keskiviikko 2. maaliskuuta 2011

Ikkunanäkymiä





Työhuoneen ikkunan takana pienessä varjoisessa kulmassa kasvaa punavartinen kanukka. Se on  vähän ränsistynyt, mutta talvella ehkä parhaimmillaan. Punaiset oksarungot ovat valkoisessa maisemassa kauniita.
Ulkona  ikkunan takana on ollut  draamaa ja komediaa. Talitiaiset  näyttelevät komediassa, josta näytöksestä ovat ylläolevat  kuvat. Niitä oli pieni parvi, mutta onnistuin saamaan kuvaan kerrallaan korkeintaan kaksi.
Oravat ovat tapansa mukaan käyneet jo aamupäivällä syömässä. Ne ovat löytäneet metsähiiren polut. Syntyi pieni jännitysnäytelmä, kun orava tunki itsensä metähiiren onkaloon. Vain hännän pää jäi näkyviin. Draamaksihan tämä näytelmä muuttui. Tosin en nähnyt ruumiita enkä ollut varma  saiko orava saalista. Metsähiirtä ei ole enää näkynyt. 
Kaiken yläpuolella räkättää ja keikaroi harakka, joka pelkää kameraa, mutta rakastaa kiiltävää. Se kyllä sieppaa kaiken roskan hyvässä uskossa, että se on jotain arvokasta.
Taivas rusottaa tosi kauniisti nyt. Taidanpa lopettaa. Otin juuri uunista hirvipastapaistoksen. Se on jo tarpeeksi vetäytynyt. Ei kun syömään. 

14 kommenttia:

  1. Sullakin on uudet tapetit? Tuo neloskuva on hieno, ja punaisia vesoja näkyy täälläkin, pajuja vai mitä ovat?

    VastaaPoista
  2. Hauskoja kuvia, kiva värikontrasti punaisten runkojen ja talitintin keltaisen välillä.

    Nam, nam, kylläpä kuullostaa houkuttelevalta sopivasti vetäytynyt hirvipasta. :)

    VastaaPoista
  3. Hienoa, osaat arvostaa noita ikkunanäkymiä! Täällä myös metsän keskellä ikkunasta voi nähdä monenlaisia lintuja ja karvaolentoja (ei karhuja) Nuorempana ei tajunnutkaan mitä ilman jäisi, jos ei tuollaisia näkymiä olisi.

    VastaaPoista
  4. Kaunis tuo kanukka talvellakin ja sinitiainen vielä täydentää kuvaa.
    Meillä jouduttiin syksyllä leikkaamaan kanukat reilusti, kun kasvoivat liikaa häiritsemään ohikulkijoita.

    VastaaPoista
  5. Ari,
    Kanukoita ovat. Kukkivat valkoisin kukin. Pitääkin kesällä ottaa kukkivana kuvaa.
    En oikeastaan ole vaihtanut kuin otsikkotekstityypin, pölyjä vain pyyhkäisin.

    itkupilli,
    Kanukat ovat piristäviä.
    Hirvipaistos on syöty ja kyllä oli hyvää, pitää oikein kehua.

    Rita,
    Kun istun tässä koneella, näkymä ikkunasta on aina silmissä. Seurailin nyt noita tinttejä ja oravaa. Oravasta en ottanut kuvaa, se on päässyt jo niin monesti kuviin.

    Unelma,
    Niin sinitiaisia nuo ovatkin, kovin ovat iloisia ja leikkivät keskenään.
    Meillä kanukka on niin varjoisassa nurkassa, että kukkii aika vähän.

    VastaaPoista
  6. Sinullahan on mielenkiintoisia ikkunanäkymiä siellä...Ihanat talitinttikuvat!

    VastaaPoista
  7. Erittäin hienoja kuvia annoit blogiisi;)) Ystävällisin terveisin,!

    VastaaPoista
  8. Tuollaisia lentäväisiä meidänkin olohuoneen ikkunasta näkyy, kun vain nostaa katseensa tästä ruudusta:)

    VastaaPoista
  9. Kauniita nuo kanukoiden punaiset oksat, ja tintitkin tietenkin. On sinulla hienot näkymät siellä!

    VastaaPoista
  10. Näkymä ikkunastasi on elävä taulu. Luonto lahjoittaa silmänruokaa ja mielenravintoa. Ja kun ruokana on hirvenpastapaistos, niin voi todeta: elämä on ihanaa kun sen oikein oivaltaa.

    VastaaPoista
  11. isopeikko,
    Minun suosikkini oli toinen alhaalta.

    Yaelian,
    Ja näytökset jatkuvat joka päivä. Kävin juuri tiirailemassa metsähiiren onkalaan, tyhjää oli.

    ILove Ski.....
    Kiitos.

    pioni,
    Ne varmaan rakastavat bloggareita ja koputtelevat joskus ikkunaankin.

    Sirokko,
    Minäkin tykkään kanukoista talvellakin.

    Lastu,
    Yllättävän paljon tapahtuu ihan pihapiirissä, tarvitsee vain katsella ja ihailla.
    Olikin hyvää tuo pastahirvipaistos.

    VastaaPoista
  12. Aivan ihanat kuvat olet taas saanut :)

    VastaaPoista
  13. Malia,
    Kanukkapensas oli niin hyvä tausta, että otin kuvat ja pensas onkin pääroolissa kuvissa

    VastaaPoista