sunnuntai 4. heinäkuuta 2010

Hotelliaulan seitsemän esinettä

Helsingin Hotelli Vaakunan sissäntuloaula huokuu historiaa. Kun astun sisään onnittelen mielessäni Sokosta siitä, että alkuperäinen sisustus rakennuksen  valmistumisvuodelta 1952 on säilytetty näin hyvin. Toivon, että se saisi säilyä edelleenkin. Valitsin tähän kuvan, jossa on seitsemän mustalla nahalla verhoiltua funkkistyylistä nojatuolia. Rakennuksen suunnittelija oli arkkitehti Erkki Huttunen. Saattaa olla, että hän on mahdollisesti ollut näiden kalusteiden suunnittelussa mukana. Nojatuolien välissä on seitsemän pikkupöytää. Jalkavalaisimia, jotka ovat messinkiä, on seitsemän. Ne on suunnitellut Paavo Tynell.
Tämä kaluste- ja valaisinrivi jatkuu pidemmälle ja kokonaislukumäärä on enemmän. Tässä näette kuvaamani kokonaisuuden.  Puiset paneliseinät ovat myös alkuperäiset.
******* 
Mustaa ja valkoista  30. haaste = Seitsemän
PS. Klikkaa kuvaa niin näet kaikki seitsemän

26 kommenttia:

  1. Kuva huokuu historiaa. Toivottavasti saa säilyä.

    VastaaPoista
  2. Tuohon olisi kiva istahtaa kokeilemaan tuolien mukavuutta

    VastaaPoista
  3. Hieno kuva. Uskoisin, että noissa tuoleissa on hyvä istua ja nouseminenkin onnistuu kankeapolviseltakin.

    VastaaPoista
  4. SusuPetal,
    Niin minustakin.

    Korppi,
    Toivottavasti.

    pappilan mummo,
    Niissä on hyvä istua.

    Unelma,
    Ylös on helppo nousta.

    Kaanon,
    Komea rivistö ja on vapaana, istumaan vaan.

    VastaaPoista
  5. Tuttuja tuoleja, hienoa Suomalaista historiaa, mukavaa tietää vähän enemmän kuvan taustoja. Itse olen vain istunut yhdellä noista kokeilumielessä.

    VastaaPoista
  6. Selkeä graafinen kaari. Kaunis kuva. Tuoli vaikuttaa ergonomiseltakin.

    VastaaPoista
  7. Minulla on muistikuva, että tuolit ovat siniset!?
    Aulahan on ehdottoman hieno! Valitettavasti muutokset syövät pikku hiljaa interiööriä... muistaakseni myös respan vierestä hieno porras ravintolaan on poistettu. Mutta kymppikerroksen ravintolassa on sentään myös säilytetty vaneriseiniä!

    VastaaPoista
  8. Minua alkoi kiusata tuo väri ja kävin tsekkaamassa Hotelli Vaakunan sivuilta ja VOI KAMALAA mitä aulalle on tehty!!! http://www.sokoshotels.fi/hotellit/helsinki/vaakuna/virtuaalikierros/ tästä voi virtuaaliesti katsella pilattua aulaa, onneksi tuolit ovat vain irtokalusteita ja porras on todellakin poissa, muistikuvani oli oikein.

    VastaaPoista
  9. Kuvatar,
    Tallaisille tuoleille ja valaisimille in hyvä tietää taustoja, suomalaista designia, jota ei enää valmisteta.

    Donna,
    Oli hyvä istua.

    lettuska,
    Miten niin onneksi tuolit ovat vain irtokalusteita. Ainahan tuolit ovat sitä, hyvä ettei ole heitetty menemään ja saadaan edelleen istua niissä. Olihan aulassa muutakin säilytettyä, mm Lauri Laineen hieno iso maalaus, suihkulähde. Portaat ovat varmaan hävinneet kun talo on remontoitu.
    Tynellin valaisimia löytyy muualtakin. Esittelen vielä jossain vaiheessa jonkun otokseni.
    Täytyy myöntää, että minulla ei ole tartuntapintaa 1960-50-luvuille tästä aulasta. Tunnistan kyllä sen aikakauden tuotteet.

    Hippokampustaja,
    Samaa mieltä.

