perjantai 4. maaliskuuta 2011

Suklaisia ajatuksia

Huomenna leivon Suomen parasta suklaakakkua, lienee maailman parastakin. Se voidaan arvioida  huomenna. Kovin paljon minulla ei ole vertailukohtia, koska kyseessä on  toinen suklaakakkuni. Muiden tekemien suklaakakkujen nautinnot eivät ole jääneet vertailukohdiksi mieleeni.

Suklaakakkuun tarvitaan aitoa puhdasta kaakaojauhetta ja myös tummaa ja vahvaa suklaata.  Kaakaojauhetta saadaan kaakaohedelmistä, jotka poimitaan käsin. Kaakaohedelmä on kolmekymmentä senttinen ja sen sisällä ovat kaakaopavut. Suurin osa kaakaosta  kasvaa Afrikassa, jossa pavut säkitetään ja rahdataan prosessoitaviksi  Eurooppaan ja Amerikkaan.  Siellä prosessoinnin kaakaomassa jauhetaan  kaakaojauheeksi. Suklaakakkuuni  kaakaojauhe  on kulkenut aika vaivalloisen ja pitkän matkan. Kakkuun tarvittavan tumman ja vahvan suklaan valmistamiseksi kaakaojauhe on pysähtynyt Fazerin tehtaille. Sieltä suklaa on  Keskon kautta kulkenut  siihen City-Markettiin, jonka maustehyllyiltä  tämän suklaan sekä kaakaojauheen ostin.

En malttanut olla avaamatta suklaata.  Tänään tarvitsin sitä jälkiruokaan. Sirottelin suklaaraastetta pannacotan mansikoiden päälle. Miten hyvää ja vahvaa eikä liian makeaa. En voinut vastustaa suklaanautintoa, lohkaisin pari palaa. Annoin suklaan sulaa hitaasti suussa, maku kuljetti ajatuksia.
Aivan sama suklaa kuin lapsena. Silloin suklaa oli harvinaista herkkua. Pinnistelin muistiani ja yritin muistaa milloin maistoin ensimmäisen kerran suklaata. Mitään hetkeä, päivää tai juhlaa ei tullut mieleeni. Sen sijaan muistin ensimaistiaiset appelsiinista, banaanista, tuoreesta kurkusta, jäätelöstä,  mutta ei suklaasta. Vain maku on jäänyt lähtemättömästi mieleeni. Se on ollut niin hyvää, että itse tapahtuma on syrjäytynyt pois mielestä.

Suklaa oli aikoinaan niin harvinaista  herkkua, että muistiin ovat piirtyneet hetket, jolloin tein sitä itse. Tilaisuus suklaatehtailulle syntyi , kun olin yksin sisarten kanssa kotona. Lupaan ei ollut mahdollisuutta, joten paras oli ryhtyä tuumasta toimeen. Kaakaojauhe oli ostettu kakkuihin ja kääretorttuihin. Nyt sitä hupenisi suklaakokeiluihin.
Ensin otettiin voita, sopivasti sokeria  ja viimeisenä kaakaojauhetta. Sitten kaikki sekoitettiin pikku kulhossa sileän kiiltäväksi massaksi.
Tämä suklainen massa nautittiin lusikalla erittäin hitaasti. Herkutteluhetket ovat syöpyneet sekä makuaistimuksena että tapahtumana mieleen.  Luvattomista puuhista ei ole tallentunut  mitään negatiivista. Luulen, että äidin saavuttua sanomista on syntynyt, mutta ne ovat pyyhkiytyneet muistista. 



********
Pakinaperjantai 223. haaste
= Sininen ajatus

17 kommenttia:

  1. Makea oli pakinasi. Nam.
    Murkkuikäisenä minäkin tein kotona "suklaata". Paistinpannulle kaadettiin kermaa, voita, sokeria ja kaakaojauhetta. Keitettiin kokoon ja kaadettiin laakealle vadille kovettumaan, sitten leikattiin viipaleiksi, oi, hyvää oli.
    Toivoisin saavani maistaa palan huomista suklaakakkuasi. :-)

    VastaaPoista
  2. Nam, nyt tekisi mieli suklaata. Yritän kuitenkin pitää siitä vähän taukoa. Suklaa on sietämättömän hyvää!

