Helsingin Hotelli Vaakunan sissäntuloaula huokuu historiaa. Kun astun sisään onnittelen mielessäni Sokosta siitä, että alkuperäinen sisustus rakennuksen valmistumisvuodelta 1952 on säilytetty näin hyvin. Toivon, että se saisi säilyä edelleenkin. Valitsin tähän kuvan, jossa on seitsemän mustalla nahalla verhoiltua funkkistyylistä nojatuolia. Rakennuksen suunnittelija oli arkkitehti Erkki Huttunen. Saattaa olla, että hän on mahdollisesti ollut näiden kalusteiden suunnittelussa mukana. Nojatuolien välissä on seitsemän pikkupöytää. Jalkavalaisimia, jotka ovat messinkiä, on seitsemän. Ne on suunnitellut Paavo Tynell.
Tämä kaluste- ja valaisinrivi jatkuu pidemmälle ja kokonaislukumäärä on enemmän. Tässä näette kuvaamani kokonaisuuden. Puiset paneliseinät ovat myös alkuperäiset.
*******
Tyylikkään näköistä.
VastaaPoistaKuva huokuu historiaa. Toivottavasti saa säilyä.
VastaaPoistaTuohon olisi kiva istahtaa kokeilemaan tuolien mukavuutta
VastaaPoistaHieno kuva. Uskoisin, että noissa tuoleissa on hyvä istua ja nouseminenkin onnistuu kankeapolviseltakin.
VastaaPoistaTuolit kutsuvat istumaan!
VastaaPoistaSusuPetal,
VastaaPoistaNiin minustakin.
Korppi,
Toivottavasti.
pappilan mummo,
Niissä on hyvä istua.
Unelma,
Ylös on helppo nousta.
Kaanon,
Komea rivistö ja on vapaana, istumaan vaan.
Tuttuja tuoleja, hienoa Suomalaista historiaa, mukavaa tietää vähän enemmän kuvan taustoja. Itse olen vain istunut yhdellä noista kokeilumielessä.
VastaaPoistaSelkeä graafinen kaari. Kaunis kuva. Tuoli vaikuttaa ergonomiseltakin.
VastaaPoistaMinulla on muistikuva, että tuolit ovat siniset!?
VastaaPoistaAulahan on ehdottoman hieno! Valitettavasti muutokset syövät pikku hiljaa interiööriä... muistaakseni myös respan vierestä hieno porras ravintolaan on poistettu. Mutta kymppikerroksen ravintolassa on sentään myös säilytetty vaneriseiniä!
Minua alkoi kiusata tuo väri ja kävin tsekkaamassa Hotelli Vaakunan sivuilta ja VOI KAMALAA mitä aulalle on tehty!!! http://www.sokoshotels.fi/hotellit/helsinki/vaakuna/virtuaalikierros/ tästä voi virtuaaliesti katsella pilattua aulaa, onneksi tuolit ovat vain irtokalusteita ja porras on todellakin poissa, muistikuvani oli oikein.
VastaaPoistaViisikymmenlukussa oli/on tyyliä!
VastaaPoistaKuvatar,
VastaaPoistaTallaisille tuoleille ja valaisimille in hyvä tietää taustoja, suomalaista designia, jota ei enää valmisteta.
Donna,
Oli hyvä istua.
lettuska,
Miten niin onneksi tuolit ovat vain irtokalusteita. Ainahan tuolit ovat sitä, hyvä ettei ole heitetty menemään ja saadaan edelleen istua niissä. Olihan aulassa muutakin säilytettyä, mm Lauri Laineen hieno iso maalaus, suihkulähde. Portaat ovat varmaan hävinneet kun talo on remontoitu.
Tynellin valaisimia löytyy muualtakin. Esittelen vielä jossain vaiheessa jonkun otokseni.
Täytyy myöntää, että minulla ei ole tartuntapintaa 1960-50-luvuille tästä aulasta. Tunnistan kyllä sen aikakauden tuotteet.
Hippokampustaja,
Samaa mieltä.
