Piironki on 1800-luvun lopulta. Olen saanut sen isoäidin perintönä.
Piironki on täysin alkuperäisessä kunnossa. Väriltään se on tumman ruskea.
Piirongin käsittelyaineiden koostumusta en tunne.
Piironki on täysin alkuperäisessä kunnossa. Väriltään se on tumman ruskea.
Piirongin käsittelyaineiden koostumusta en tunne.
Siinä on klaffiovi ja sen takana pieniä laatikoita.
Piirongin sisällä on isoäidille kuuluneita kirjoja sekä isoäidin adressit.
Muitakin aarteita löytyy piirongin päältä.
Siellä on vihreä kukin koristeltu ompelulipas 1940-luvulta, perintönä enoni vaimolta.
Iso okran keltainen pullo on Helena Tynellin designia 1960-luvulta.
Muitakin aarteita löytyy piirongin päältä.
Siellä on vihreä kukin koristeltu ompelulipas 1940-luvulta, perintönä enoni vaimolta.
Iso okran keltainen pullo on Helena Tynellin designia 1960-luvulta.
******************************
Mustaa ja valkoista 65. haaste = Aarre
Mustaa ja valkoista 65. haaste = Aarre
Rakastan noita vanhoja piironkeja! Raskaita kuin mitkä, mutta niin komeita katsella.
VastaaPoistaWau onpas tuo komee aarre.
VastaaPoistaKaunis piironki! Historian tietämys huonekalun elämänvaiheista lisää roimasti se arvoa.
VastaaPoistaTuohon aikaan on tehty mielenkiintoisia maaliseoksia ja harmiksi ovat hiljaisena tietona aika pitkälti poistunut meidän tiedoista.
Tyylikäs ja muistorikas Aarre. Mitähän kaikkia tärkeitä papereita noissa laatikoissa on vuosien saatossa säilytettykään.
VastaaPoistaTosi hieno aarre!
VastaaPoistaONpa sinulla kaunis ja täynnä tunnearvoa oleva aarre!
VastaaPoistaPaljon yksityis kohtia hienoa vanhaa käsityötä iLike :)
VastaaPoistaIhan huippukaunis!
VastaaPoistaUpea, painaa varmaan kuin synti -ei kovin kiva muutossa!
VastaaPoistalepis,
VastaaPoistaRaskas se onliikutella, mutta tuossa taitaa pysyä aika kauan.
Nin,
Totta, selailen joskus kirjoja, ovat uskonnollisia. kuten isoäidille sopikin.
Amalia,
Pohjalaista kädentyötä.
Marie E..,
Tunnearvo ja muistot ovat arvokkaita esineissä
Meillä ei onneksi ole aikomusta käsitellä tuota piironkia mitenkään, ajanpatina saa näkyä. Pölyjä vain pyyhin.
Pekka,
Luulisin, että aikoinaan monenlaisia talon papereita sekä tuossa piirongissa että isossa arkussa, joka on veljelläni.
Irmeli,
Niin on.
Yaelian,
Ajattelin nostaa tämän esineen aarre-haasteeseen. Se oli ensimmäisenä mielessä.
Andy,
Ja menneen ajan tarinaa.
Katjusha,
Kiitos.
SusuPetal,
Painava on, mutta muutossa on raahattu aina mukana.
I-HA-NA! On todella kaunis ;) Minullakin on mummon vanha piironki, mutta se ei ole noin vanha eikä noin koristeellinen. Rakas se on ja tunnearvoltaan korvaamaton.
VastaaPoistaIhana!
VastaaPoistaHienoa kun piirongin elo jatkuu...ei kierrätykseen ole joutunut....kin usein taitaa käydä.
Tykkään myös vanhoista tavaroista ja huonekaluista.
Kesäpaikassa ovat...
Elisa,
VastaaPoistaTunnearvo on se tärkein ja tarina.
Liplatus,
Antiikkipiironkeja siis yli 100-vuotiaita harvoin näkee kierrätyksessä, ne päätyvät antiikki- ja vanhain tavarainmyymälöihin.
Mutta tämä on meillä ja toivotaan, että jälkipolvilla meidän jälkeemme.
Kaunis! Meillä on vähän samantyyppinen, ei kuitenkaan ihan noin fiini. Pidän klaffia aina auki ja klaffin päällä tuoreita kukkia tai edes jotain oksia. Piironki on kyllä yksi viimeisistä mööpeleistä , josta luopuisin.
VastaaPoistaTodella kaunis ja massiivinenkin piironki. Uskomatonta, että ihan alkuperäiskunnossa! Ennen tehtiin kaikki kunnolla, ja puusta.
VastaaPoistaPirkko,
VastaaPoistaMeillä on piironki eteisessä ja klaffia ei voi pitää auki tilan ahtauden takia.
En luopuisi minäkään siitä.
Sooloilija,
Piirongissa näkyy ajan patinaa, mutta iän huomioiden se on säilynyt todella hyvin.
Ennen tehtiin käsityönä kestäviä kalusteita.
Perintöpiironkia parempaa aarretta saa hakea. Se, että perintöpiirongissasi on tallella isoäidin kirjoja ja adresseja, tekee siitä yhä arvokkaamman. Perintöpiironki on samalla sekä esine että sukutarina. Toivon perintöpiirongillesi hyvää tulevaisuutta!
VastaaPoistaLastu,
VastaaPoistaKiitos.
Ajattelen samoin kanssasi.
Tuo on hieno! Rakastan vanhoja esineitä ja huonekaluja itsekin. Ihanaa kun tuota sinun piironkia ei ole kukaan erehtynyt "kunnostamaan".
VastaaPoistaUpea piironko, kelpaisi minullekin. Tykkään vanhoista huonekaluista ja tavaroista paljon enemmän kuin uusista. Vanhoissa on jotain mystistä voimaa ja tunnelmaa!
VastaaPoistaImpi,
VastaaPoistaPiironki on saanut olla aina "kotona" siksi sitä ei ole pilattu.
Pinta on myös osa esinettä, sen muuttaminen väärään suntaan pilaa tosiaan vanhan esineen.
Elegia,
Vanhoissa esineissä siirtyy elämän jatkumo.
Todella kaunis esine !!! Piirongeissa on jotain arvokasta, majesteetillista niitten muotoilussa. Kaunista vanhaa käsityötä !!!
VastaaPoistaSulla onkin sellanen aarre,. ettei ihan kaikilla olekkaan, ja aarteita siellä on lis'ääkin, hienoja kaikki.
VastaaPoistaMä tykkään myös vanhoista huonekaluista, ne on kunnolla tehty , taidolla ja tunteella.
Ihana aarre tuollainen klaffipiironki! Hienoa, että vielä alkuperäisessä kuosissaan.
VastaaPoistaNukke,
VastaaPoistaNiissä on jykevyyden tuomaa arvokkuutta.
Harakka,
Lujaa tekoa ovat.
Rita,
Se on vähän arvokkaampi, kun ei ole muutettu mitenkään alkuperäisestä.
Kiva lipasto! Minulla on vähän samantapainen, isäni sedän perintöä :-)
VastaaPoistaNo niin, siis minä olin anonyymi.
VastaaPoista