukana olevana Marimekon imagea.
Dolce Gabbanan Unikko oli hieman erilainen, melkein parempi tuossa puvussa käytettynä.
itkupilli,
VastaaPoistaTotta, nyt ovat kankaat ohuempia ja ne valmistetaankin jo Virossa tai jossain sielläpäin.
Kiitos käynnistäsi, tervetuloa uudelleen
elina,
VastaaPoistaMinäkin pidän tuosta voimakkaasta Gagantuasta, siihen on mukava kattaa valkoisilla stioilla "jykevä" kattaus. Vaihteeksi.
Juu Anna Danielsson on myös se, josta pidän. Lumme-kuosia on näkynyt jo ehkä pikkuisen liikaakin. Mutta kaunis se on, niin selkeä.
leijonainen,
VastaaPoistamustavalkoinen kuosi kuulostaisi todella sopivalta yhdistelmältä baaritiskiin ja lipastoosi.
Upea tuo Gargantua kuosi, ei ole tuttu minulle.Toivottavasti sita viela joskus painetaan. Tuosta Dolce&Gabbanan Unikko kopiosta; nain joitakin kuukausia sitten jakson sarjasta Ghost Whisperer, jossa Jennifer Love Hewittilla oli paallaan tuo kopiomekko. Mekko naytti upealta ja olin aivan vakuuttunut siita, etta se oli aito Marimekko leninki, ja olin todella yllattynyt lukiessani, etta se olikin D&B:n versio Unikkokankaasta.
VastaaPoistaMinäkin eksyin Itkupillin lailla blogiisi ensimmäistä kertaa.Blogisi nimeen olen kyllä jossain törmäillyt aiemminkin...
VastaaPoistaKivoja kuvia, sisustusta, matkakertomuksia, samankaltaisista asioista pidän minäkin!
Marimekkoa löytyy kaapeista minullakin, myös käytössä, eniten liinoina tällä hetkellä!
Nuoruudessa huoneen ikkunassa roikkui Kaivoa ja Unikkoakin välillä!Ja raitapaitoja riitti.
Tällä hetkellä en taida omistaa enää yhtää maripaitaa...
Marimekolta tosiaan löytyy vaikka mitä. Minulla on vähän traumoja koko Marimekosta, lapsuudenkoti oli kaikenlaisia marikankaita täynnä. Ja paidat maripalloa ja mariraitaa (no ei kyllä pelkästään). Eniten pidin jo tuolloin, pentuna, Fujiwo Ishimoton kuoseista. Ehkä aavistelin tulevaisuuttani ;)
VastaaPoistaKankaat olivat ennen tosi vahvoja, olen tehnyt 70-luvun vanhoista (ruskeista!) lakanoista jalkapyyhkeitä uimahallireissuja varten. Hyvin toimivat.
Sadetakitkin oli ennen kunnon materiaaleista tehty, nykyiset on ihan onnettomia ja silti törkeän kalliita (nyyh sanoo sadesäässäkin kitkevä puutarhuri - ihanaa kun sade ropisee hupulle :D).
yaelian,
VastaaPoistaminusta DG:n unikkomekko ei ole ollankaan hassumpi, johtuuko se siitä, että unikko on toteutettu yhdellä punaisella sävyllä ja symmetrisesti
maaretta,
VastaaPoistakurkkasin blosiigisi ja pitääpä tulla uudelleenkin
Pöytäliinoiksi Marimekkokuosit sopivatkin hyvin
sammakko,
VastaaPoistakun tuotantoa siirretään ns halpoihin maihin, kärsii laatu, mutta eikös ne hinnat vain nouse eivät ainakaan laske
En minäkään niistä perinteisistä Marimekko-trikootuotteista kovasti pidä, niitä näkee, varsinkin raitapaitaa, kesällä lähes joka toisella
I have Gargantua fabric from 1966 too...It is so nice!
VastaaPoistaVery nice blog You have...