Hieno kokonaisuus, toivottavasti säilyy, ja varmaan säilyykin :-)
VastaaPoistaUuna,
VastaaPoistaLuulisin, että säilytetään.
No, tuo tuoli ei lopu kesken pidempiselkäisillekään -- ja niitä riittää seitsemälle veljekselle :)
VastaaPoistaUpeita! Tuollaisen voisin ottaa meille kotiinkin ;)
VastaaPoistaMielestäni ne uudet punaiset tusinatuolit, jotka näkyvät tuossa virtuaaliesityksessä hyvin, eivät todellakaan sovi sinne, joten ONNEKSI ne ovat vain irtokalusteita, jotka lähtevät pilaamasta interiööriä seuraavan remontin myötä... ja jäljelle jäävät aikaa kestävät hyvää suunnittelua edustavat vanhat tuolit (jotka mielestäni ovat enemmän kuin irtokalusteita) kuten ne ovat jääneet jo lukuisien remonttien jälkeen... On siellä toki vanhaa jäljellä, mm. seinällä muistaakseni oli kaunis kello. Olen käynyt joskus piirtämässä juuri tuota suihkulähdettä (joka nyt on kummallisesti syrjässä kaikesta), mutta muistikuvani on hatara, aikaa kun on vierähtänyt jo melkein kaksikymmentä vuotta ;)
VastaaPoistaKaunista ja mustavalkoisuus antaa nostalgisen säväyksen.
VastaaPoistaKutuharju,
VastaaPoistaIstuimia riittä ja todella selkään saa tukea.
Krisu,
Niin tykkään myös.
lettuska,
Jaa sinä tarkoitit irtokalusteilla niitä punaisia, eivät ne paikanpäällä käydessä olleet häiritseviä kokonaisuuden kannalta. Luonnollista on, että50 vuoden aikana jotain istuinta joutuu lisäämään.
Suihkulähde on aivan keskellä istuinryhmää juuri kuvani tuolien edessä ja hallitsee seurustelunurkkausta mielestäni vallan hyvin.
Paikanpäällä sisustus näyttää parhaimmalta.
Kini,
Kiitos.
Tyylikästä muotoilua, istumaan kutsuvia tuoleja, tosiaan. Hyvä on kuvankin muotoilu.
VastaaPoistaMukavan näkisiä tuoleja. Hienoa että tällaista alkuperäisyyttä vielä jossain vaalitaan!
VastaaPoistaItselläni on muuten kaksi just noiden lamppujen tyylistä pöytälamppua, varjostin vaan on vaaleanharmaa... Malli kuitenkin aivan sama, varsi messinkiä. Lienevät siis Tynellin tuotantoa nekin? - Tajusin siis asian vasta nyt, kun kuvaasi katsoin ja tekstiä luin :D
Hei Arleena,
VastaaPoistaTämä on aivan LOISTAVA kuva haasteeseen ! Muistan käyneeni tuolla pienenä isän kanssa kun siinä oli aulabaari ? Isä otti viskigrogin, mulle tuotiin jäätelöpalloja lasimaljassa, jossa koristeena paperinen sateenvarjo.
miiwi,
VastaaPoistaMinäkin pidin tuosta sisustuksesta.
irwikissi,
Paavo Tynellin materiaalina oli messinki, mutta jos valaisimesi ovat 50-60 vuotiaita, saattavat hyvinki olla Tynelliä.
Nyt tosin uustuotannossa on näitä vanhoja klassikoita.
Melita,
Sinulla on mukavat muistot tästä aulasta. Kannattaa poiketa sinne uudelleen katsomaan miltä aula nyt näyttää.
Tyylikäs vastaus haasteeseen. (Sinulla on kyllä aina upeita vastauksia.)
VastaaPoistaLiisa,
VastaaPoistaKiitos mukavista sanoistasi.
Hieno kuva hienosta paikasta! Muista vieläkin sen hurmioituneen tunteen ihastellessani ensikerran (1978)tuota ala-aulaa. Ja kylläpä se vieläkin edelleen niin mielen ylevöittää. Ollen osa pääkaupunkimatkan hienoa kokemusta.
VastaaPoista