    VastaaPoista
  3. Olipa herkullinen pakina,heti rupesi tekemään mieli suklaata,mutta ei ole sitä ja aineksia oman suklaan tekoon ei ole tarpeeksi. Pidän paljon tummasta suklaasta,mutta nykyään teen sitä itse,jos haluan herkutella.
    Venezuelassa kävin kaakaofarmilla,mikä oli unohtumaton kokemus!

    VastaaPoista
  4. Hymyilevä eläkeläinen5. maaliskuuta 2011 klo 8.05

    Sininen ajatus monesti maistuu suklaalle. Vaikka suklaa suussa nyt ei juuri mitään ajattele, on täysin pois tolaltaan.

    VastaaPoista
  5. Kauppalistaan tuli muutama rivi lisää, hyvää!

    VastaaPoista
  6. Nam, muistan hetken sinisen...

    Meillä tehtiin lapsena suklaaherkkua sekoittamalla sokeria, kaakaojauhetta ja kermaa, eli ei käytetty voita.

    Oli taivaallisen hyvää.

    VastaaPoista
  7. Maitokaakao oli lapsuuden nautintoja ja on joskus vieläkin. Taidanpa tästä kohta tehdä kahdet sellaiset kaakaokupposet ja mennä isännän kanssa ne ulos nauttimaan. Päiväkahvit jätetään väliin.

    Tuollaista omatekoista suklaata tuli myös lapsena tehdyksi. ; nam.

    VastaaPoista
  8. Jokos kaakku on syöty? Mille maistui? Maailman parhaalle tiätty :) Peikkokin tykkää suklaatista.

    VastaaPoista
  9. Sininen ajatus, niinpä tietysti. Suklaa on syntisen hyvää, mieluummin sellaisenaan, mutta menee se kakussakin.
    Jännää, ei minullakaan ole suklaasta muistoja, muuta kuin se maku. Ja maitokaakaomukit lapsena. Juon edelleenkin maitokaakaota iltaisin..

    VastaaPoista
  10. Unelma,
    Meillä oli helppo versio, oltiin vähän nuorempia.
    Suklaakakkua on tänään maisteltu, ojennan virtuaalipalan kotona-puolella, ole hyvä.

    miolann,
    Suklaakakussa on syömistä suklaanälkään vähäksi aikaa.

    Yaelian,
    Itse tehty on varmasti hyvää suklaata.
    Olisi mukava käydä kaakaoviljelmillä, tuskin koskaan pääsen.

    Hymyilevä eläkeläinen,
    Suklaa ain akin johtaa niihin sinisiin ajatuksiin.

    SusuPetal,
    Sekin sekoitus kuulostaa ihanan herkulta. Kerman kera siitä tulee vaahtoa, käy jälkkärinä.

    Rita,
    Kaakaota meillä on juotu viimeksi, kun lapset olivat pieniä. Kuulostaa hyvältä ajatukselta nauttia kaakaosta ulkona kevätauringossa.

    isopeikko,
    Kakusta on syöty nyt yksi pala ja maistui tahmean hyvältä. Sopivasti vetelää sisältä.
    Kun ei ole vertailupohjaa, voin sanoa että parasta oli.

    Sirokko,
    Niin se maku on jäänyt ja muistot vienyt. Ilmeisesti se maku oli pääasia.

    Ari,
    Sitä se on.

    VastaaPoista
  11. Niin, minunkin alkoi tehdä mieli suklaata, nam, nam. Herkullinen pakina!

    VastaaPoista
  12. Anna,
    Suklaa on myös terveellinen herkku, kun kohtuudella syö.

    VastaaPoista
  13. Ihana pakina - ja ihana lapsen logiikka: kun ei ollut aikuisia kotona keneltä kysyä lupaa, piti omin neuvoin ryhtyä valmistamaan suklaata voista, sokerista ja kaakaojauheesta - juuri samoista aineksista kuin minäkin tein tryffeleitä noin kuuden vanhana. Ne olivat maailman parhaita.

    Suklaakakustasi tuli varmasti herkullinen.

    VastaaPoista
  14. Lastu,
    Ennen keksittiin ja tehtiin herkut itse.
    Suklaakakku oli makean hyvää. Ei sitä paljon voi kerralla syödä.

    VastaaPoista
  15. ihan tuli vesi kielelle ja meinasin ruveta kysymään reseptiä maailman parhaaseen suklaakakkuun. Ihana pakina!

    VastaaPoista
  16. laura,
    Resepti löytyy Kotona-blogista

    VastaaPoista