    VastaaPoista
  10. Hieno kokonaisuus, toivottavasti säilyy, ja varmaan säilyykin :-)

    VastaaPoista
  11. Uuna,
    Luulisin, että säilytetään.

    VastaaPoista
  12. No, tuo tuoli ei lopu kesken pidempiselkäisillekään -- ja niitä riittää seitsemälle veljekselle :)

    VastaaPoista
  13. Upeita! Tuollaisen voisin ottaa meille kotiinkin ;)

    VastaaPoista
  14. Mielestäni ne uudet punaiset tusinatuolit, jotka näkyvät tuossa virtuaaliesityksessä hyvin, eivät todellakaan sovi sinne, joten ONNEKSI ne ovat vain irtokalusteita, jotka lähtevät pilaamasta interiööriä seuraavan remontin myötä... ja jäljelle jäävät aikaa kestävät hyvää suunnittelua edustavat vanhat tuolit (jotka mielestäni ovat enemmän kuin irtokalusteita) kuten ne ovat jääneet jo lukuisien remonttien jälkeen... On siellä toki vanhaa jäljellä, mm. seinällä muistaakseni oli kaunis kello. Olen käynyt joskus piirtämässä juuri tuota suihkulähdettä (joka nyt on kummallisesti syrjässä kaikesta), mutta muistikuvani on hatara, aikaa kun on vierähtänyt jo melkein kaksikymmentä vuotta ;)

    VastaaPoista
  15. Kaunista ja mustavalkoisuus antaa nostalgisen säväyksen.

    VastaaPoista
  16. Kutuharju,
    Istuimia riittä ja todella selkään saa tukea.

    Krisu,
    Niin tykkään myös.

    lettuska,
    Jaa sinä tarkoitit irtokalusteilla niitä punaisia, eivät ne paikanpäällä käydessä olleet häiritseviä kokonaisuuden kannalta. Luonnollista on, että50 vuoden aikana jotain istuinta joutuu lisäämään.

    Suihkulähde on aivan keskellä istuinryhmää juuri kuvani tuolien edessä ja hallitsee seurustelunurkkausta mielestäni vallan hyvin.
    Paikanpäällä sisustus näyttää parhaimmalta.

    Kini,
    Kiitos.

    VastaaPoista
  17. Tyylikästä muotoilua, istumaan kutsuvia tuoleja, tosiaan. Hyvä on kuvankin muotoilu.

    VastaaPoista
  18. Mukavan näkisiä tuoleja. Hienoa että tällaista alkuperäisyyttä vielä jossain vaalitaan!

    Itselläni on muuten kaksi just noiden lamppujen tyylistä pöytälamppua, varjostin vaan on vaaleanharmaa... Malli kuitenkin aivan sama, varsi messinkiä. Lienevät siis Tynellin tuotantoa nekin? - Tajusin siis asian vasta nyt, kun kuvaasi katsoin ja tekstiä luin :D

    VastaaPoista
  19. Hei Arleena,
    Tämä on aivan LOISTAVA kuva haasteeseen ! Muistan käyneeni tuolla pienenä isän kanssa kun siinä oli aulabaari ? Isä otti viskigrogin, mulle tuotiin jäätelöpalloja lasimaljassa, jossa koristeena paperinen sateenvarjo.

    VastaaPoista
  20. miiwi,
    Minäkin pidin tuosta sisustuksesta.

    irwikissi,
    Paavo Tynellin materiaalina oli messinki, mutta jos valaisimesi ovat 50-60 vuotiaita, saattavat hyvinki olla Tynelliä.
    Nyt tosin uustuotannossa on näitä vanhoja klassikoita.

    Melita,
    Sinulla on mukavat muistot tästä aulasta. Kannattaa poiketa sinne uudelleen katsomaan miltä aula nyt näyttää.

    VastaaPoista
  21. Tyylikäs vastaus haasteeseen. (Sinulla on kyllä aina upeita vastauksia.)

    VastaaPoista
  22. Liisa,
    Kiitos mukavista sanoistasi.

    VastaaPoista
  23. Hieno kuva hienosta paikasta! Muista vieläkin sen hurmioituneen tunteen ihastellessani ensikerran (1978)tuota ala-aulaa. Ja kylläpä se vieläkin edelleen niin mielen ylevöittää. Ollen osa pääkaupunkimatkan hienoa kokemusta.

    VastaaPoista