Taannoisella Helsingin reissullani kävin katsomassa Galleria Anhavassa ruotsalaisen Ernst Billgrenin näyttelyn. Sen nimi, Suomen taiteen parantaminen, viittaa suoraan teoksiin ja teosten taakse. Taiteilija on valinnut nimekkäiden taitelijoidemme tauluja taustainnoittajiksi maalatessaan näyttelyn teoksensa. Taulut eivät ole kopioita, vaan taitelijan omintakeinen näkemys maalauksista. Taustalla ovat mm von Wrightin Taistelevat metsot, Hugo Simbergin Haavoittuneet, Albert Edelfeltin Kuningatar Blanka jne. Ajattelin, että taiteilijan on ollut helppo valita teosten esikuviksi Suomen näyttelyyn kansallisaarteitamme. Kaikille tuttuja maalauksia ruotsalaisen nykytaiteilijan silmin katsottuna ja huumorilla höystettynä. Otsikkokuvassa on luonnon omaa taidetta kameralla näpsäistynä, muuntelemattomana ja tosikkomaisesti.
Glorian Koti-lehdessä kolumnisti Kaj Kalin kirjoitti otsikolla Mikä ihmeen design? aloittaen Ernst Billgrenin kirjasta Mitä on taide ja sata muuta tositärkeetä kysymystä (Teos). Nyt tietysti haluan lukea, mitä E Billgren sanoo. Kalin lausuu, että jonkun pitäisi kirjoittaa Billgrenin hengessä rinnakkaisteos Mitä on design? Tästä olen täysin samaa mieltä. Ylläolevassa kuvassa nykyisen ja ehkä osittain vanhentuneen määritelmän mukaan designiksi luettaisiin Tapio Wirkkalan pullo ja taustalla olevat sekä keltainen Muuton maljakko että Arabian turkoosi maljakko. Lasimaljakon neilikat ovat ns kierrätysneilikoita eli uudelleen toisen esillepanon saaneita. Eikä mitään designia.
Annan teille lukijat ajateltavaksi seuraavan design-määrittelyn. Palvelumuotoilun uudistama Helsingin kaupungin elinkeinotoimi tarjoaa esimerkin designin mahdollisuuksista kehitettäessä julkisia palveluja. Tämän ajatuksen on kirjoittanut Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja Eero Holstila Designpääkaupunki-verkkosivuilla.
En minäkään oikein ymmärrä designin osuutta julkisissa palveluissa. Kuvassa on menossa neilikoiden ensimmäinen elämä maljakossa. Kukat eivät liity mitenkään julkisen pavelun designiin.
Eikös design ole mitä tahansa muotoilua? Vaikka sitten tuota palvelumuotoilua, mikä on taas uusi muotisana... Sanoja keksitään, jotta niiden taakse voidaan piilottaa asioita, joista ei haluta puhua. Luulen, että tässäkin mainittu muotoilun uudistama esimerkki muotoilu on tarkoituksellista hämärtämistä. Kaikki sanat eivät kyllä piilota asioita, on olemassa sellaisiakin mitä käytetään suorassa puheessa.
VastaaPoistaSuuria käsitteitä otit pohdinnan alle. Ja eihän niille tarkkoja määritteitä voi kai koskaan olla.
VastaaPoistaTämä on aikas hyvin sanottu: "A design isn't finished until somebody is using it." Brenda Laurel
Tässä linkki palveludesign blogiin:
http://www.servicedesignthinking.com/
Design on vaan uusi tulokas sanana, ainahan sitä on suunniteltu ja muotoiltu, kaikki mitä ympärillämme näemme. Vaikka Antti Nurmesniemen oranssit metrovaunut.
VastaaPoistaKivoja noi viimeisen kuvan kolme kasvia.
VastaaPoistahei Arleena, tuus katsomaan mikä kasvi?
VastaaPoistaisopeikko,
VastaaPoistaMinä myös ajattelen, että design on esineiden hyvää suunnittelua. Luen nyt esineiksi esim juhavaunut ja sähköpylväät.
Palveluiden muotoilu/design on käsitteenä uusi, joten Kaj Kalinin kanssa olen samaa mieltä, että tarvittaisiin opas Mitä on design. Ainakin tavallisia tallaajia varten.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen kohdalla design-sana kuulostaa todella kaukaa haetulta.
Ehkä sanat inhimillisyys, lähimmäisyys, huolenpito olisivat paljon lähempänä ko palvelujen hahmottamisessa.
lepis,
Taide on laaja-alainen ja sen määritteleminen perustuu kokemiseen, henk koht mieltymyksiin ja muihin tunneseikkohin. Joten mitä taide on - on hankalasti määriteltävää ja se onkin usein subjektiivista. Joku toinen voi olla aivan toista mieltä.
Designin määrittely on mielestäni jo paljon helpommin sanottavissa, koska design liittyy hyvinkin arkipäiväisiin esineisiin, jotka ovat "kaikkien" saavutettavissa.
Palveludesign on käsittääkseni aika nuori ilmiö ja syntynyt 2000-luvulla, enkä ymmärrä miksei hyvälle palvelulle voitaisi ajatella jotain muuta termiä kuin esineiden kohdistuva design-määritelmä.
Maiku,
Design- sana on mielestäni ilmestynyt 1950-60-luvuilla yleiseen kielenkäyttöön. Ja sana on jollakin tapaa hämärtänyt käsitystä mitä design pitää takanaan, yksinkertaista olisi käyttää suomenkielistä ilmaisua hyvä ja laadukas suunnittelu. Sen ymmärtäisivät kaikki.
Ari,
Joskus kukkien jälkeinen siemenkota-vaihe voi olla melkein yhtä kaunista kuin kukinta.
Kävin katsomassa kukkalöytöäsi, erikoiselta näyttää.
Minä olen vanhanaikaisesti aina ajatellut että design liittyy vain muotoiluun, pitää päivittää luuloni. Ja miksi pitää välttämättä iskeä vieraskielinen sana suomen kieleen, palveludesign..ihan varmasti olisi kotimaisellakin mahdollista asia ilmaista, jokaisen ymmärryksen ulottuville.
VastaaPoistaKliiwia-asetelmasi on hieno!
Sirokko,
VastaaPoistaMinäkin hieman ihmettelen, miksi tuo design-sana pitäisi ylettää koskemaan esim veromarkoin ylläpidettäviä jokaista koskettavia palveluita. Mikä vika siina Laadukas sanassa on Tarjoamme laadukasta palvelya - sen ymmärtäisivät kaikki.